Skip to content

Potilas- ja asiakasturvallisuus on yhteinen asiamme

7.4.2020 8.50

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvointi ja terveysHyvinvointi ja terveysJärjestöilleSosiaali- ja terveyspalvelut

Potilas- ja asiakasturvallisuudella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien ammattilaisten ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, joiden tarkoituksena on varmistaa palvelujen, huolenpidon ja hoidon turvallisuus sekä suojata asiakaita tai potilaita vahingoittumasta.

Potilasturvallisuuteen kuuluu

  • hoidon turvallisuus
  • lääkehoidon turvallisuus sekä
  • lääkinnällisten laitteiden laiteturvallisuus.

Potilas- ja asiakasturvallisuus kattaa ehkäisevät, hoitavat ja korjaavat sekä kuntouttavat sosiaali- ja terveyspalvelut julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus on sitä, että potilas saa oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja hoidosta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

Terveydenhuollon toiminta on keskimäärin turvallista. Siitä huolimatta hoidossa syntyy haittatapahtumia, joista puolet olisi estettävissä kehittämällä toimintaa turvallisemmaksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan haittatapahtumia syntyy jopa noin yhdessä kymmenestä sairaalahoitojaksosta, yhdessä sadasta haittatapahtuma on vakava.

Haittoja voidaan ehkäistä

Potilaan ja asiakkaan tunnistamisen varmistamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi potilas- ja asiakasturvallisuuteen. Potilaalla ja asiakkaalla itsellään on vahva rooli turvallisuuden varmistamisessa. Se voi olla esimerkiksi sitä, että hoidossa ollessa varmistaa itse henkilöllisyytensä näytteitä otettaessa, jos sitä ei kysytä, tai kysyy epäselväksi jääneitä asioita.

Yksi keino ehkäistä haittoja ovat erilaiset tarkistuslistat, joita käytetään esimerkiksi leikkaussaleissa. Ne ehkäisevät inhimillisiä erehdyksiä ja unohduksia ja niistä pahimmillaan seuraavia vaaratapahtumia.

Potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävä HaiPro-raportointijärjestelmä on käytössä laajasti Suomessa. Tätä vapaaehtoista vaaratapahtumien raportointijärjestelmää käyttää yli 300 sote-huollon organisaatiota.

Olennaisinta on vaaratapahtumien tunnistaminen, käsittely ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet tulevien vaaratapahtumien välttämiseksi.

Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia osallistaa potilaan

Sosiaali- ja terveysministeriön Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021 (pdf) on julkaistu 2017. Sen avulla suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa halutaan kehittää kohti yhtenäistä turvallisuuskulttuuria niin julkisessa kuin yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Olennaisin muutos aikaisempaan strategiaan on potilaan ja asiakkaan roolin ja osallisuuden korostaminen ja vahvistaminen turvallisen hoidon ja palvelun varmistamisessa. Strategian tavoitteiden mukaisesti potilas, asiakas ja läheiset ovat aktiivisia potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisessä. He ovat keskeisesti mukana palveluprosessissaan ja osallistuvat hoidon turvallisuuden ja laadun varmistamiseen ammattihenkilöiden tukemina.

Terveystieteiden tohtori Merja Sahlström toteaa väitöskirjassaan Patient participation in promoting patient safety – Finnish patients’ and patient safety experts’ views (2019) (pdf), että potilaat kokevat olonsa turvalliseksi hoidossa olleessaan ja suurin osa heistä arvioi potilasturvallisuuden tason olevan kohdallaan. Tutkimuksesta selvisi, etteivät potilaat kuitenkaan saa riittävästi tukea ja rohkaisua henkilökunnalta osallistuakseen turvallisen hoidon edistämiseen sairaalassa. Potilaiden esittämiä huomioita vaaratilanteista tai niiden ratkaisu- ja kehittämisehdotuksia ei juurikaan huomioitu. Vain 6 % niistä oli johtanut kehittämistoimenpiteisiin organisaatioissa. Sahlström toteaa, että potilaat voisivat osallistua merkittävästi enemmän turvallisen hoidon edistämiseen ja heidän antamiaan tietoja tulisi myös käyttää systemaattisesti turvallisen hoidon edistämisessä ja johtamisessa.

Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus

Vaasan keskussairaala perusti elokuussa 2019 valtakunnallisen Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen ja sen No Harm -asiantuntijaverkoston.

Keskus toimii yhteistyötoimijana, jonka tavoitteena on edistää ja kehittää potilasturvallisuutta koko Suomessa. Keskus rakentaa pohjaa potilasturvallisuuden mittaamiseen ja sen kehittämiseen, ja se tulee jakamaan avoimesti tutkimustuloksiaan.

