Skip to content

Osa koronaepidemian aikaisista toimeentulotuen käytännöistä pysyviksi

11.6.2021 9.00

Sosiaaliturvauudistus
Hyvinvoivat ihmisetSosiaaliturvauudistusSote-uudistus

Koronaepidemian alkaessa järjestökentällä oltiin huolestuneita Kelan etuuskäsittelyn ruuhkautumisesta ja erityisesti viimesijaisen toimeentulotuen käsittelyaikojen venymisestä. Kela kuitenkin onnistui pitämään perustoimeentulotuen käsittelyajat lyhyinä. Huhti-toukokuussa 2020 perustoimeentulotuen hakemukset käsiteltiin jopa aiempia kuukausia nopeammin. Huhtikuusta alkaen aina vuoden loppuun lähes kaikki toimeentulotukihakemukset onnistuttiin käsittelemään suositusajan eli yhden viikon kuluessa.

Perustoimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi vuonna 2020 vähemmän kuin koronaepidemian alkaessa pelättiin. Uusia perustoimeentulotuen saajia oli 21 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Koronavuoden opit toimeentulotuen väliaikaisista käytännöistä pähkinänkuoressa:

  1. Toimeentulotuen käsittelyä on yksinkertaistettava ja helpotettava:
    a. Asiakkailta vaadittava vain välttämättömät liitteet taloudellisen tilanteen selvittämiseksi.
    b. Asiakkaille tehtävä nykyistä pidempiä etuuspäätöksiä.
  2. Toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen ohjeistuksia on tarkennettava. Asiakkaan yksilöllinen tilanne on huomioitava paremmin ja varmistettava, että asiakas ymmärtää, miten hänen odotetaan tilanteessa toimivan.
  3. Toimeentulotuen perusosan alentamisesta tehtävän päätöksen on aina perustuttava sosiaalityöntekijän harkintaan.

Perustoimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä helpotettiin väliaikaisesti

Kela sai avuksi etuuksien käsittelytyöhön lisäkäsiä muualta valtion virastoista. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö antoi suositukset toimeentulotuen käsittelyn yksinkertaistamisesta koronaepidemiasta johtuvien rajoitustoimien aikana. Asiakkailta esimerkiksi vaadittiin vain välttämättömät liitteet taloudellisen tilanteen selvittämiseksi ja heille tehtiin tavallista pidempiä etuuspäätöksiä.

Suositukset olivat voimassa heinäkuuhun 2020 saakka. Käytäntöjä kuitenkin jatkettiin laajasti vielä syksylläkin.

Sosiaalibarometri 2021 vastaajat kannattivat pidempien päätösten tekemistä jatkossakin

Infograafi: Perustoimeentulotuen tilapäisiä muutoksia tulisi jatkaa. Tätä mieltä on Klan esihenkilöistä 86 %, sos.työntekijöistä 68 %, Kelan toimihenkilöistä 55 %.Sosiaalibarometrin 2021 vastaajilta kysyttiin, mitä perustoimeentulotuen tilapäisistä käytännöistä pitäisi jatkaa myös epidemian jälkeen. Erityisesti kannatusta sai pidempien etuuspäätösten tekeminen. Tätä kannatti enemmistö kaikista vastaajaryhmistä. Myös vain välttämättömimpien liitteiden vaatimista kannatti suuri osa.

Perusosan alentamisesta ja asumisen menojen kohtuullistamisesta luopuminen jakoi enemmän mielipiteitä. Sosiaalityöntekijöistä reilu kolmannes oli valmis jatkamaan näitä käytäntöjä, Kelan toimihenkilöistä vain noin joka kymmenes.

Vain pieni osa vastaajista oli sitä mieltä, että mitään väliaikaisista käytännöistä ei pitäisi jatkaa.

Perustoimeentulotuessa on mahdollista saada maksusitoumus lääkkeisiin, vaikka toimeentulotukilaskelma on hieman ylijäämäinen. Avovastauksissa Kelan toimihenkilöt ehdottivat, että tämän ylijäämän rajaa korotettaisiin pysyvästi. Sosiaalityöntekijät näkivät tärkeänä, että perustoimeentulotuessa lisättäisiin yksilöllistä harkintaa ja tapauskohtaisia joustoja.

Etuusjärjestelmän byrokratiaa vähennettävä pysyvästi

Sosiaaliturvauudistuksessa etuusjärjestelmää on muokattava selkeämmäksi ja sujuvammaksi niin, että kaikki tukiin oikeutetut saavat etuuden helposti ja ilman viivästyksiä. Pidemmällä aikavälillä turhan byrokratian vähentämisellä on mahdollista myös saavuttaa säästöjä, jotka voidaan käyttää perusturvan tason parantamiseen.

Perustoimeentulotuessa voidaan byrokratian karsinta aloittaa nyt väliaikaisista käytännöistä saatujen kokemusten pohjalta. Pidempiä etuuspäätöksiä tulee tehdä aina kun se on tarkoituksenmukaista. Jos asiakkaan elämäntilanne pysyy muuttumattomana, esimerkiksi eläkeläisellä, on turhaa pyöritellä kuukausittain samoja hakemustietoja.

On järkevää, että hakemusten liitteiksi vaaditaan vain ne tiedot, joita todella tarvitaan. Nyt saatujen kokemusten pohjalta on toimeentulotukihakemuksessa vaadittavia liitteitä tarkasteltava kriittisesti ja luovuttava pysyvästi sellaisten liitteiden vaatimisesta, jotka eivät ole välttämättömiä.

