Skip to content

Parisuhde koronakriisin keskellä – tukipyynnöt moninkertaistuivat

12.6.2020 8.50

Kansalaisyhteiskunta
Hyvinvoivat ihmisetKoronavirusKoronavirus ja järjestöjen tarjoama tuki ja apuJärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSosiaali- ja terveyspalvelut

Perheet ovat kuormittuneet korona-ajan mukanaan tuomista huolista. Tutkimukset osoittavat, että sairaudet kuormittavat parisuhdetta ja lisäävät avioeroriskiä perheissä. Sairaus haastaa arkea, vaikuttaa perheen vuorovaikutussuhteisiin ja voi luoda turvattomuuden tunnetta. Koronan myötä eristyksissä eläminen on lisännyt parisuhde- ja perheristiriitoja. Työ- ja kotiroolit eivät aina mahdu yhtaikaa samaan paikkaan. Huoli toimeentulon heikkenemisestä on myös kuormittanut erityisesti lapsiluvultaan keskimääräistä suurempien uusperheiden taloutta.

Parisuhde voimavarana

Parhaimmillaan parisuhde toimii kuitenkin itsessään voimavarana haasteellisissa tilanteissa. Parisuhteen hyvinvointia tukevat puolisoiden antama yhteinen merkitys vastoinkäymisille, puolisoiden positiivisten kokemusten ja tunteiden ilmaiseminen sekä puolisoiden keskinäinen tuki. Parisuhde voi olla parhaimmillaan kannustin parhaimpaan versioon itsestämme. Hyvinvoivalla parisuhteella onkin merkittäviä terveysvaikutuksia!

Kansalaisjärjestöjen tuki merkittävää

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli parisuhteen ja vanhemmuuden palveluiden tuen tuottajina kirkon tarjoamien palveluiden ohella. Järjestöillä on myös perinteisesti ollut iso rooli palvelumuotojen kehittäjinä ja ketterinä toimijoina, jotka tuottavat uudenlaisia palveluita kansalaisten arkeen. Tämä on näkyy myös koronakriisin aikana.

Tuoreessa valtioneuvoston julkaisussa Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen tuodaan esiin, että koronan aikana järjestöjen ohjaus- ja neuvontapalveluihin on tullut yhteydenottoja aiempaa enemmän.

Korona-eristäytyminen lisäsi tuen tarvetta

Parisuhdekeskus Katajan chat-palveluissa apua haetaan haasteellisempiin parisuhteiden tilanteisiin kuin ennen ja kävijämäärät ovat jo nyt suuremmat kuin koko viime vuonna yhteensä. Parisuhdepuhelimessa soittojen määrä on lähes tuplaantunut koronakeväänä.

Myös Suomen Uusperheiden liitossa puhelinneuvonnan sekä nettivertaistuen ja chattien pyynnöt kasvoivat kevään aikana monikertaisiksi.

Koronan mukanaan tuoma sosiaalisten suhteiden rajautuminen on lisännyt tuen tarvetta parisuhde- ja perhepalveluissa. Perheiden taloudellinen ja psyykkinen kuormitus saattavat johtaa passivoitumiseen ja eristäytymiseen, jolloin myös syrjäytymisuhka on olemassa.

Vanhemmuuden ja parisuhteiden kysymyksissä vapaaehtoisten sekä vertaisten tuottama tuki on perheiden näkökulmasta tärkeää. Parisuhdetta tukevaa työtä ovat myös järjestöjen tarjoamat erilaiset koulutukset, joilla lisätään sekä ammattilaisten että kansalaisten tietoa ja osaamista parisuhteista, perheistä ja vuorovaikutuksista erilaisissa perhetilanteista.

Palvelujen rahoitus turvattava pitkäjänteisesti

Järjestötyö on ketterää ja tavoitteellista. Se tarvitsee kuitenkin toimiakseen pitkäjänteistä rahoitusta. Palvelut tulisi pyrkiä turvaamaan erityisesti poikkeustilanteessa sekä jatkossa myös järjestöjen rahoituksissa. Vain siten voidaan vastata pidemmällä aikavälillä koronapandemian aiheuttamaan tuen ja avun tarpeeseen lasten ja nuorten elämässä sekä perheiden ja parisuhteiden hyvinvoinnissa.

Tietoa Parisuhdekeskus Katajasta ja Suplista

Parisuhdekeskus Kataja ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Keskeinen työn painopiste on tukea parisuhdetta, kun perheessä on sairautta. Parisuhdekeskus Kataja koordinoi Parisuhdeverkostoa, johon kuuluu 17 parisuhdetyön yhteistyöverkoston kumppanijärjestöä ja toimijaa.
Katajan chat ja parisuhdepuhelin ovat auki myös kesällä. Katso päivystysajat verkkosivuiltamme.

Suomen Uusperheiden Liitto ry (Supli) on valtakunnallinen uusperheiden hyvinvointia edistävä asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Toimimme aktiivisesti tasa-arvoisen, lapsi- ja perhemyönteisen yhteiskunnan edistämiseksi.
Ajanvaraus Suplin puhelin- tai videoneuvontaan.

 


Suvi Laru

toiminnanjohtaja Parisuhdekeskus Kataja ry
psykologi, psykoterapeutti

Kirsi Heikinheimo
toiminnanjohtaja Suomen Uusperheiden liitto ry
psykoterapeutti

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

1.7.2020 10:00

Tasapainoilua huolen ja toiveikkuuden välillä – mitä Opintokeskus Siviksessä opittiin poikkeusajan dialogeissa järjestöjen koronakeväästä?

Päättyneen kevään aikana valtionvarainministeriö, Erätauko-säätiö ja Dialogiakatemia koordinoivat Poikkeusajan dialogit -nimistä keskustelusarjaa. Opintokeskus Sivis osallistui verkossa Erätauko-menetelmällä toteutettujen dialogien järjestämiseen. Tavoitteenamme oli kasvattaa ymmärrystä siitä, miten koronakevät vaikutti suomalaisiin järjestöihin. Kohtasimme tilaisuuksissamme yli 30 järjestöjen työntekijää tai vapaaehtoista. Monille heistä oli ymmärryksen lisäämisen lisäksi tärkeää päästä tapaamaan vertaisiaan. Monilla työpaikoilla käyttöön otetut etäkahvit ja muu […]

Blogi

26.6.2020 09:45

Funkisfamiljernas tuffa coronavardag – FDUV erbjöd virtuellt stöd

När coronakrisen blev ett faktum och Finland gick in för undantagstillstånd, fick också vi på FDUV ställa om i vår verksamhet riktad till familjer. En stor del av familjeverksamheten ordnas inom ramen för utvecklingsprojektet Familjen i centrum. Vårt stöd till familjer riktas till familjer med barn, unga och vuxna med intellektuell eller liknande funktionsnedsättning i […]

Blogi

25.6.2020 11:00

Yhteistyö entistä tärkeämpää työttömyyden hoidossa

Sosiaalibarometri 2020:n mukaan koronaepidemia ja sen seurauksena rajusti kasvanut työttömyys ovat haastaneet työllistymistä tukevat palvelut. Palvelujen nähtiin toimivan heikoimmin heillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat eli heikossa työmarkkina-asemassa olevilla ihmisillä. Osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden monialaista palvelua tarvitsevien työnhakijoiden palvelutarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan riittävällä tavalla. Pidemmän aikavälin työttömyys- ja työllisyyskehitystä on vielä vaikea ennustaa, jonkinasteinen taantuma […]