Skip to content

Paloturvallisuuden varmistaminen on tärkeä hyvinvointi-investointi

19.9.2019 10.00

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Kohti hyvinvointitalouttaSosiaali- ja terveyspalvelut

Samalla kun laitospaikkojen määrää vähennetään, lisätään ikäihmisten kotona asumista. Kotona asuvien, toimintakyvyltään rajoittuneiden määrä tulee kasvamaan. Ikäihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta tämä on suuri kysymys. Yksi keskeinen hyvinvoinnin tekijä on psyykkinen turvallisuuden tunne. Siihen vaikuttavat positiivisesti sellaiset olosuhteet, joissa onnettomuuksien todennäköisyys on vähäinen ja pelastautumisen mahdollisuudet ovat hyvät.

Ikääntyminen on haaste paloturvallisuudelle

Helmikuussa 2019 Meltolassa kuoli tulipalossa 96-vuotias, täysin sokea ja lähes kuuro nainen, joka ei ollut saanut hoitopaikkaa. Mikäli ikääntyvien, toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden asumisen paloturvallisuuteen ei kiinnitetä asianmukaista huomiota, ikääntyneiden määrän kasvu tulee todennäköisesti johtamaan lisääntyneisiin palokuolemiin ja loukkaantumisiin. Jo nykyisellään Suomessa kuolee 50–100 henkilöä vuodessa rakennuspaloissa, minkä lisäksi niissä loukkaantuu noin 600 henkilöä vuodessa.

Asuinrakennusten tulipaloissa henkilön oma toimintakyky vaikuttaa olennaisesti siihen, kykeneekö hän pelastautumaan tulipalosta. Toimintakyvyltään rajoittuneet ovat poikkeuksellisen suuressa vaarassa, ellei lähistöllä ole muita, jotka pystyvät pelastamaan vaarassa olevan.

Asuntopalossa olosuhteet kehittyvät nopeasti hengenvaarallisiksi. Palon syttyessä syttymishuoneistosta pelastautumiseen käytettävissä oleva aika on rajallinen. 10 minuutin kuluttua syttymisestä kahdeksassa tapauksessa kymmenestä on ehtinyt muodostua tappavat olosuhteet. Henkilövahingon todennäköisyys on noin 50 % jo siinä vaiheessa, kun hätäkeskus on saanut tiedon tulipalosta ja 80 % siinä vaiheessa, kun pelastettava on pelastajien toimenpitein saatu ulos asunnosta.

Vuonna 2010 toimintakyvyltään rajoittuneiden uhrien osuus oli viisinkertainen normaalin toimintakyvyn omaaviin. Vuonna 2018 toimintakyvyltään rajoittuneita tulipalon uhreja oli 59 prosenttia, joista 31 prosentilla kykyä pelastautua rajoitti ikääntyminen. Näistä neljänneksellä oli palontutkinnassa saatujen tietojen perusteella muistisairaus.

Turvalaitteet estävät palovammoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia

Yhden palovammapotilaan sairaalahoito voi maksaa jopa puoli miljoonaa euroa. Kalleimpia ovat liekkivammat, joiden yhteenlasketut hoitokustannukset voivat nousta 5–6 miljoonaan euroon vuodessa. Sairaalahoitoa vaativia liekkivammapotilaita on vuodessa noin 300. Tulipaloissa loukkaantuneiden ja menehtyneiden henkilöiden välittömien hoitokustannusten lisäksi aiheutuu myös välillisiä kustannuksia ja läheisten pahoinvoinnin lisääntymistä, joita on vaikeampaa mitata. Yhteys hyvinvointitalouteen on kuitenkin ilmeinen ilman välillisiäkin kustannuksia.

Pelastusalalla on lähdetty kehittämään keinoja, joilla voidaan arvioida henkilön kykyä pelastautua omatoimisesti. Esimerkiksi RAI-järjestelmän tietojen pohjalta on kehitetty EVAC-mittari, joka antaa RAI-arviointia tehtäessä arvion asukkaasta ja hänen poistumismahdollisuuksistaan.

Poistumismahdollisuus jaotellaan seuraavasti: ”pääsee poistumaan asunnosta 2–3 minuutissa”, ”saattaa kyetä poistumaan asunnosta 2–3 minuutissa”, ”ei pääse poistumaan asunnosta 2–3 minuutissa”.

Kehitetyt työkalut auttavat myös valitsemaan asukasta tukevaa turvatekniikkaa. Mikäli henkilö pystyy poistumaan itsenäisesti, teknisiä apuvälineitä ei tavanomaisen onnettomuuksiin varautumisen ja esimerkiksi palovaroittimen lisäksi tarvita.

Jos poistumiskyky on epävarmaa tai voidaan varmuudella todeta, että henkilö ei pysty poistumaan, tarvitaan turvatekniikkaa tai muita muutoksia asumisen olosuhteisiin varmistamaan paloturvallinen asuminen. Poistumiskyvyn arviointia varten onkin kehitetty EVAC-niminen maksuton mobiilisovellus, joka on ladattavissa Google Play -kaupasta Android-puhelimille.

Jokaisella oikeus asua turvallisesti

Vaikka toimintakyvyltään rajoittuneilla henkilöillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet elämään, turvallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen, nämä oikeudet eivät välttämättä toteudu, kun kyse on kotona asumisen paloturvallisuudesta. Näillä henkilöillä ei ole samaa mahdollisuutta pelastautua tulipalossa kuin muilla. Oikeus nauttia perus- ja ihmisoikeuksista, kuten turvallisuudesta ja oikeudesta valita oma asuinpaikkansa, voi edellyttää yhteiskunnalta myös asuinympäristön kohtuullista mukauttamista paloturvalliseksi.

