Skip to content

Perustulokokeilu paljasti taloudellisten kannustimien pienen merkityksen pitkäaikaistyöttömien työllistymisen taustatekijänä

14.2.2019 11.57

Hyvinvointitalous
Kohti hyvinvointitalouttaHyvinvointitalousPerusturvaToimeentulo

Paljon kansainvälistä kiinnostustakin osakseen saaneesta Suomessa vuosien 2017 ja 2018 aikana toteutetusta perustulokokeilusta saatiin viime viikolla ensimmäisiä tutkimustuloksia. Vaikka tulokset olivat vasta alustavia, ne kirvoittivat viikonlopun yli jatkuneen laajamittaisen julkisen keskustelun sosiaaliturvakysymyksistä. Tuloksia tulkittiin moneen suuntaan ja niillä perusteltiin monenlaisia perusturvan kehittämiseen liittyviä kantoja. Keskustelu tulee varmasti vielä jatkumaan, kun uusia tutkimustuloksia kokeilusta tulevina kuukausina julkaistaan.

Järjestöjä kiinnostava kohderyhmä

SOSTEn sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta kiinnostavinta perustulokokeilussa oli alun perinkin se, että sen kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät. Järjestöt eri sektoreilla ovat keskeisiä tuen ja palveluiden tarjoajia tälle kohderyhmälle ja järjestöjen voidaan sanoa tuntevan pitkäaikaistyöttömien tilanteet sekä tarpeet erittäin hyvin.

Erityisen kiinnostavaa lopulta toteutuneessa kokeilussa oli se, että sen seurauksena monen työttömän taloudellisia kannustimia ottaa vastaan työtä parannettiin merkittävästi. Kun perustulon sai pitää työllistymisestä huolimatta, tuli siitä käytännössä 560 euron verovapaa palkanlisä työllistyvälle työttömälle.  Koska kokeilussa hyödynnettiin satunnaistettua koeasetelmaa, on taloudellisten kannusteiden merkitystä työllistymiselle tässä ryhmässä nyt mahdollista arvioida luotettavasti.

Työllisyysvaikutukset jäivät olemattomiksi

Mitä sitten alustavat tutkimustulokset kertoivat kokeilun työllisyysvaikutuksista? Sen, että niitä ei oikeastaan ollut ainakaan ensimmäisenä kokeiluvuotena. Toisin sanoen perustuloa saaneiden ryhmässä työllisyyspäiviä tai palkka- ja yrittäjätuloja ei ollut sen enempää kuin niin sanotussa kontrolliryhmässä eli niiden tutkimuksessa tarkasteltujen pitkäaikaistyöttömien joukossa, joille perustuloa ei maksettu. Voidaan siis melko luottavaisesti sanoa, että taloudelliset kannustimet eivät tässä ajassa ja tässä kohderyhmässä ole merkittävä työllistymistä selittävä tekijä.

Taloudelliset kannustimet eivät tässä ajassa ja tässä kohderyhmässä ole merkittävä työllistymistä selittävä tekijä.

Järjestöjen näkökulmasta nämä tutkimustulokset eivät ole lainkaan yllättäviä. Kentällä on jo pitkään elänyt vahvana ajatus siitä, etteivät taloudelliset kannustimet ole ensisijainen pitkäaikaistyöttömien työllistymistä rajoittava tekijä. Monet olisivat valmiita työllistymään välittömästi nykyisenkin sosiaaliturvan mukaisilla kannustimilla, jos vain sopiva työpaikka löytyisi. Toisaalta taas joidenkin kohdalla työllistyminen edellyttää työ- ja toimintakyvyn vahvistumista, jota yksilöllisesti räätälöidyt palvelut ja muu tuki voivat edesauttaa.

Toimintakyky vahvistui?

Kiinnostavia olivatkin alustavat – joskin vielä melko epävarmat – tutkimustulokset, joiden mukaan perustuloa saaneiden ryhmässä hyvinvointi, luottamus tulevaisuuteen, luottamus instituutioihin sekä koettu terveys olivat korkeammalla tasolla kuin verrokkiryhmässä. Kaikki mainitut ovat keskeisiä toimintakyvyn taustatekijöitä, joten kokeilun mukainen sosiaalietuusjärjestely saattoi vahvistaa ihmisten toimintakykyä.

Jos näin todella oli, voidaan olettaa, että pidemmällä tähtäimellä kokeilulla on positiivisia vaikutuksia myös työllisyyteen. Toimintakyvyn vahvistuminen on nimittäin pitkä prosessi, eivätkä sen laajemmat vaikutukset tule välttämättä näkyviin vielä yhden vuoden aikana.

