Skip to content

Nuorten asuminen hyvinvointivaltion mittarina

26.3.2021 10.00

Sosiaaliturvauudistus
Hyvinvoivat ihmisetSotu-uudistusJärjestöilleSosiaaliturvauudistusToimeentulo

Suomalaisnuoret muuttavat vanhempien luota omaan kotiin verrattain varhain. Vaikka vanhemmat ja sosiaalialan ammattilaiset jakaisivat usein käsityksen, että itsenäistymisen kanssa ei kannata kiirehtiä, voidaan ajatella, että mahdollisuus itsenäistyä aikaisin on yksi suomalaisen yhteiskunnan onnistumisista – lähtökohdat itsenäiselle asumiselle ovat hyvät. Nuoret ovatkin valtaosin tyytyväisiä asumiseensa, kertoo Nuorisoasuntoliiton ja ympäristöministeriön teettämä uusi kyselytutkimus, jossa selvitettiin 18-29-vuotiaiden asumista ja siihen liittyviä toiveita, suunnitelmia ja haasteita.

Nuorten asumisen uudet tuulet

Tutkimuksen mukaan nuorten yksin asuminen on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina. Lähes puolet nuorista asuu yksin, kun vielä 2015 heitä oli kolmannes. Perheellisiä nuoria on aiempaa vähemmän, eikä soluasunnoissa tai kämppiksen kanssa asuminen kiinnosta monia. Myös kaupungistuminen näkyy tuloksissa. Vaikka suurin osa nuorista haaveilee omakotitalosta edellisten sukupolvien tapaan, Helsingin keskustassa asuvien nuorten joukossa on tapahtunut murros: suosituin asuntotyyppi onkin kerrostalo.

Omistusasuminen on aiempaa harvinaisempaa ja vuokralla asutaan useammin. Vuokra-asumisen suosion taustalla on arveltu olevan asumismuodon helppous ja vaivattomuus. Nuoret voivat hyvinkin arvostaa joustavuutta, mutta aiempaa useammalle vuokra-asuminen on ainoa vaihtoehto. Se siitä joustavuudesta.

Asumisen kustannukset asettavat haasteita

Vaikka itsenäistyminen varhaisessa vaiheessa onnistuu, talouden raamit ovat tiukat erityisesti ensimmäisinä itsenäisen elämän vuosina. 18–20-vuotiaista nuorista neljä viidestä saa asumistukea, kun 27–29-vuotiaista saajia on vajaa neljännes. Yhteiskunnan tuella on korvaamaton merkitys itsenäistymisen mahdollistajana.

Asumismenoista selvitäkseen nuoret tyypillisimmin tinkivät muusta elämästä, työskentelevät opiskelun ohella ja turvautuvat sukulaisten apuun. Halvempaan asuntoon vaihdetaan harvoin, mutta nuoret asuvat jo lähtökohtaisesti pienemmissä asunnoissa. Viime vuosina asumismenoihin liittyvät huolet ovat lisääntyneet ja asuntoa etsiessä korkea vuokrataso ja kilpailu asunnoista koetaan aiempaa useammin ongelmana erityisesti Uudellamaalla.

Kurkistus keskiarvojen taakse

Nuoret eivät ole yhtenäinen joukko ja eri taustojen huomioiminen näyttää asumisen haasteiden epätasaisen jakautumisen. Uusimaalaiset asuvat muita ahtaammin ja opiskelun ohella työskentely on yleisempää asumismenoista selviytymiseksi. Pohjois- ja Itä-Suomessa muuttopaineita aiheuttavat heikot työ- ja opiskelumahdollisuudet, ja lähes joka viides muuttaa lapsuudenkodistaan alle 18-vuotiaana. Asuntomarkkinoiden polarisaatio ja kaupungistuminen määrittävät asumisen parametrit alueellisesti.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat useita asumiseen liittyviä haasteita muita enemmän. Asunnon haussa kohdataan moninkertainen määrä syrjintää, vuokravakuuden maksamisen ongelmallisuus on yleistä ja asuntoja ei saada, vaikka hakemuksia jätetään. Toimeentulotukeen turvautuminen on selvästi yleisempää eikä taloudellista tukea saada vanhemmilta tai sukulaisilta yhtä usein kuin muut nuoret saavat. Lähtökohdat itsenäisen asumisen onnistumiseen eivät ole kaikille yhtäläiset.