Monet palokuoleman riskiryhmiin kuuluvat ovat jo nykyisellään yhteiskunnan tuen piirissä. Tukien muodot eivät kuitenkaan tällä hetkellä huomioi paloturvallisuutta asumisen turvallisuuden osana. Herää siis kysymys siitä, missä määrin perustuslaissakin turvattuihin sosiaalisiin oikeuksiin sisältyy oikeus paloturvalliseen asumiseen, ja missä määrin julkinen valta on velvollinen sitä edistämään.

Arvioitaessa vanhusten palvelutarvetta on otettava huomioon fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ohella ympäristön esteettömyys ja asumisen turvallisuus. Tuen tarvetta arvioitaessa tulee vanhuspalvelulain mukaan huomioida myös asumisen paloturvallisuuden vaatimukset. Laissa on huomioitu myös ne tilanteet, joissa iäkkään toimintakyky on heikentynyt niin, ettei hänen hoitoaan voida jatkaa turvallisesti hänen yksityiskodissaan. Turvalliselle kotona asumiselle voidaan saada lisää vuosia, kun asunto varustetaan tarkoitukseen soveltuvilla turvalaitteilla. Myös vammaispalvelulain perusteluissa mainitaan korvattavina välttämättöminä muutostöinä asumisturvallisuutta parantavat toimenpiteet, kuten paloturvallisuuden lisääminen.

Huomio palokuolemien ennaltaehkäisyyn

Palokuolemien ennaltaehkäisy on vahvasti hyvinvointikysymys. Uusi sisäministeri Maria Ohisalo on nostanut keskeiseksi turvallisuusuhkaksi syrjäytymisen. Syrjäytyminen voi tarkoittaa myös sitä, että henkilö ei saa yhteiskunnalta tarvitsemiaan palveluita ja tukea, joilla kotona asuminen voisi tapahtua myös paloturvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Asumisen paloturvallisuus ei vaikuttaisi toistaiseksi olevan kovin keskeiseksi tunnistettu hyvinvoinnin tekijä sosiaali- ja terveyspalveluiden kentässä. Kun tarkoitukseen soveltuvia turvalaitteita sijoitetaan riskiperusteisesti, voidaan lisätä hyvinvointia ja saavuttaa jopa kokonaistaloudellista säästöä. Mutta miten toimia, jos tiedetään että asukas ei pysty poistumaan tulipalossa omatoimisesti, eikä kukaan lähistöllä asuva tai työskentelevä ehdi häntä pelastamaan? Paras ratkaisu on asentaa asukkaan käyttöön huoneistokohtainen automaattinen sammutuslaitteisto. Se on tarvittaessa kohtuullisen helposti siirrettävissä esimerkiksi toiseen asuntoon tilanteen sitä vaatiessa.

 

Kari Telaranta

 

Kari Telaranta
johtava asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
kari.telaranta(at)spek.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kohti hyvinvointitaloutta -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
pääekonomisti

24.10.2019 09:15

Hyvinvointitaloudesta Euroopan tulevaisuuden tie

Hyvinvointitalouden tie on lähes yhtä pitkä kuin SOSTEn eli lähes kahdeksan vuotta. Hyvinvointitalous esiteltiin ensimmäisen kerran terminä SOSTEn alkumetreillä vuonna 2012. Hyvinvointitalous on siis alun perin järjestölähtöinen termi. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt näkevät hyvinvointitalouden yhteiskunnan perustana, jossa toimitaan kaikkien hyvinvoinnin varmistamiseksi. Keskustelu alkoi kirjan julkaisun myötä Varsinainen keskustelu hyvinvointitalouden käsitteestä alkoi Hyvinvointitalous-kirjan (pdf) julkaisemisen myötä […]

Blogi
pääekonomisti

12.9.2019 09:00

Hyvinvointitalouden aika on nyt!

Suomessa, Euroopassa ja maailmalla puhutaan nyt hyvinvointitaloudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnin roolia talous- ja yhteiskuntapolitiikassa sekä kestävän taloudellisen kehityksen tekijänä on alettu jäsentää uudella tapaa. Jos aikaisemmin talouskasvu nähtiin välttämättömänä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja varmistamiseksi, nykyisin ihmisten hyvinvointi nähdään sekä kestävän talouskasvun keskeisenä tekijänä että yhä useammin talouskasvusta varsinaisesti riippumattomana yhteiskunnallisena päämääränä. Kiinnostusta […]

Blogi
pääekonomisti

16.5.2019 09:15

Hyvinvointitalous hallitusneuvotteluissa

Sain kutsun Säätytalolle alustamaan Suomen talouspolitiikan näkymistä, investoinneista sekä hyvinvointitaloudesta hallitusneuvottelujen ryhmään, jonka tehtävänä on linjata kestävän talouden valinnat tulevalle hallituskaudelle. Kutsu oli sisällöltään erittäin kiinnostava, ja näistä teemoista olisi ollut mahdollista puhua muutaman luennonkin verran. Neuvottelujen tiukka aikaraami edellytti kuitenkin tiukkaa rajaamista ja terävää jäsentämistä. Tällä ”budjettirajoitteella” päätin keskittyä esityksessäni niihin finanssipolitiikkaan liittyviin tekijöihin, […]