Pikavippejä, geo­blokkausta ja byrokratiaa – tarkastelussa hallitus­ohjelman kansalais­yhteiskunta­kirjaukset

Pikavippejä, geo­blokkausta ja byrokratiaa – tarkastelussa hallitus­ohjelman kansalais­yhteiskunta­kirjaukset

Etusivu / Blogi / Pikavippejä, geo­blokkausta ja byrokratiaa – tarkastelussa hallitus­ohjelman kansalais­yhteiskunta­kirjaukset

Byrokratiaa kevennetään. Autonomiaa kasvatetaan. Avustusjärjestelmä uudistetaan. Sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan.

Kansalaisjärjestöillä ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöillä on syytä olla tyytyväinen edellä mainittuihin hallitusohjelman kirjauksiin. Hallitusohjelmaa lukiessa tuntuu siltä, että puolueet ovat monelta osin kuulleet järjestöjen huolet ja viestit.

Kansalaistoiminnan hallintokuormaa on vara purkaa ja lupakäytäntöjä keventää, toivottavasti tämä työ saadaan pian käyntiin. Myös kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen – niin kansallisesti kuin globaalisti – on tärkeää.

Hallitusohjelma herättää myös kysymyksiä

On hienoa, että hallituksen suunnitelmissa on kehittää rahapelipolitiikkaa ja vahvistaa haittojen ehkäisyä.

On kuitenkin todella omituista, että hallitusohjelmassa todetaan, että tulevalla hallituskaudella mahdollisesti vähenevät (veikkausvoittovaroista maksettavat) määrärahat kompensoidaan kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan osalta.

Miksi ihmeessä kirjauksesta on jätetty osa edunsaajista pois, kuten sosiaali- ja terveysjärjestöt? Eikö väheneviä määrärahoja todellakaan haluta kompensoida kaikille? Haluaako hallitus tällä kirjauksella asettaa järjestöt keskenään eriarvoiseen asemaan?

Näin ei voi toimia. Tällainen osittainen rajaus mainitaan myös osinkojen lähdeveron vaikutuksen yhteydessä. On tärkeää, että hallitus tarkentaa ja korjaa kirjauksiaan näiden osalta mahdollisimman pian.

Hallitusohjelmassa mainitaan, että sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan ja järjestölähtöistä työtä tuetaan. On selvää, että toimintaedellytyksien vahvistaminen ei onnistu, jos rahoitustaso selvästi laskee nykyisestä.

Avustusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä on mainittu tavoitteeksi myös ”resurssien siirto hallinnosta avustuksiin”. Jää nähtäväksi, tarkoittaako se STEA-byrokratian purkamista vai jotain muuta.

Pelihaittojen ehkäisy ja tulevaisuusnäkymät

Veikkauksen edunvälittäjiä, eli tieteen, taiteen, kulttuurin, liikunnan, nuorison, hevosalan ja sote-järjestöjen edustajia, on usein syytetty ahneiksi ja kiinnostuneiksi vain oman rahoitustasonsa säilymisestä. Tämä ei pidä paikkaansa. Veikkauksen edunvälittäjäverkosto on kiinnostunut pelihaittojen tehokkaammasta ehkäisystä, ja todennut tämän useasti myös kannanotoissaan ja lausunnoissaan.

On luonnollista, että järjestöt ja muut edunvälittäjät ovat huolissaan tulevaisuusnäkymistä ja myös rahoituksestaan.

Nämä kaksi asiaa eivät ole toisensa poissulkevia. Jos se toiminta, mitä nyt tehdään veikkausvoittovaroilla, nähdään yhteiskuntamme kannalta tärkeäksi nykyisessä laajuudessaan, haluan uskoa, että rahoitus sille löytyy jatkossakin.

Poliitikot mukaan keskusteluun!

Keskustelu rahapelipolitiikasta jatkunee vilkkaana ja värikkäänä, kun hallitus aloittaa rahapelipoliittisen valmistelun. Uskallan ennustaa, että keskustelua käydään varmasti niin rahapeliautomaattien sijoittelusta, toimiluvattomien rahapeliyhtiöiden pelisivustojen blokkaamisesta kuin pikavippitoiminnan tiukemmasta sääntelystä.

Nähtäväksi jää, uskaltautuvatko poliitikot vihdoin rahapelikeskusteluun mukaan.