Alkuvaiheessa No Harm -verkosto keskittyy neljään teemaan:

  • Selvitetään potilasturvallisuuden nykytila laajana, valtakunnallisena yhteistutkimuksena.
  • Luodaan potilaan tunnistamiseen yhtenäiset ohjeet. Lisätään samalla väestön tietoisuutta potilaan tunnistamisen tärkeydestä.
  • Hyödynnetään potilasturvallisuuden kehittämisessä sairaalakuolemien selvitystyön tulokset.
  • Kehitetään ja seurataan potilasturvallisuuden osaamista jatkuvasti ja systemaattisesti.

Suomen potilasturvallisuusyhdistys

Kuluvana vuonna 10 vuotta täyttävä Suomen potilasturvallisuusyhdistys (SPTY) on perustettu edistämään potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta. Yhdistyksen päämäärä on omalla toiminnallaan varmistaa, että potilaat ja asiakkaat saavat Suomessa turvallista ja laadukasta hoitoa.

Yhdistys toimii valtakunnallisesti aktiivisena kehittäjänä, vaikuttajana ja arvostettuna asiantuntijana. Se on avoin yhteistyöverkosto sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille, alan etujärjestöille sekä potilaita edustaville tahoille. Toimintaa ohjaavia arvoja ovat avoimuus, läpinäkyvyys, potilaslähtöisyys, rohkeus, riippumattomuus ja yhteistyöhakuisuus.

Yhdistys toimii aktiivisesti jaostensa kautta, joita ovat Potilasturvallisuuden asiantuntijat -jaos, Turvallinen lääkehoitojaos ja Potilasjaos.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvallisuuden varmistamisessa tarvitaan kaikkia. Potilas- ja asiakasturvallisuus on yhteinen asia, ihan meidän kaikkien.

 

Kasvokuva Tarja Pajusesta


Tarja Pajunen

Kirjoittaja on Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen potilasjaoksen puheenjohtaja
ja työskentelee erityisasiantuntijana Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksessa.

tarja.pajunen(at)vshp.fi
noharm(at)vshp.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

26.5.2020 10:50

Leirikesä ry käynnistää 1.6. suositut lasten ja nuorten kesäleirit varotoimin

Leirikesä ry:n leirit 7—16-vuotiaille lapsille ja nuorille alkavat 1.6. jo 66. kesää peräkkäin. Koronavirus ei pysäytä leiritoimintaamme, niin kuin eivät muutkaan vuosikymmenten aikana koetut muutokset. Leiritoimintamme sopeutuu, uudistuu ja muokkautuu kunkin ajan tarpeisiin ja olosuhteisiin sopivaksi. Meille tärkeintä leirien suunnittelussa ja toteutuksessa on aina lasten, nuorten ja perheiden tarpeet ja heidän tukeminen koulujen loma-aikoina. Koronan […]

Blogi

22.4.2020 08:30

Syöpään sairastuneilla vertaistuen tarve korostuu koronakriisin aikana

Yhteisöllisyyden tarve korostuu poikkeustilanteessa. Koronakriisissä moni syöpään sairastunut kuuluu riskiryhmään ja pohtii, miten erikoisjärjestelyt vaikuttavat syöpähoitojen aikatauluihin. toteutumiseen ja hoitosuhteisiin sekä miten selvitä arjesta ja työelämästä. Syöpään sairastuneet ovat tottuneita varomaan infektioita, mutta koronatartuntaa heidän pitää vielä välttää erityisesti. Toivotaan tukea jaksamiseen, ahdistuksen lievittämiseen ja kuntoiluun Suomen Syöpäpotilaat ry toteutti maalis-huhtikuun taitteessa kyselyn tuen tarpeista […]

Blogi

20.4.2020 11:30

Yksi viesti sydänsairaille on juuri nyt ylitse muiden

Suomen Sydänliitto painottaa koronaepidemian aikana: Vaikka ihmisiä on nykyisessä poikkeustilanteessa kehotettu pysyttelemään kotona, sydänoireissa pitää rohjeta soittaa apua kuten normaalissakin tilanteessa. On hyvin tärkeää muistaa, että henkeä uhkaava tilanne kumoaa poikkeussäännöt. Silloin pitää unohtaa korona, soittaa hätänumeroon tai hakeutua pikaisesti hoitoon. Koronaa pohtivan on hyvä tietää, että hoitokulkuja on mietitty siten, että koronaa ei tarvitse […]