Skip to content

Otetaan sosiaaliturvan käytänteissä verottajasta mallia

5.3.2019 12.37

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetPerusturvaToimeentulo
Liisa Partio

Liisa Partio

Suomalaista sosiaaliturvaa halutaan uudistaa. Sille on hyviä perusteluja, sillä järjestelmä on monen lainmuutoksen tuloksena syntynyt monimutkainen kokonaisuus. Tuen hakijalle se näyttäytyy usein myös jäykkänä ja työläänä.

Lapsiperheiden toimeentulolle ja hyvinvoinnille sosiaaliturvalla on iso merkitys. Lapsen syntymä ja pikkulapsivaihe ovat aikaa, jolloin perheen tuloista suuri osa koostuu sosiaalietuuksista. Se näkyy lapsiköyhyysluvuissa: jos etuuksien ostovoima heikkenee, perheiden toimeentulo-ongelmat yleistyvät.

Mihin suuntaan sosiaaliturvaa pitäisi lapsiperheiden näkökulmasta kehittää, mitä virheitä välttää?

Perus- ja ihmisoikeudet antavat uudistukselle hyvän pohjan. Lapsen oikeuksien sopimus, lapsivaikutusten arviointi työkaluna lasten edun selvittämiseen sekä lapsibudjetointi ovat asioita, jotka uudistusta työstävien on syytä ottaa pöydälleen.

Koska systeemi on monimutkainen, reipas yksinkertaistaminen voi tuntua hyvältä idealta. Lapsiperheiden kannalta se ei sitä kuitenkaan ole. Lapsiperheiden sosiaaliturva koostuu universaaleista, kaikkia koskevista etuuksista kuten lapsilisä ja kohdistetuista tuista kuten yksinhuoltajakorotus tai sairaan lapsen erityishoitoraha. Hyvin yksinkertainen malli ei huomioi perheiden erilaisia tilanteita ja muuttuvia tarpeita. Joustavuutta olisi sen sijaan pystyttävä lisäämään. Esimerkiksi sopii vuoroasuminen, joka on yleistynyt. Tukien jakaminen eri osoitteissa asuville vanhemmille ei pitäisi olla liian vaikea haaste.

Sosiaaliturvan kehittäjillä on oltava kokonaisnäkemystä ja arjen ymmärrystä. Sosiaaliturva ei ole erillinen saareke, vaan sitä uudistettaessa on huomioitava myös muiden tekijöiden, kuten asuntopolitiikan vaikutus. Asumisen ja ruoan hinta vaikuttavat oleellisesti siihen, miten perusturva riittää kattamaan lapsiperheen kuluja. Tällä hetkellä asumisen kalleus on pääkaupunkiseudulla merkittävä taustatekijä lapsiperheiden toimeentulovaikeuksille. Perheelle, jossa lapsella tai vanhemmalla on pitkäaikainen sairaus, perusturvan tason korotus kuittaantuu helposti pois, jos asiakasmaksuja nostetaan tai lääkekulujen korvattavuutta muutetaan.

Heti käyntiin, maltilla edeten

Uudistus on syytä käynnistää heti, mutta samalla ymmärtäen, että isoja muutoksia ei yksinkertaisesti synny neljässä vuodessa. Siksi valmistelun on syytä olla parlamentaarista ja vaiheittain etenevää. Tarvitaan malttia katsoa, mikä on hyvää ja säilytettävää ja mitkä ovat isoja muutostarpeita, joihin on tartuttava heti. Perusturvan tason nostaminen ja väliinputoamisongelmien ratkaiseminen ovat tällaisia.

On myös tarkasteltava, missä tilanteissa riittää käytäntöjen muuttaminen, missä tarvitaan muutoksia itse järjestelmään. Esimerkiksi tietojen käsittelyä tehostamalla ja hakuprosesseja uudistamalla kokonaisuudesta on mahdollista saada asiakkaalle paljon nykyistä selkeämpi ja ennustettavampi. Tulorekisteri on hyvä alku siihen, että tulotiedot olisivat jatkossa reaaliaikaisesti käytettävissä etuustason laskemiseen.

Kontrollista luottamukseen

Suurin toive liittyy ihmiskäsitykseen ja luottamukseen. Minusta sosiaaliturvan näkökulma pitäisi keikauttaa ympäri: sen sijaan, että avun tarvitsija joutuu vaikeassa tilanteessa anomaan apua, hänelle ehdotettaisiin tukea. Esimerkiksi pitkään toimeentulotuen varassa olleelle tehtäisiin palvelutarpeen kartoitus ilman, että hänen tarvitsee sitä itse pyytää.

