Tammikuussa käydään Suomen historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan päättäjät vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja niiden uudistamisesta. Perustettavat hyvinvointialueet ovat vasta hallinto. Itse sote-palvelut uudistetaan todellisuudessa aluevaltuustoissa pala kerrallaan. Tähän työhön kokoomus on täysillä sitoutunut.
Kokoomuksen tavoitteena on Suomi, jossa ihmiset voivat hyvin. Me haluamme, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon ja että rajalliset resurssit riittävät ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden on toimittava saumattomasti yhteen.
Tunnustetaan koko sote-kentän merkitys
Hyvinvointialueilla palvelut voidaan parhaiten turvata, kun niitä tuottavat yhteistyössä hyvinvointialue, yritykset ja järjestöt. Meillä on tuhansia sote-yrityksiä ja järjestöjä, jotka vuosikymmenten ajan ovat tehneet oleellista työtä hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi. Usein keskustelu aiheesta typistyy keskusteluksi muutaman suuren toimijan hyvistä ja huonoista puolista. Tämän tulisi muuttua.
Usein se työ, jota tehdään juuri yhteiskuntamme kaikkein heikoimpien puolesta, tehdään järjestöissä. Ilman järjestöjä monet tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut esimerkiksi lasten, perheiden, huumeriippuvaisten, maahanmuuttajien, työttömien tai asunnottomien parissa jäisivät tekemättä. Järjestöt antavat myös äänen julkisessa päätöksenteossa heille, jotka eivät sitä itse pysty käyttämään. Tätä työtä on jatkossakin tuettava ja lisäksi otettava kolmas sektori yhä vahvemmaksi osaksi tulevien hyvinvointialueiden työtä.
Uusi alueellinen päätöksenteko asettaa itse asiassa kovia vaatimuksia edustukselliselle demokratialle – tulevien päättäjien työ ei tule olemaan helppoa. Aluevaltuustot kaipaavat kipeästi sote-järjestökentän asiantuntemusta ja vuosikymmenten kokemusta tärkeiden palveluiden järjestäjänä tämän uudistamistyön onnistumiseksi. Tosiasia siitä, että sote-järjestelmämme ei toimi ilman koko sote-kentän eli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä, tulisi vihdoin tunnustaa.
Mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin valinnanvapauden keinoin
Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjillä tulee olla tulevaisuudessa nykyistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin valinnanvapauden keinoin. Jos julkinen puoli ei pysty palvelua kohtuullisessa ajassa tarjoamaan, hyvinvointialueella pitää olla velvoite myöntää palveluseteli. Hoitojonoista on päästävä eroon.
Lisäksi kokoomus haluaa kehittää nykyistä Kela-korvausjärjestelmää. Merkittävä osa Kelan korvaamista lääkäripalveluista on sellaisia, joita kuntien terveyskeskuksissa ei ole tarjolla, esimerkiksi silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Myös suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että puolet aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Nämä palvelut eivät saa muodostua kenellekään luksukseksi, vaan niiden tulee olla kaikkien saavutettavissa.
Aluevaltuustot ovat myös talousvaltuustoja
Aluevaltuustojen uudistamistyö tehdään hyvin tiukoissa talousraameissa. Parlamentaarinen työryhmä ei suositellut maakuntaveron käyttöönottoa. Se johtaisi nopeasti veroasteen merkittävään eriytymiseen maassamme ja olisi hyvin byrokraattinen. Ainakin viimeisten tietojen mukaan ministeriö tästä huolimatta edelleen valmistelee maakuntaveroa, eli hallitus erimielisistä puheistaan huolimatta on sitä maakuntiin tuomassa. Tätä kokoomus vastustaa.
Toistaiseksi maakunnat saavat siis eduskunnalta ”vuosirahan”, jolla on pärjättävä aina kyseisen vuoden loppuun. Syömävelkaa ei maakunnan ole lain mukaan mahdollista ottaa. Aluevaltuustojen päätehtävä onkin saada vuosiraha riittämään kaikkeen hyvään ja tärkeään. Taloudenpitoon on suhtauduttava vakavasti. Tästä syystä, jos joku näissä vaaleissa lupaa lisää jotakin, niin olisi rehellisyyden nimissä myös kerrottava, mistä rahat siihen otetaan.
Uudistaminen tapahtuu aluevaltuustoissa
Aluevaltuustot ovat tulevina vuosina paljon vartioijina. Toivon jokaisen aluevaltuutetun ottavan ohjenuorakseen, että sitä mikä toimii, ei pitäisi rikkoa. Tällä viittaan erityisesti erikoissairaanhoitoon, joka Suomessa on maailmanluokkaa. Mieluummin uudistamisessa edetään malttaen ottamalla nykyisten kuntien parhaimpia sote-käytäntöjä laajemmin koko maakunnan käyttöön.
Esimerkiksi kotimaakunnassani Naantali on tehnyt erinomaista työtä perusterveydenhuollossa muun muassa palvelusetelien ja lääkärien väestövastuujärjestelmän avulla. Naantalilaiset ovat tutkitusti Suomen tyytyväisimpiä palveluihinsa, minkä lisäksi Naantalin sote-kustannukset ovat alle valtakunnallisen keskitason. Ja esimerkiksi Kolarin kunnassa hoitojonoja ei käytännössä ole, sillä kunnassa hyödynnetään etävastaanottoja eniten maassa. Tällaisten ratkaisujen käyttöönottaminen on sitä, mistä sote-uudistus aidosti muodostuu.
Sote-uudistukseen on ladattu kovat odotukset. Mikäli aluevaltuutetut pystyvät lupauksista edes osan lunastamaan, ottaa hyvinvointiyhteiskunta isoja harppauksia 2020-luvulla. Työ alkakoon!
Petteri Orpo
kansanedustaja, Kokoomuksen puheenjohtaja
petteri.orpo(at)eduskunta.fi
Kohti hyvinvointialueita – Minä äänestän aluevaaleissa! -blogisarja
Tammikuun aluevaaleissa päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujen suunta tulevilla hyvinvointialueilla. Kohti hyvinvointialueita – Minä äänestän aluevaaleissa! -blogisarjassa eduskuntapuolueet kertovat oman puolueensa keskeisiä keinoja turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset sote-palvelut, miten hyvinvointia ja terveyttä parhaimmin edistetään uusilla hyvinvointialueilla ja miten hyvinvointialueiden kumppanuus voidaan toteuttaa yhdessä järjestöjen kanssa. SOSTE on pyytänyt puolueiden puheenjohtajia kirjoittamaan blogisarjaamme. Kirjoitusten ilmestymisjärjestys on arvottu, ja teksteissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa SOSTEn kantoja. Löydät kaikki sarjan bloggaukset Vallan käytäviltä -tunnisteella.