Skip to content

Palveluja ja etuuksia yhteensovittamalla järjestelmästä saadaan selkeä, tehokas ja asiakasystävällinen

15.2.2021 9.00

Sosiaaliturvauudistus
Hyvinvoivat ihmisetSotu-uudistusHyvinvointi ja terveysSosiaali- ja terveyspalvelutSosiaaliturvauudistusToimeentulo

Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan sosiaaliturvakomitean työ on edennyt komitean määrittelemän neljännen ja viimeisen ongelmakokonaisuuden käsittelyyn: Komitean kokouksessa 22.3. keskustellaan palvelujen ja etuuksien yhteensovituksesta. Yhteensovittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvolakäynnin yhteydessä annetaan myös etuusneuvontaa, ei vain jaeta esitettä vanhempainpäivärahan hakemisesta.

Komitean alajaostot valmistelevat materiaalia komitean työn tueksi. SOSTE vastasi asumisen jaostolle tammikuussa palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen haasteista. Teimme jäsenjärjestöjemme vastausten pohjalta koosteen:

SOSTE 2021 -kannanotto: Sosiaaliturvakomitea – Palvelujen ja etuuksien yhteensovitus (pdf)

Yhteensovittaminen vaatii yhteistoimintaa

Toimiva etuuksien ja palvelujen yhteensovittaminen varmistaa, että kukaan avuntarvitsija ei jää väliinputoajaksi, joka ei sovi minkään etuuden ja palvelun kriteereihin. Toimivassa järjestelmässä ihmisiä ei pallotella eri etuuksien ja palvelujen välillä.

Parhaimmillaan palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen tarkoittaa vahvaa eri palveluntarjoajien yhteistoimintaa. Etuuksilla ja palveluilla on yhteiset tavoitteet. Niiden yhteensovittamisella voidaan edesauttaa sitä, että asiakas ei jää riippuvaiseksi tietystä etuudesta, vaan pääsee joustavien tukien avulla eteenpäin elämässään.

Kun palvelut ja etuudet toimivat yhdessä kohti samaa tavoitetta, ei myöskään työntekijöiden resursseja valu turhaan työhön, ja he voivat keskittyä asiakastyöhön tarkoituksenmukaisesti.

Yhteensovittamisessa on vielä paljon kehitettävää

Järjestökentältä arvioidaan, että tällä hetkellä palveluiden ja etuuksien yhteensovittaminen sujuu monelta osin heikosti. Palveluja ja etuuksia on kehitetty ja toteutettu erillään, eikä niitä ole ei juurikaan suunniteltu toimimaan yhdessä. Etuuksissa muuttuvia palvelutarpeita ei huomioida, ja siten palveluissakin niitä on vaikea ottaa joustavasti huomioon.

Järjestöjen kuvaamia esimerkkejä yhteensovittamisen ongelmista löytyy runsaasti edellä kerrotusta koosteesta.

Viranomaisten yhteistyössä on puutteita, ja tietojärjestelmät eivät keskustele riittävästi keskenään. Lisäksi eri organisaatiot katsovat asiaa omasta näkökulmastaan, mikä johtaa helposti osaoptimointiin. Esimerkiksi sosiaalihuoltolaissa on kyllä yhteistyövelvoite tilanteissa, joissa asiakkaan tarpeet edellyttävät muiden viranomaisten palveluja, mutta käytännöt ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia riippuen kunnasta ja työntekijästä.

Hyvistä käytännöistä mallia muillekin

Järjestöt näkevät, että etuuksien ja palvelujen yhteensovittamisella on mahdollista muokata järjestelmää paljon asiakasystävällisemmäksi, toimivammaksi ja myös tehokkaammaksi.

Hyvänä esimerkkinä palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisesta järjestökentältä mainitaan Helsingin kaupungin asumisneuvonta. Asumisneuvontaa tehdään sosiaalitoimessa yhteistyössä muun muassa Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) kanssa. Asumisneuvonnassa käytössä ovat niin sosiaalitoimen rekisterit kuin vuokrarästitiedot Hekalta. Toimeentulotukipäätöksiä voidaan tehdä osana asumisneuvonnan prosessia ja siten esimerkiksi ehkäistä häätöjä.

Myös Tampereelta on hyviä kokemuksia yhteistyöstä etuuksien ja palveluiden yhteensovittamisesta Kelan ja ViaDia ry:n asunnottomuustyössä. Siinä toiminta perustuu Kelan asiakkaiden antamaan suostumukseen, jolla Kelan etuuskäsittelijät ja ViaDian työntekijät voivat yhteistyössä hoitaa muun muassa asumiseen liittyvät hakemukset ja etuudet. Aiemmin etuuksien saanti viivästyi tai ne jäivät hakematta niillä asiakkailla, joilla on asunnottomuustaustaa. Uusi käytäntö on vähentänyt vuokrarästejä ja säästänyt Kelan resursseja jälkiselvittelyyn liittyen.

Sosiaaliturvauudistuksessa on hyvä kartoittaa näitä hyviä käytäntöjä, ottaa niistä oppia ja luoda yhtenäisiä toimintamalleja eri palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

24.9.2021 09:00

Marinin hallituksen arvosana laski hyvästä tyydyttävään

Kansalaisyhteiskunta Hallituksen jokasyksyinen budjettiriihi oli ja meni, mutta mitä jäi käteen? Arvioin hallituksen päätöksiä SOSTEn keskeisten vaikuttamiskärkien kautta: työllisyys ja toimeentulo terveyteen ja hyvinvointiin investointi ilmastotoimet Edellisessä hallituksen puoliväliriihen arvioinnissa yleisarvosana oli vielä hyvä 8,0. Nyt yleisarvosanaksi tuli 7,3 – siis tyydyttävä. Analyysien tueksi olen käyttänyt SOSTEn asiantuntija-arvioita siitä, mitä hyvää tai mitä huonoa ja epäselvää riihen […]

Blogi
erityisasiantuntija

30.8.2021 13:00

Toimeentulotukilakia uudistetaan – kerro meille näkemyksesi!

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvaa uudistetaan pitkäjänteisellä komiteatyöllä, mutta toimeentulotuen ilmiselviin epäkohtiin halutaan puuttua jo nopeammin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukityöryhmän mietintö julkaistiin 10.8.2021. Siinä ryhmä ehdottaa muutoksia lakiin, tekee ehdotuksia sen toimeenpanoon ja tuen hakemiseen liittyen sekä nostaa esiin jatkoselvittelyä vaativia kysymyksiä. Keskeisenä tavoitteena kerrotaan, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tuen tarpeisiin vastataan nykyistä paremmin. Lue lisää:  Työryhmä esittää […]

Blogi
johtaja, varapääsihteeri

27.8.2021 09:30

Työtaakka hyvinvointialueiden pystyttämisessä on valtava – nyt kysytään malttia ja kykyä tarjota järjestön osaamista oikeaan paikkaan

Sote-uudistus Hyvinvointialueiden rakentaminen on alkanut, ja elokuun loppuun mennessä kaikille alueille on saatu nimettyä väliaikaiset valmistelutoimielimet (Vate). Ne koostuvat alueen viranhaltijoista ja toimikausi kestää maaliskuulle 2022 asti, kunnes aluevaltuustojen nimeämät aluehallitukset aloittavat työnsä. Vaten työ on hallinnollista. Työsarkana on hoitaa lähinnä tulevien hyvinvointialueiden työnantajana ja palvelujen järjestäjänä toimimiseen tarvittavia valmistelutehtäviä. Hallinnollisen työn määrä hirvittää. Noin 173 […]