Sosiaaliturvauudistus ja tulevaisuus

Nuorten itsenäistyminen ja nuorten asumisen ilmiöt on tärkeää ottaa huomioon sosiaaliturvauudistusta valmistelevassa työssä. Korkeat asumistukimenot toimivat usein esimerkkinä nykyisen tukijärjestelmän epäonnistumisesta. Nuorille mahdollisuus asumistukeen sitä tarvittaessa on kuitenkin itsenäisen elämän aloittamisen kulmakivi. Elämäntilanteet ja tulonlähteet muuttuvat nuorilla muita tiheämmin, ja tukijärjestelmän joustavuus luo turvaa tähän elämänvaiheeseen.

Nuorten asumisen trendien tunteminen voi olla arvokasta tietoa tulevaisuuteen varautuessa. Esimerkiksi monikulttuurisuus, kaupungistumisen uudet ilmiöt sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden ristiveto ovat nuorille tätä päivää. Huomista ei aina tarvitse ennustaa.

Sosiaaliturvauudistustyö tarvitsee kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta. Nuorilla ei ole yhtä ääntä ja keskusteluun tarvitaan eri näkökulmia esimerkiksi kasvukeskusten opiskelijoilta, maahanmuuttajanuorilta, sateenkaarinuorilta ja asunnottomilta nuorilta.

Järjestöt kohtaavat nuoria usein eri tavoin kuin viranomaiset. Yhteydet voivat syntyä matalalla kynnyksellä, ja mahdollisuudet luottamuksen luomiseen ovat olemassa haastavissakin tilanteissa. Kohtaamisten kautta syntyvä tieto on arvokasta, kun sosiaaliturvaa ja asumisen tukea rakennetaan tulevina vuosina.

 

Rintakuvassa Kalle Häkkinen mustavalkoraidallisessa teepaidassa.

 

 

Kalle Häkkinen
Viestintäasiantuntija
kalle.hakkinen(at)nal.fi
Nuorisoasuntoliitto ry

KUVA: Omer Levin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

12.4.2021 13:00

Nostan hattua ja kiitän hyvästä yhteistyöstä

Kansalaisyhteiskunta On aika kiittää. Olen toiminut kuusi vuotta SOSTEn hallituksen puheenjohtajana. On aika poistua puheenjohtajan tuolilta ja antaa paikat uusille. Onnea ja menestystä uusille, jotka valitaan ylihuomenna 14.4. uuden hallituksen tärkeisiin tehtäviin! SOSTEn luottamustehtävissä on kahden kauden rajaus per luottamustehtävä. Tämä on hyvä ja toimiva malli. Viime kierroksellakin luottamustehtäviin oli ehdolla useita kiinnostuneita, osaavia ja motivoituneita […]

Blogi
tutkija

9.4.2021 09:00

Järjestöt osoittivat voimansa koronakriisissä

Sosiaalibaro Tuoreesta Sosiaalibarometrista ilmenee, että sosiaali- ja terveysjohtajista puolet piti järjestöjä merkittävinä koronaepidemian seurausten lieventäjinä. Järjestöjen merkitys kunnissa näkyi myös käytännön työssä. Barometriin vastanneista sosiaalityöntekijöistä 82 prosenttia ohjasi asiakkaitaan järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin. Lisäksi 67 prosenttia kertoi asiakkaidensa hyödyntäneen järjestöjen ruoka-apua. Eniten järjestöihin nojattiin välittömissä avuntarpeissa: ruoka- ja asiointiavussa. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat hyötyivät […]

Blogi

8.4.2021 13:00

Kuntavaalit: Parisuhteen tukeminen on kansantalouskysymys

Kuntavaalit Koronapandemia on tuonut näkyviin parisuhteiden haasteet perheissä. Kuntavaalien lähestyessä koemme tärkeäksi nostaa esille parisuhdepalveluihin panostamisen ja myös ennaltaehkäisevän työn kansantaloudellisen merkityksen. Parisuhdeystävällinen kuntapolitiikka edistää perheiden hyvinvointia ja vaikutukset ulottuvat myös lasten ja nuorten turvalliseen kasvuun ja hyvinvointiin. Varhainen parisuhteen tuki on kannattava hyvinvointi-investointi Tilastokeskuksen mukaan noin 14 000 avioliittoa päättyy avioeroon vuosittain. Avoeroja tapahtuu vuosittain […]