Eduskunta alkaa jälleen kerran käsittelemään uutta sote-esitystä. Uusimmassa esityksessä on paljon kiemuroita, mutta myös paljon hyvää. Täytyy toivoa, että tällä kertaa eduskunta onnistuu ratkaisemaan ongelmakohdat ja odotettua uudistusta päästään myös toteuttamaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyysivät kesäkuussa lausuntoja hallituksen esitysluonnokseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseksi. Myös SOSTE kertoi näkemyksensä luonnokseen, samoin monet järjestöt. Lausuntopalautteen perusteella hallituksen esitysluonnosta on muutettu ja esitys julkistettiin 13.10.2020. Vaikka kaikkia järjestöjen toivomia muutoksia ei lakiluonnokseen tullut, tehtiin siihen järjestöjen kannalta tärkeitä lisäyksiä.
Hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyötä edellytetään
On todella hienoa, että lausuntopalautteen perusteella järjestöt on otettu tärkeämpään rooliin sote-uudistuksen toteutuksessa. Suuri osa alueellisesta hyvinvoinnista rakentuu kansalais- ja järjestötoiminnan kautta ja sitä resurssia ei kannata hukata.
Järjestämislain 7§ mukaan hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Lisäksi hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä hyvinvointialueen alueella toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Hyvinvointialueen on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (hyte-työtä) tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia. Hyvinvointialueen on neuvoteltava vähintään vuosittain yhdessä alueen kuntien sekä muiden edellä mainittujen toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
Yhteistyö vaatii tietoa ja rakenteita
Lakiluonnoksen mukaan yhteistyöhön sekä eri toimijoiden toiminnan yhteensovittamiseen tarvitaan yhteinen tietopohja ja selkeät hallinnonalojen rajat ylittävät yhteistyörakenteet ja -toimintakäytännöt. Yhteistyön tarkoituksena on edesauttaa yhteisten tavoitteiden asettamista ja toiminnan suunnittelua kunnan ja hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tärkeänä yhteistyökumppanina mainitaan juuri hyte-työtä tekevät järjestöt.
Perustelujen mukaan yhteistyön toteuttaminen ja toiminnan yhteensovittaminen edellyttävät käytännössä, että kunta ja hyvinvointialue sopisivat yhteistyön toteuttamisen rakenteista, toimintatavoista ja seurannasta. Perustelujen mukaan lisäksi yhteistyön jatkuvuuden ja vuorovaikutteisuuden turvaamiseksi olisi tärkeää, että rakenteet ja toimintakäytännöt muodostetaan paikalliset ja alueelliset tarpeet huomioon ottaen.
Näkyvyyttä, yhteistyötä ja viestintää
Nämä yhteistyörakenteet ovat tärkeitä, koska niiden avulla järjestötoiminnalle saadaan näkyvyyttä ja edistetään sekä järjestöjen keskinäistä että järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja viestintää. Niiden kautta järjestöt voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ja palveluiden kehittämiseen, ja ennen kaikkea ne tukevat järjestöjen tekemän työn integroitumista alueen hyte-työhön ja tuovat esille järjestöjen edustamille ihmisryhmille keskeisiä asioita.
Hyviä käytäntöjä ja rakenteita on jo olemassa
On tärkeää huomata, että lakiluonnos ei säädä yhteistyörakenteiden muotoa ja jää nähtäväksi, miten rakenteet tulevat toteutumaan käytännössä ja mikä on niiden todellinen vaikutus. Osassa kuntia ja maakuntia on jo perustettu hyvin toimivia yhteistyöelimiä, kuten järjestöneuvottelukuntia järjestöjen toimintaedellytysten ja yhteistyön edistämiseksi. On tärkeää, että hyväksi havaittuja rakenteita voidaan jatkossakin hyödyntää ja siellä missä niitä ei vielä ole, ne perustetaan.
Nämä erilaiset yhteistyörakenteet on tärkeää kuvata Innokylään, joka on kaikille avoin yhteisen kehittämisen ja tiedon jakamisen verkkopalvelu. Yhteen paikkaan koottu tieto toimivista ratkaisuista helpottaa tiedon jakamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Innokylän kautta voi myös syntyä uusia ideoita ja paikkoja yhteistyölle.
SOSTEsta saa apua Innokylän hyödyntämiseen ja käyttöön
Innokylään on nyt luotu kolme uutta kokonaisuutta, joiden tarkoitus on koota yhteen paikkaan järjestöjen yhteistyörakenteet kuntien ja maakuntien kanssa. Kokonaisuudet on jaettu kolmeen osaan, jotka on kuvattu ja linkitetty alle:
- Esimerkkejä järjestöjen ja julkisen toimijan yhteistyörakenteista
Kokonaisuus kokoaa toimintamallit, jotka kuvaavat kuntien tai maakuntien yhteistyöelimiä tai rakenteita, joiden tarkoitus on toimia yhteistyöelimenä järjestöjen kanssa. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset kuntien järjestöverkostot ja järjestöneuvottelukunnat. - Esimerkkejä järjestöjen ja julkisen toimijan yhteistyöohjeista
Kokonaisuus kokoaa toimintamallit, jotka toimivat ohjeena järjestöille esimerkiksi kunta-järjestöyhteistyölle tai kartoittavat tietyn alueen järjestötoimintaa. Näitä ovat esimerkiksi alueelliset järjestötoiminnan luokittelut, vertaistoimintaopas tai ohje kokemustiedon keräämiseen hyvinvointikertomuksia varten. - Järjestöjen ja julkisen toimijan yhteistyö
Kokonaisuus kokoaa toimintamalleja, jotka kuvaavat tietyn kunnan tai maakunnan ja järjestön yhteistyöprojektia. Esimerkiksi vertaistukitoimintaa, joka järjestetään kunnan tarjoamissa tiloissa.
Innokylästä löytyy jo hienosti kuvauksia rakenteista ja yhteistyöstä, mutta nyt on tärkeää, että ne liitetään kokonaisuuksiin, jotta niitä on helppo selata ja löytää. Nyt viimeistään kannattaa rekisteröityä uuteen Innokylään ja kuvata sinne sieltä puuttuvat toimintamallit.
Jos olet lisännyt tai olet lisäämässä Innokylään toimintamallin, joka sopii yllä mainittuihin kokonaisuuksiin, lähetä siitä tieto minulle sähköpostitse, niin lisään sinut kehittäjäksi kokonaisuuteen. Näin pääset lisäämään kuvaamasi toimintamallit mukaan kokonaisuuteen. Jos et ole varma, kuuluuko toimintamallinne juuri näihin kokonaisuuksiin tai et ole varma, mihin kokonaisuuteen se voidaan liittää, mietitään sitä yhdessä.