Suomalaisnuoret muuttavat vanhempien luota omaan kotiin verrattain varhain. Vaikka vanhemmat ja sosiaalialan ammattilaiset jakaisivat usein käsityksen, että itsenäistymisen kanssa ei kannata kiirehtiä, voidaan ajatella, että mahdollisuus itsenäistyä aikaisin on yksi suomalaisen yhteiskunnan onnistumisista – lähtökohdat itsenäiselle asumiselle ovat hyvät. Nuoret ovatkin valtaosin tyytyväisiä asumiseensa, kertoo Nuorisoasuntoliiton ja ympäristöministeriön teettämä uusi kyselytutkimus, jossa selvitettiin 18-29-vuotiaiden asumista ja siihen liittyviä toiveita, suunnitelmia ja haasteita.
Nuorten asumisen uudet tuulet
Tutkimuksen mukaan nuorten yksin asuminen on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina. Lähes puolet nuorista asuu yksin, kun vielä 2015 heitä oli kolmannes. Perheellisiä nuoria on aiempaa vähemmän, eikä soluasunnoissa tai kämppiksen kanssa asuminen kiinnosta monia. Myös kaupungistuminen näkyy tuloksissa. Vaikka suurin osa nuorista haaveilee omakotitalosta edellisten sukupolvien tapaan, Helsingin keskustassa asuvien nuorten joukossa on tapahtunut murros: suosituin asuntotyyppi onkin kerrostalo.
Omistusasuminen on aiempaa harvinaisempaa ja vuokralla asutaan useammin. Vuokra-asumisen suosion taustalla on arveltu olevan asumismuodon helppous ja vaivattomuus. Nuoret voivat hyvinkin arvostaa joustavuutta, mutta aiempaa useammalle vuokra-asuminen on ainoa vaihtoehto. Se siitä joustavuudesta.
Asumisen kustannukset asettavat haasteita
Vaikka itsenäistyminen varhaisessa vaiheessa onnistuu, talouden raamit ovat tiukat erityisesti ensimmäisinä itsenäisen elämän vuosina. 18–20-vuotiaista nuorista neljä viidestä saa asumistukea, kun 27–29-vuotiaista saajia on vajaa neljännes. Yhteiskunnan tuella on korvaamaton merkitys itsenäistymisen mahdollistajana.
Asumismenoista selvitäkseen nuoret tyypillisimmin tinkivät muusta elämästä, työskentelevät opiskelun ohella ja turvautuvat sukulaisten apuun. Halvempaan asuntoon vaihdetaan harvoin, mutta nuoret asuvat jo lähtökohtaisesti pienemmissä asunnoissa. Viime vuosina asumismenoihin liittyvät huolet ovat lisääntyneet ja asuntoa etsiessä korkea vuokrataso ja kilpailu asunnoista koetaan aiempaa useammin ongelmana erityisesti Uudellamaalla.
Kurkistus keskiarvojen taakse
Nuoret eivät ole yhtenäinen joukko ja eri taustojen huomioiminen näyttää asumisen haasteiden epätasaisen jakautumisen. Uusimaalaiset asuvat muita ahtaammin ja opiskelun ohella työskentely on yleisempää asumismenoista selviytymiseksi. Pohjois- ja Itä-Suomessa muuttopaineita aiheuttavat heikot työ- ja opiskelumahdollisuudet, ja lähes joka viides muuttaa lapsuudenkodistaan alle 18-vuotiaana. Asuntomarkkinoiden polarisaatio ja kaupungistuminen määrittävät asumisen parametrit alueellisesti.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat useita asumiseen liittyviä haasteita muita enemmän. Asunnon haussa kohdataan moninkertainen määrä syrjintää, vuokravakuuden maksamisen ongelmallisuus on yleistä ja asuntoja ei saada, vaikka hakemuksia jätetään. Toimeentulotukeen turvautuminen on selvästi yleisempää eikä taloudellista tukea saada vanhemmilta tai sukulaisilta yhtä usein kuin muut nuoret saavat. Lähtökohdat itsenäisen asumisen onnistumiseen eivät ole kaikille yhtäläiset.
Sosiaaliturvauudistus ja tulevaisuus
Nuorten itsenäistyminen ja nuorten asumisen ilmiöt on tärkeää ottaa huomioon sosiaaliturvauudistusta valmistelevassa työssä. Korkeat asumistukimenot toimivat usein esimerkkinä nykyisen tukijärjestelmän epäonnistumisesta. Nuorille mahdollisuus asumistukeen sitä tarvittaessa on kuitenkin itsenäisen elämän aloittamisen kulmakivi. Elämäntilanteet ja tulonlähteet muuttuvat nuorilla muita tiheämmin, ja tukijärjestelmän joustavuus luo turvaa tähän elämänvaiheeseen.
Nuorten asumisen trendien tunteminen voi olla arvokasta tietoa tulevaisuuteen varautuessa. Esimerkiksi monikulttuurisuus, kaupungistumisen uudet ilmiöt sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden ristiveto ovat nuorille tätä päivää. Huomista ei aina tarvitse ennustaa.
Sosiaaliturvauudistustyö tarvitsee kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta. Nuorilla ei ole yhtä ääntä ja keskusteluun tarvitaan eri näkökulmia esimerkiksi kasvukeskusten opiskelijoilta, maahanmuuttajanuorilta, sateenkaarinuorilta ja asunnottomilta nuorilta.
Järjestöt kohtaavat nuoria usein eri tavoin kuin viranomaiset. Yhteydet voivat syntyä matalalla kynnyksellä, ja mahdollisuudet luottamuksen luomiseen ovat olemassa haastavissakin tilanteissa. Kohtaamisten kautta syntyvä tieto on arvokasta, kun sosiaaliturvaa ja asumisen tukea rakennetaan tulevina vuosina.
Kalle Häkkinen
Viestintäasiantuntija
kalle.hakkinen(at)nal.fi
Nuorisoasuntoliitto ry
KUVA: Omer Levin