Potilas- ja asiakasturvallisuudella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien ammattilaisten ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, joiden tarkoituksena on varmistaa palvelujen, huolenpidon ja hoidon turvallisuus sekä suojata asiakaita tai potilaita vahingoittumasta.
Potilasturvallisuuteen kuuluu
- hoidon turvallisuus
- lääkehoidon turvallisuus sekä
- lääkinnällisten laitteiden laiteturvallisuus.
Potilas- ja asiakasturvallisuus kattaa ehkäisevät, hoitavat ja korjaavat sekä kuntouttavat sosiaali- ja terveyspalvelut julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus on sitä, että potilas saa oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja hoidosta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.
Terveydenhuollon toiminta on keskimäärin turvallista. Siitä huolimatta hoidossa syntyy haittatapahtumia, joista puolet olisi estettävissä kehittämällä toimintaa turvallisemmaksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan haittatapahtumia syntyy jopa noin yhdessä kymmenestä sairaalahoitojaksosta, yhdessä sadasta haittatapahtuma on vakava.
Haittoja voidaan ehkäistä
Potilaan ja asiakkaan tunnistamisen varmistamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi potilas- ja asiakasturvallisuuteen. Potilaalla ja asiakkaalla itsellään on vahva rooli turvallisuuden varmistamisessa. Se voi olla esimerkiksi sitä, että hoidossa ollessa varmistaa itse henkilöllisyytensä näytteitä otettaessa, jos sitä ei kysytä, tai kysyy epäselväksi jääneitä asioita.
Yksi keino ehkäistä haittoja ovat erilaiset tarkistuslistat, joita käytetään esimerkiksi leikkaussaleissa. Ne ehkäisevät inhimillisiä erehdyksiä ja unohduksia ja niistä pahimmillaan seuraavia vaaratapahtumia.
Potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävä HaiPro-raportointijärjestelmä on käytössä laajasti Suomessa. Tätä vapaaehtoista vaaratapahtumien raportointijärjestelmää käyttää yli 300 sote-huollon organisaatiota.
Olennaisinta on vaaratapahtumien tunnistaminen, käsittely ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet tulevien vaaratapahtumien välttämiseksi.
Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia osallistaa potilaan
Sosiaali- ja terveysministeriön Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021 (pdf) on julkaistu 2017. Sen avulla suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa halutaan kehittää kohti yhtenäistä turvallisuuskulttuuria niin julkisessa kuin yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Olennaisin muutos aikaisempaan strategiaan on potilaan ja asiakkaan roolin ja osallisuuden korostaminen ja vahvistaminen turvallisen hoidon ja palvelun varmistamisessa. Strategian tavoitteiden mukaisesti potilas, asiakas ja läheiset ovat aktiivisia potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisessä. He ovat keskeisesti mukana palveluprosessissaan ja osallistuvat hoidon turvallisuuden ja laadun varmistamiseen ammattihenkilöiden tukemina.
Terveystieteiden tohtori Merja Sahlström toteaa väitöskirjassaan Patient participation in promoting patient safety – Finnish patients’ and patient safety experts’ views (2019) (pdf), että potilaat kokevat olonsa turvalliseksi hoidossa olleessaan ja suurin osa heistä arvioi potilasturvallisuuden tason olevan kohdallaan. Tutkimuksesta selvisi, etteivät potilaat kuitenkaan saa riittävästi tukea ja rohkaisua henkilökunnalta osallistuakseen turvallisen hoidon edistämiseen sairaalassa. Potilaiden esittämiä huomioita vaaratilanteista tai niiden ratkaisu- ja kehittämisehdotuksia ei juurikaan huomioitu. Vain 6 % niistä oli johtanut kehittämistoimenpiteisiin organisaatioissa. Sahlström toteaa, että potilaat voisivat osallistua merkittävästi enemmän turvallisen hoidon edistämiseen ja heidän antamiaan tietoja tulisi myös käyttää systemaattisesti turvallisen hoidon edistämisessä ja johtamisessa.
Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus
Vaasan keskussairaala perusti elokuussa 2019 valtakunnallisen Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen ja sen No Harm -asiantuntijaverkoston.
Keskus toimii yhteistyötoimijana, jonka tavoitteena on edistää ja kehittää potilasturvallisuutta koko Suomessa. Keskus rakentaa pohjaa potilasturvallisuuden mittaamiseen ja sen kehittämiseen, ja se tulee jakamaan avoimesti tutkimustuloksiaan.
Alkuvaiheessa No Harm -verkosto keskittyy neljään teemaan:
- Selvitetään potilasturvallisuuden nykytila laajana, valtakunnallisena yhteistutkimuksena.
- Luodaan potilaan tunnistamiseen yhtenäiset ohjeet. Lisätään samalla väestön tietoisuutta potilaan tunnistamisen tärkeydestä.
- Hyödynnetään potilasturvallisuuden kehittämisessä sairaalakuolemien selvitystyön tulokset.
- Kehitetään ja seurataan potilasturvallisuuden osaamista jatkuvasti ja systemaattisesti.
Suomen potilasturvallisuusyhdistys
Kuluvana vuonna 10 vuotta täyttävä Suomen potilasturvallisuusyhdistys (SPTY) on perustettu edistämään potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta. Yhdistyksen päämäärä on omalla toiminnallaan varmistaa, että potilaat ja asiakkaat saavat Suomessa turvallista ja laadukasta hoitoa.
Yhdistys toimii valtakunnallisesti aktiivisena kehittäjänä, vaikuttajana ja arvostettuna asiantuntijana. Se on avoin yhteistyöverkosto sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille, alan etujärjestöille sekä potilaita edustaville tahoille. Toimintaa ohjaavia arvoja ovat avoimuus, läpinäkyvyys, potilaslähtöisyys, rohkeus, riippumattomuus ja yhteistyöhakuisuus.
Yhdistys toimii aktiivisesti jaostensa kautta, joita ovat Potilasturvallisuuden asiantuntijat -jaos, Turvallinen lääkehoitojaos ja Potilasjaos.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvallisuuden varmistamisessa tarvitaan kaikkia. Potilas- ja asiakasturvallisuus on yhteinen asia, ihan meidän kaikkien.
Tarja Pajunen
Kirjoittaja on Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen potilasjaoksen puheenjohtaja
ja työskentelee erityisasiantuntijana Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksessa.
tarja.pajunen(at)vshp.fi
noharm(at)vshp.fi