Skip to content

Palveluja ja etuuksia yhteensovittamalla järjestelmästä saadaan selkeä, tehokas ja asiakasystävällinen

15.2.2021 9.00

Sosiaaliturvauudistus
Hyvinvoivat ihmisetSotu-uudistusHyvinvointi ja terveysSosiaali- ja terveyspalvelutSosiaaliturvauudistusToimeentulo

Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan sosiaaliturvakomitean työ on edennyt komitean määrittelemän neljännen ja viimeisen ongelmakokonaisuuden käsittelyyn: Komitean kokouksessa 22.3. keskustellaan palvelujen ja etuuksien yhteensovituksesta. Yhteensovittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvolakäynnin yhteydessä annetaan myös etuusneuvontaa, ei vain jaeta esitettä vanhempainpäivärahan hakemisesta.

Komitean alajaostot valmistelevat materiaalia komitean työn tueksi. SOSTE vastasi asumisen jaostolle tammikuussa palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen haasteista. Teimme jäsenjärjestöjemme vastausten pohjalta koosteen:

SOSTE 2021 -kannanotto: Sosiaaliturvakomitea – Palvelujen ja etuuksien yhteensovitus (pdf)

Yhteensovittaminen vaatii yhteistoimintaa

Toimiva etuuksien ja palvelujen yhteensovittaminen varmistaa, että kukaan avuntarvitsija ei jää väliinputoajaksi, joka ei sovi minkään etuuden ja palvelun kriteereihin. Toimivassa järjestelmässä ihmisiä ei pallotella eri etuuksien ja palvelujen välillä.

Parhaimmillaan palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen tarkoittaa vahvaa eri palveluntarjoajien yhteistoimintaa. Etuuksilla ja palveluilla on yhteiset tavoitteet. Niiden yhteensovittamisella voidaan edesauttaa sitä, että asiakas ei jää riippuvaiseksi tietystä etuudesta, vaan pääsee joustavien tukien avulla eteenpäin elämässään.

Kun palvelut ja etuudet toimivat yhdessä kohti samaa tavoitetta, ei myöskään työntekijöiden resursseja valu turhaan työhön, ja he voivat keskittyä asiakastyöhön tarkoituksenmukaisesti.

Yhteensovittamisessa on vielä paljon kehitettävää

Järjestökentältä arvioidaan, että tällä hetkellä palveluiden ja etuuksien yhteensovittaminen sujuu monelta osin heikosti. Palveluja ja etuuksia on kehitetty ja toteutettu erillään, eikä niitä ole ei juurikaan suunniteltu toimimaan yhdessä. Etuuksissa muuttuvia palvelutarpeita ei huomioida, ja siten palveluissakin niitä on vaikea ottaa joustavasti huomioon.

Järjestöjen kuvaamia esimerkkejä yhteensovittamisen ongelmista löytyy runsaasti edellä kerrotusta koosteesta.

Viranomaisten yhteistyössä on puutteita, ja tietojärjestelmät eivät keskustele riittävästi keskenään. Lisäksi eri organisaatiot katsovat asiaa omasta näkökulmastaan, mikä johtaa helposti osaoptimointiin. Esimerkiksi sosiaalihuoltolaissa on kyllä yhteistyövelvoite tilanteissa, joissa asiakkaan tarpeet edellyttävät muiden viranomaisten palveluja, mutta käytännöt ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia riippuen kunnasta ja työntekijästä.

Hyvistä käytännöistä mallia muillekin

Järjestöt näkevät, että etuuksien ja palvelujen yhteensovittamisella on mahdollista muokata järjestelmää paljon asiakasystävällisemmäksi, toimivammaksi ja myös tehokkaammaksi.

Hyvänä esimerkkinä palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisesta järjestökentältä mainitaan Helsingin kaupungin asumisneuvonta. Asumisneuvontaa tehdään sosiaalitoimessa yhteistyössä muun muassa Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) kanssa. Asumisneuvonnassa käytössä ovat niin sosiaalitoimen rekisterit kuin vuokrarästitiedot Hekalta. Toimeentulotukipäätöksiä voidaan tehdä osana asumisneuvonnan prosessia ja siten esimerkiksi ehkäistä häätöjä.

Myös Tampereelta on hyviä kokemuksia yhteistyöstä etuuksien ja palveluiden yhteensovittamisesta Kelan ja ViaDia ry:n asunnottomuustyössä. Siinä toiminta perustuu Kelan asiakkaiden antamaan suostumukseen, jolla Kelan etuuskäsittelijät ja ViaDian työntekijät voivat yhteistyössä hoitaa muun muassa asumiseen liittyvät hakemukset ja etuudet. Aiemmin etuuksien saanti viivästyi tai ne jäivät hakematta niillä asiakkailla, joilla on asunnottomuustaustaa. Uusi käytäntö on vähentänyt vuokrarästejä ja säästänyt Kelan resursseja jälkiselvittelyyn liittyen.

Sosiaaliturvauudistuksessa on hyvä kartoittaa näitä hyviä käytäntöjä, ottaa niistä oppia ja luoda yhtenäisiä toimintamalleja eri palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

22.6.2022 08:00

SuomiAreena: Erilainen Mingle 12.7. nostaa esiin ihmisten kokemuksia köyhyydestä

Toimeentulo Heinäkuun puolessavälissä Pori täyttyy jälleen yhteiskunnallisesta keskustelusta SuomiAreenalla. Kevään ja kesän aikana turvallisuuskeskustelu on ollut vilkasta. Yhteiskunnan eheys on sisäisen turvallisuuden tae, ja siksi on tärkeä nostaa esiin myös ne äänet, jotka eivät yhteiskunnassa kuulu. Millaista on olla köyhä 2020-luvun Suomessa? Jo kuudennen kerran järjestettävä Erilainen Mingle tuo yhteen joukon erilaisia ihmisiä heidän omien kokemustensa […]

Blogi

7.6.2022 16:00

Kriisitilanteissa järjestöjen rooli haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamisessa on merkittävä

Sote-järjestöt Elämme maailmantilanteessa, jossa varautuminen, kokonaisturvallisuus ja henkinen kriisinkestävyys ovat sanoja, jotka toistuvat päättäjien puheissa. Järjestöjen erityisosaamiselle on viranomaisten työn rinnalla tarvetta, kun varaudumme onnettomuuksiin ja kriiseihin. Verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen sekä ylläpitäminen ovat avainasemassa kriiseihin varautuessa. Mitä paremmin eri tahot tuntevat toisensa, sitä paremmassa valmiudessa olemme. Ihmiset voivat olla haavoittuvassa asemassa monesta eri syystä Haavoittuvassa […]

Blogi
erityisasiantuntija

28.4.2022 12:00

Palkkatuen uudistus huolestuttaa – kerro meille näkemyksesi!

Hyvinvointi ja terveys Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistellut lakiesityksen, jolla muutetaan palkkatukijärjestelmää. Palkkatuen kokonaisuudistus on tarpeellinen: byrokratian yksinkertaistamista, järjestelmän ennakoitavuutta ja maksatusprosessin nopeuttamista on kaivattu. Hyvistä tavoitteista huolimatta lakiluonnoksen kokonaisvaikutus järjestöjen ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kannalta näyttää huonolta. Muutokset järjestöjen 100 % tukeen eivät ole hyväksyttäviä Uudistuksella tullaan leikkaamaan järjestöjen mahdollisuuksia työllistää 100 % palkkatuella. Leikkaus koskisi […]