Ensimmäiset ajatukset työllisyyspolitiikan kehittämiseksi – tarvelähtöisten työmarkkinoiden vahvistaminen

Jatkossa julkaistavat tutkimustulokset perustulokokeilusta käsittelevät myös toista kokeiluvuotta, joten työllisyysvaikutuksiakin voidaan vielä nähdä. Tässä vaiheessa liian pitkälle meneviä tulkintoja ei pitäisi tehdä eikä kovin varmoja politiikkasuosituksia antaa. Ensimmäiset tulokset eivät kuitenkaan ole ainakaan ristiriidassa pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kanssa työskentelevien järjestöjen, säätiöiden ja kunnallisten toimijoiden aikaisempien näkemysten kanssa.

Näiden toimijoiden tavoitteena on niin sanottujen tarvelähtöisten työmarkkinoiden vahvistaminen. Tarvelähtöisillä työmarkkinoilla ihmiset saavat tarpeidensa mukaista tukea – esimerkiksi oikeanlaisia ja oikea-aikaisia palveluita, riittävän toimeentulon turvaavia rahamääräisiä sosiaalietuuksia sekä elämänhallintaa vahvistavaa tukea.

Jatkossa tarvelähtöisiä palveluita tulee olla tarjolla nykyistä enemmän, jotta jokaiselle aukeaa polku työelämään. Perusturvaa on puolestaan muutettava siten, että se vastaa aikaisempaa paremmin ihmisten muuttuviin tilanteisiin ja takaa kaikissa tilanteissa riittävän toimeentulon. Palveluiden tarjoamisen ja tarvelähtöisemmän etuusjärjestelmän lisäksi myös sopivan työn luominen tulee ottaa laajemmin yhteiskunnalliseksi päämääräksi. Tällöin ajatuksena on se, että ihmisten ”muokkaamisen” sijasta muokataan työtä, mikä onkin yleensä helpompaa. Myöskään työnantajien tarpeita ei saa unohtaa ja yhteistyötä tarvelähtöisten palveluiden tuottajien, työnantajien sekä työntekijöiden välillä tulee edelleen tiivistää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kohti hyvinvointitaloutta -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
pääekonomisti

17.1.2019 12:55

Kohti hyvinvointitaloutta!

SOSTEn uuden verkkopalvelun blogit käsittelevät eri näkökulmista sosiaali- ja terveysjärjestöjen kannalta keskeisiä kysymyksiä ja teemoja. Tuorein blogeista on nimeltään Kohti hyvinvointitaloutta ja sen tavoitteena on nimensä mukaisesti koota yhteen kirjoituksia ja ajatuksia hyvinvointitaloudesta. Hyvinvointitaloudesta on viime vuosina tullut SOSTEn strateginen perusta. SOSTE on määritellyt sen yhteiskunnan alueeksi, jossa toimitaan hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten […]

Blogi
pääekonomisti

10.1.2019 15:03

Pääekonomistin vuosikatsaus – Suomen talous ja hyvinvointitalous vuonna 2019

Tällä hetkellä moni asia maailmassa näyttää epävarmalta, mutta varmaa on kuitenkin se, että SOSTEn pääekonomistin vuosikatsaus julkaistaan tänäkin vuonna. Kuten aiempien vuosien katsauksissa, luon seuraavassa silmäyksen Suomen talouden lähitulevaisuuden näkymiin sekä hahmottelen hyvinvointitalouden suuntaviivoja ja lyhyen aikavälin tavoitteita vuodelle 2019. Tällä kertaa voin ylpeänä katsauksen alussa todeta, että vuosi sitten tekemäni ennustus Suomen talouden kehityksestä […]

Blogi
pääekonomisti

2.1.2018 14:58

Vuosi 2018 ekonomistin silmin: luvassa paljon hyvää, mutta eriarvoisuus huolettaa

Vuosi on vaihtunut ja on jo perinteeksi muodostuneen pääekonomistin vuosikatsauksen aika. Seuraavassa tarkastelen Suomen talouden kehitystä menneenä vuonna sekä alkaneen vuoden talousnäkymiä. Lisäksi arvioin hyvinvoinnin ja hyvinvoinnin edellytysten rakentumista suomalaisessa yhteiskunnassa lähitulevaisuudessa ja käyn läpi sitä, miten SOSTE aikoo vaikuttaa tähän alkaneen vuoden aikana. Kaikille lienee jo selvää, että vuonna 2017 Suomen talouden kehitys yllätti […]