Ennen asumismenojen kohtuullistamista varmistettava, että asiakas ymmärtää tilanteen

Toimeentulotuessa tullaan jatkossakin määrittelemään hyväksyttävät asumismenot ja kannustamaan halvemman asunnon etsimiseen. Nyt saatujen kokemusten pohjalta on kuitenkin hyvä tarkentaa ohjeistuksia tilanteista, joissa tätä tehdään. Sosiaalibarometrissa sosiaalityöntekijät esittivät toiveen ohjeiden inhimillistämisestä sekä kohtuullisuudesta asumismenoissa ja muuttokehoituksissa.

Asiakkaalle on viestittävä selkeästi, mitä vuokran kohtuullistaminen tarkoittaa ja millä aikataululla hänen on osoitettava etsineensä halvempaa asuntoa. Ennen vuokran kohtuullistamista tulee aina varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt, miten hänen odotetaan tilanteessa toimivan.

Selkeillä ohjeilla tulee varmistaa, että kohtuullistamisesta luovutaan aina, jos halvemman asunnon löytäminen on osoittautunut mahdottomaksi. Tulee myös varmistaa, että ihmisten erityiset olosuhteet tulevat huomioiduiksi. Esimerkiksi erotilanteessa toisen vanhemman muutettua pois, ei ole lasten edun mukaista joutua lähtemään tutusta kodista, jos vuokra ylittää hieman hyväksyttävän tason.

Päätöksen perusosan alentamisesta perustuttava sosiaalityöntekijän harkintaan

Perusosan alentaminen on sosiaaliturvan ankarin sanktiointikeino, koska se kohdistuu viimesijaiseen etuuteen. Kelalla on oikeus alentaa toimeentulotuen perusosaa 20 tai enintään 40 prosenttia. Alennusta käytetään esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakas kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai työvoimapalvelusta.

Perusosan alentamisesta luopuminen sai Sosiaalibarometrin vastaajista eniten kannatusta sosiaalityöntekijöiltä. He todennäköisesti kohtaavat useimmin sellaisia asiakkaita, joiden elämäntilanteessa sanktioinniilla ei ole toivottua vaikutusta.

Myös järjestökentällä koetaan, että toimeentulotuen perusosan alennukset eivät yleensä ole tehokkaita keinoja kannustaa ihmisiä työllistymään. Näissä tilanteissa ihminen usein tarvitsisi palveluita ja tukea sekä tilanteensa syvällisempää selvittämistä.

Sanktioilla on järjestöjen kenttätyössä huomattu laajalti tarkoituksenmukaisuuden vastainen vaikutus. Sanktioiden pelossa ihmiset eivät hae apua esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn ongelmiinsa, sillä he pelkäävät menettävänsä etuutensa. Tämä työntää ihmisiä syvemmälle marginaaliin sen sijaan, että heitä autettaisiin kuntoutumaan tai etsimään ratkaisuja työllistymiseen.

Sosiaalityöntekijän tulisi aina päättää perusosan alentamisesta. Asiakkaan kokonaistilanne tulee selvittää syvällisesti ja tarjota tukea tilanteesta eteenpäin pääsemiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

24.9.2021 09:00

Marinin hallituksen arvosana laski hyvästä tyydyttävään

Kansalaisyhteiskunta Hallituksen jokasyksyinen budjettiriihi oli ja meni, mutta mitä jäi käteen? Arvioin hallituksen päätöksiä SOSTEn keskeisten vaikuttamiskärkien kautta: työllisyys ja toimeentulo terveyteen ja hyvinvointiin investointi ilmastotoimet Edellisessä hallituksen puoliväliriihen arvioinnissa yleisarvosana oli vielä hyvä 8,0. Nyt yleisarvosanaksi tuli 7,3 – siis tyydyttävä. Analyysien tueksi olen käyttänyt SOSTEn asiantuntija-arvioita siitä, mitä hyvää tai mitä huonoa ja epäselvää riihen […]

Blogi
erityisasiantuntija

30.8.2021 13:00

Toimeentulotukilakia uudistetaan – kerro meille näkemyksesi!

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvaa uudistetaan pitkäjänteisellä komiteatyöllä, mutta toimeentulotuen ilmiselviin epäkohtiin halutaan puuttua jo nopeammin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukityöryhmän mietintö julkaistiin 10.8.2021. Siinä ryhmä ehdottaa muutoksia lakiin, tekee ehdotuksia sen toimeenpanoon ja tuen hakemiseen liittyen sekä nostaa esiin jatkoselvittelyä vaativia kysymyksiä. Keskeisenä tavoitteena kerrotaan, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tuen tarpeisiin vastataan nykyistä paremmin. Lue lisää:  Työryhmä esittää […]

Blogi
johtaja, varapääsihteeri

27.8.2021 09:30

Työtaakka hyvinvointialueiden pystyttämisessä on valtava – nyt kysytään malttia ja kykyä tarjota järjestön osaamista oikeaan paikkaan

Sote-uudistus Hyvinvointialueiden rakentaminen on alkanut, ja elokuun loppuun mennessä kaikille alueille on saatu nimettyä väliaikaiset valmistelutoimielimet (Vate). Ne koostuvat alueen viranhaltijoista ja toimikausi kestää maaliskuulle 2022 asti, kunnes aluevaltuustojen nimeämät aluehallitukset aloittavat työnsä. Vaten työ on hallinnollista. Työsarkana on hoitaa lähinnä tulevien hyvinvointialueiden työnantajana ja palvelujen järjestäjänä toimimiseen tarvittavia valmistelutehtäviä. Hallinnollisen työn määrä hirvittää. Noin 173 […]