Luottamus kansalaiseen on omiaan vahvistamaan kansalaisen luottamusta yhteiskuntaan. Jos uskaltaa luottaa, että toimeentulo järjestyy, uskaltaa myös suunnitella tulevaisuutta. Kun huoli rahanpuutteesta ja stressi tukien hakemisesta helpottaa, vapautuu energiaa muuhun: lapsen hoivaan, kuntoutumiseen, työpaikan etsimiseen.

Käytännön toteutuksessa mallia voisi katsoa verottajasta. Aikaisemman veroilmoitustuskan ja kuittirumban sijaan saamme nykyään kotiin valmiin ehdotuksen. Eikö perhe, jossa tuen tarve esimerkiksi lapsen sairauden takia säilyy vuodesta toiseen, voisi niin ikään saada sosiaaliturvaehdotusta? Perheen tarvitsisi antaa tarvittavat tiedot vain kerran ja ilmoittaa muutoksista.

Palvelumuotoilua käytetään apuna hyvin erilaisissa kehittämishankkeissa. Miksei myös sosiaaliturvauudistuksessa?

Ensimmäinen asia, jota sosiaaliturvan uudistusta valmistelevilta toivoisin, olisi tutustuminen Sosten työryhmän tuottamaan Joustava perusturva –periaatepaperiin, joka on laaja-alainen ja punnittu kokonaisuus. Toivoa sopii sitäkin, että valmistelua tehdään laajapohjaisesti myös perusturvan asiakkaita kuunnellen.

 

Liisa Partio,  johtava asiantuntija Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirjoittaja tekee vaikuttamistyötä lapsiystävällisemmän yhteiskunnan puolesta paneutuen etenkin kansalaisyhteiskunta- ja hyvinvointipolitiikkaan.

Kommentit

  1. Leena sanoo:

    Jälleen Liisa olen niin samaa mieltä. Sosiaaliturva ehdotus on kannatettava ajatus erityisesti pitkään jatkuneessa tuen tarpeessa.

  2. kirsi unkila sanoo:

    Todella hyvä näkökulma. Olen pohtinut oman sosiaalityöntekijäurani aikaista asiakkaan määritelmää: ensin oli ”anoja”, sitten oli ”hakija” sitten oli ”asiakas” nyt voisi olla ”kansalainen” jolla on sosiaaliturvaehdotus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

14.8.2019 13:15 / vammaispalvelut

Uudella vammaispalvelulailla kohti tosiasiallista yhdenvertaisuutta

Itsemääräämisoikeus, itsenäisyys ja yhdenvertaisuus puhuttavat vammaisia ihmisiä ja heidän omaisiaan. Monella on perusteltu huoli siitä, toteutuvatko nämä hienot periaatteet omalla tai tutun läheisen kohdalla palvelurakenteen muuttuessa ja tehokkuusajattelun vallatessa jalansijaa. Vammaispalvelut toteuttavat perusoikeuksia Tuoreen hallitusohjelman mukaisesti yhdenvertaisuuden toteuttaminen ja vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta. Uudistusta on valmisteltu jo usean […]

Blogi

6.8.2019 10:00

Vaivaisukoista leipäjonoihin

Vaivaisukot ovat hienoa suomalaista kulttuuriperintöä. Suomessa on 145 vaivaisukkoa ja yksi vaivaisakka. Vaivaisukot esittävät yleensä kerjuulla olevaa sotainvalidia, jolla on vaivaisuuden symbolina puujalka ja vasemmassa kädessä tukea antava keppi. Yli sata vaivaisukkoa tekee yhä alkuperäistä työtään: anoo rahaa kirkon tai tapulin seinustalla. Rahat käytettiin aikanaan oman seurakunnan köyhien ja vähäosaisten auttamiseen. Vaivaisukot ovat erikoinen suomalainen […]

Blogi

20.6.2019 10:30

Bryt tystnaden!

Ingen kan väl ha undgått de heta diskussionerna kring vården inom äldreomsorgen i Finland. Det har diskuterats mycket om kvaliteten i äldrevården. Det har framkommit brister på bland annat  Esperi Cares vårdhem Ulrika i Kristinestad. Vårdhemmets egna närvårdare gjorde en anmälan om missförhållanden till fackförbundet SuPer, som i sin tur kontaktade övervakningsmyndigheten Valvira. Närvårdaren i […]