Seuraavan hallituksen on välttämätöntä ottaa hallitusohjelmassaan tärkeäksi prioriteetiksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen. Muuta vaihtoehtoa ei ole, mikäli halutaan ehkäistä eriarvoisuutta, ylisukupolvista huono-osaisuutta sekä lapsiköyhyyttä.
Tilanne nyt
- Lapsiköyhyys on Suomessa kasvussa. Vuonna 2017 köyhien lasten (0–17 v) osuus oli 13,9 % ja on ohittanut koko väestön köyhyysasteen.
- Köyhyydessä elää 150 000 lasta.
- Toimeentulovaikeuksien kanssa kamppailevat erityisesti yksinhuoltajaperheet.
- Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta.
- Vuosittain noin 30 000 lasta ja nuorta kohtaa vanhempiensa eron.
- Yli kolmannes lapsista ja nuorista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa (Kouluterveyskysely).
Vanhemman aika tärkeää lapselle
Viimeisimmän kouluterveyskyselyn tulos on surullista luettavaa: yli kolmannes lapsista ja nuorista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa. Lapset ja nuoret, joiden mielestä perheen yhteinen aika on riittämätöntä, osallistuvat muita useammin kiusaamiseen. He myös kokevat terveydentilansa muita huonommaksi, pitävät koulunkäynnistä vähemmän ja kokevat yleisemmin yksinäisyyttä. (THL)
Yksi kiistämätön tosiasia on, että lapselle ja nuorelle annettavan ajan vähyys johtuu osalla vanhemmista työelämän kiireistä. Monissa perheissä koetaan suorituspaineita ja stressiä siitä, miten selvitä arjen vaatimuksista. Syynä voi olla myös vanhemmuuden taitojen puute vanhemman oman elämänhallinnan ollessa epävakaa monista eri syistä. Vakaviksi haasteet käyvät, kun vanhemmilla on jatkuvia erimielisyyksiä ja/tai kun päihde-, mielenterveys – ja väkivaltaongelmat astuvat kuvioihin.
Vanhempien ja lasten yhteisen ajan ja sen laadun merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille ja tasapainoiselle kehittymiselle on korvaamaton. Jo ihan pienellä lapsella on sisäsyntyinen kyky aistia, iloitaanko hänestä ja voiko hän turvallisesti olla oma itsensä ja kasvaa ja kehittyä. Epäsuotuisat perheolot virittävät lapsen stressihermoston ja luovat alustan ongelmien kehittymiselle.
Vanhemmat tarvitsevat tukea
Kaikille perheille tulee tarjota lapsen, nuoren ja vanhempien hyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä tukitoimia, jo ennen huolten heräämistä. Kohdennettu tuki on tehokkainta, kun sitä tarjotaan varhain, heti kun pulmia ilmenee. Myös perheiden, joissa ongelmat ovat kasaantuneet, tulee saada tarvitsemaansa apua sekä toivoa pärjäämisestä.
Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tarjota perheille palveluja, joissa äidit ja isät voivat tutkia omaa vanhemmuuttaan. Kuten millainen vanhempi olen, millainen haluaisin olla, ja millaisia ovat omat vanhemmuuden taitoni.
Lapsuudessa tapahtuvan syrjäytymisen riski kasvaa, kun ongelmat alkavat kasaantua perheessä ja perusturvallisuus puuttuu.
Voi käydä niin, että vanhempi ei kykene kaikissa elämäntilanteissa tarjoamaan lapsellensa läheistä, rakastavaa ja hoivaavaa ihmissuhdetta, joka luo pohjan lapsen hyvinvoinnin suotuisalle kehitykselle. Erityisesti silloin tulee tarjota tukitoimia, jotka auttavat vanhempaa pitämään lasta mielessään, asettumaan lapsen asemaan sekä kasvattamaan lasta kannustaen. Vanhemmuuden tukemisessa sellaiset palvelut, joihin koko perhe voi osallistua ja saada onnistumisen kokemuksia yhdessä, ovat vaikuttavuuden näkökulmasta olennaisia.
Tukitoimien tehokkuus riippuu palvelujärjestelmän resursoinnista. Sektoreiden välinen ja oikea-aikainen työskentely, joka pohjaa inhimilliseen huolenpitoon, on keskeistä tuloksiin pääsemiseksi. Olennaista on myös autettavien kokemus tulla kohdatuksi yksilöinä niissä tilanteissa, joissa tukea annetaan. Tuen antajat puolestaan jaksavat, kun heidän työtaakkansa ei ole ylimitoitettu.
Järjestöt lasten ja perheiden tukena
Suomea on kuvattu yhdistystoiminnan luvatuksi maaksi, eikä suotta. Sukupolvesta toiseen ovat julkisen palvelujärjestelmän rinnalla toimineet useat järjestöt ja yhdistykset, jotka tekevät yhä merkittävää työtä heikommassa asemassa olevien lasten ja perheiden hyväksi.
Järjestöjen rooli osana palvelujärjestelmää on olennainen, jotta vanhemmuuden tukea voidaan tarjota monimuotoisesti. Näiden toimijoiden ansiosta monissa perheissä arki on muuttunut paremmaksi ja vanhemmat ovat voineet huono-osaisuuden sijasta jättää lapsilleen perinnöksi hyvinvointia.
Ylisukupolvinen syrjäytymisen riski voidaan katkaista, vanhemmuutta tukea ja lasten hyvinvointia lisätä. Tulevalla hallituksella on mahdollisuus osoittaa sitoutumisensa Valtioneuvoston Lapsistrategiassa 2040 esitettyyn visioon lapsimyönteisemmästä Suomesta. Keinot vision toteuttamiseen ovat jo olemassa järjestöjen yhteisessä Arki ensin-ohjelmassa.
Päivi Nykyri, erityisasiantuntija
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Niina Remsu, projektipäällikkö
Ensi- ja turvakotien liitto
Kirjoittajat ovat Lasten terveysfoorumin (LTF) jäseniä
Lasten terveysfoorumi (LTF) on järjestöverkosto, johon kuuluu 20 valtakunnallista lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä tekevää järjestöä. Lasten terveysfoorumi on asettanut toimintansa pysyväksi tavoitteeksi lasten eriarvoisuuden ehkäisyn. Tänä vuonna tavoitteeseen tähdätään vanhemmuusteemalla. Tämä blogi aloittaa teemaa käsittelevän blogisarjan.