“Opea kiinnostaa vain tehtävät” – Miten tuen lasten ja nuorten mielen hyvinvointia korona-aikana?


Etusivu / Blogi / “Opea kiinnostaa vain tehtävät” – Miten tuen lasten ja nuorten mielen hyvinvointia korona-aikana?

Pieni sukulaistyttö tuli käymään itkuisena ja lohduttamista kaipaavana, kun kouluun ei pääse ja “opea kiinnostaa vain tehtävät”. Ikävä on suuri.

Korona onkin nostanut uusia asioita arvoon arvaamattomaan. Kuka olisi uskonut, että lapset ja nuoret kaipaavat kouluun ja surevat sitä, että joutuvat opiskelemaan etänä kuka enemmän ja kuka vähemmän ahkerana? On lohduton ajatus, että koulun ovet aukeaisivat seuraavan kerran vasta syksyllä.

Vaikka todellisuus on nyt sitä, mitä se on, niin voimme kuitenkin monin tavoin vahvistaa lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia ja yhteyden tunteita luokkakavereiden ja koulun kanssa. Harvoin ehkä tullaan ajatelleeksi, että koulu itsessään on mielenterveyttä suojaava tekijä: siellä lapsella ja nuorella on ympärillä turvallisia aikuisia, kavereita, lämmin ateria, merkityksellistä tekemistä, rutiinit, mahdollisuus luovuuteen ja itsensä kehittämiseen. Miten tylsää elämä onkaan ilman kaikkea tätä?

Ehkä eniten elämässä tarvitaan koulussa opittavia mielenterveystaitoja

Paljon on puhuttu opetuksen sisällöistä ja huolestuttu mahdollisista vajeista opetussuunnitelmaan sisältyvien asioiden oppimisessa. Opetussuunnitelmaan kuuluu kuitenkin muutakin kuin kertotauluja ja sanaluokkia. Ehkä eniten elämässä tarvitaan koulussa opittavia mielenterveystaitoja, joihin kuuluu arjen rytmistä huolehtimista, omien vahvuuksien tunnistamista ja kaveritaitoja. Niitä ovat myös tunnetaidot, vuorovaikutustaidot, rauhoittumisen taidot, empatia ja kriiseistä selviytymisen taidot. Näitä on nyt etänäkin hyvä tilaisuus opetella ja harjoitella.

Välillä kannattaa keskittyä vitsien kertomiseen ja yhteiseen iloon

Kotona voi jutella siitä, millaisia tunteita korona on herättänyt lapsissa ja mitä erilaisia tehtäviä näillä tunteilla on. Esimerkiksi pelko onkin nyt ihan hyvä tunne, kunhan se ei valtaa mieltä kokonaan vaan säilyy niin sanotusti “viisaana pelkona” kuten kriisipsykologi Eija Palosaari on sitä kuvannut. Silloin pelko ohjaa toimimaan järkevästi, esimerkiksi pesemään käsiä.

Toisaalta etäkoulussa voi pohtia, miten monin eri tavoin iloa voi herätellä ja vahvistaa. Millaiset asiat tuovat lasten elämään nyt iloa? Ilon jakaminen on lasten mielenterveydelle tärkeää. Koulupäivän aikana on monia ilon ja naurun hetkiä. Etäopetuksessa mielen hyvinvointi vahvistuu, kun välillä keskitytään vitsien kertomiseen tai hauskojen videoiden jakamiseen ja yhteiseen nauruun ja iloon.

Mielenterveyttä vahvistavat taidot ovat juuri niitä, joiden avulla henkinen hyvinvointi säilyy myös karanteenin aikana ja jotka auttavat lapsia ja nuoria tsemppaamaan ja jaksamaan. Selviytymisen keinoja ja tapoja tutkimalla oppii enemmän itsestään, ja kavereilta voi saada hyviä ideoita. Katso Mieli ry:n sivulta juliste Millainen selviytyjä olen.

Ope on huomannut uusia kykyjä luokassa, hiljaisempia oppilaita

Asioilla on totta kai aina monta puolta. Toisaalta koronan myötä tullut poikkeustila on lisännyt monen lapsen ja nuoren hyvinvointia, kun vertailu muiden tekemiseen on vähentynyt, mikä puolestaan on kohottanut itsetuntoa. Kotona opiskelu voi olla rauhallisempaa, kun kaikenlainen sähläily ja melu loistavat poissaolollaan. Opettajat ovat ilahtuneina maininneet vaikkapa hiljaisempien oppilaiden esiintulon, kuinka opekin on huomannut uusia kykyjä luokassa. Mitä kaikkea tästä voisi tuoda sitten koronanjälkeiseen aikaan luokkaopetukseen?

Aikuisille koronakaranteeni on yksi episodi elämän kulussa, mutta lapset ja nuoret elävät vahvasti tässä ja nyt. Jos aikuisilla jokakeväinen firman virkistyspäivä peruuntuisikin nyt epidemian takia, osaamme jo odottaa ensi vuoden retkeä.

Uusia ideoita ikimuistoisiin ysiluokan päättäjäisiin

Empatiaa onkin nyt syytä herätellä ja muistaa, että esimerkiksi ysiluokan voi päättää vain kerran. Moni on saattanut odottaa ysishowta koko yläkoulun ajan ja kerätä pitkään rahaa viimeistä yhteistä retkeä varten ja suunnitella sen toteutumista. Nuorten kokema pettymys on suuri ja sille pitää antaa tilaa, jotta sen jälkeen voi suunnata ajatukset yhteiseen ratkaisuun. Miten löytäisimme yhdessä nuorten ja vaikkapa kunnan nuorisotyöntekijöiden kanssa uusia ideoita yläkoulun päättäjäisiin? Miten tehdä ikimuistoiset koulun päätösjuhlat koronan aikana?

Ideoita lasten ja nuorten kanssa toimiville löytyy tältä MIELI ry:n sivulta: Mielen hyvinvointia lapsille ja nuorille – Ota ideat käyttöön!

Haluamme kiittää opettajia ja kaikkia lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä. Teette todella tärkeää työtä.

Toivotamme voimia ja jaksamista kaikille!

 

Reetta Nurmi ja Elina Marjamäki.

 

Kirjoittajat Reetta Nurmi ja Elina Marjamäki toimivat lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen asiantuntijakoordinaattoreina MIELI Suomen Mielenterveys ry:ssä.
elina.marjamaki(at)mieli.fi
reetta.nurmi(at)mieli.fi