Kävimme SOSTEssa läpi eduskuntapuolueiden aluevaaliohjelmat. Tarkastelun fokus oli ennen kaikkea siinä, miten järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyvät SOSTEn tavoitteet näkyivät ohjelmissa.
Keskeiset vaalitavoitteemme liittyvät järjestöjen avun, tuen ja matalan kynnyksen toiminnan nivoutumiseen osaksi hyvinvointialueiden palveluita. Siihen, miten hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyölle on rakennettava toimivat kanavat ja miten järjestöjen toimintaedellytykset turvataan siten, etteivät toiminnan kohteena olevat ihmiset joudu väliinputoajiksi. Näistä asioista on linjattava hyvinvointialueiden strategioissa.
Lisäksi pidämme tärkeänä, että hyvinvointialueiden hankinnat toteutetaan siten, että myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, kuten palveluntuottajajärjestöillä, on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin.
Järjestöjen ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys ymmärrettiin laajasti
Iloksemme panimme merkille, että järjestöt oli noteerattu eri ohjelmissa hyvin. Sosiaali-ja terveysjärjestöillä nähtiin keskeinen rooli ennen kaikkea hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä työssä sote-palveluiden rajapinnalla. Järjestöjen toiminnan turvaaminen koettiin tärkeäksi.
Esimerkiksi keskustan mukaan kolmannen sektorin järjestöillä on tärkeä rooli edistää ihmisten hyvinvointia ja toimia vertaistukena. Puolueen mielestä “hyvinvointialueet ja kunnat luovat mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja seurakuntien kanssa”.
Vihreiden ohjelmassa todetaan, miten hyvinvointialueen tulee huolehtia, että yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä toimii myös kuntien sivistystoimen, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.
Kristillisdemokraatit (pdf) niin ikään korostivat kansalaisjärjestöjen ja niissä toimivien vapaaehtoisten roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. “Päättäjien sekä hyvinvointialueilla että kunnissa tulee huolehtia, ettei järjestöjen arvokas panos sosiaali- ja terveydenhuollolle jää tulevaisuudessa hyödyntämättä”, todetaan ohjelmassa.
Myös järjestöjen toimintaedellytyksistä kannettiin huolta
Monissa ohjelmissa pidettiin tärkeänä, että järjestöjen toimintaedellytykset turvataan ja että yhteistyötä järjestöjen ja alueiden kesken tuetaan. SDP:n mukaan hyvinvointialueilla on varmistettava, että järjestöjen toimintaedellytykset eivät vaarannu rahoitusvastuun epäselvyyksien vuoksi.
Perussuomalaisten vaaliohjelmassa (pdf) puolestaan todetaan, miten yhdistysten rahoituksen jatkuvuus on nivottava järkevällä tavalla sote-uudistuksen yhteyteen. “Jos tämä jää tekemättä, tulee yhteiskunta maksamaan siitä korkean inhimillisen ja taloudellisen hinnan”.
Vihreät toteavat asian suoraan: “Järjestöjen toimintamahdollisuudet tulee turvata avustuksin, ja niille on tarjottava toimitiloja”. Myös Vasemmistoliiton mielestä järjestöjen toimintaa on tuettava rahallisesti.
RKP:n mielestä säätiöiden ja yhdistysten työn yhteiskunnallinen merkitys on äärettömän arvokas monilla alueilla maassamme esimerkiksi terveyttä edistävässä työssä ja vanhusten hoivakotien ylläpitäjinä. Siksi puolueen mielestä on tärkeää, että “kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa”.
Järjestöjen osallisuuden varmistaminen näkyi myös – kuitenkin vähemmän
Muutamissa vaaliohjelmissa, kuten vasemmistoliiton, keskustan ja SDP:n ohjelmissa, tuotiin esille myös järjestöjen vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien varmistaminen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Esimerkiksi vasemmistoliiton mielestä yksi uusien hyvinvointialueiden tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että ihmiset, kansalaisjärjestöt ja kunnat voivat osallistua hyvinvointialueen päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun.
Se, mihin vaaliohjelmissa ei juuri otettu kantaa, oli järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyön sujuvuuden varmistaminen “rakenteilla”. Niillä tarkoitamme esimerkiksi järjestöneuvottelukuntia tai muita säännöllisen yhteistyön takaavia toimintamalleja tai vaikkapa järjestökoordinaattorin tehtävän perustamista hyvinvointialueille.
Asia kuitenkin noteerattiin muutamissa vaaliohjelmissa. Vihreät esittivät, että hyvinvointialueille perustetaan järjestöasiain neuvottelukunta parantamaan hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyötä.
Kristillisdemokraatit puolestaan korostivat, että järjestöjen rooli on kirjattava hyvinvointialuestrategiaan ja yhteistyölle on luotava rakenne.
Tulevat alueet ovat lähtökohdiltaan erilaisia, jolloin myös yhteistyörakenteet muovautuvat eri tavoin. Osa puolueista tekeekin eri alueille omat vaaliohjelmansa, toivottavasti yhteistyörakenteet näkyvät niissä.
Pienet tuottajat, kuten järjestöt, oli huomioitu pitkälti SOSTEn esittämällä tavalla
Oikeastaan kaikissa vaaliohjelmissa korostettiin palvelutuotannon monipuolisuutta. Yksityisen ja kolmannen sektorin rooli julkisen palvelutuotannon rinnalla tuotiin esille puolueiden ohjelmissa vasemmalta oikealle.
Liike Nytin mukaan ennalta ehkäisevää kuntoutusta, yhteisöllistä toimintaa ja muita ikäihmisten elämää aktivoivia asioita voidaan järjestää esimerkiksi laajentamalla palveluseteliä yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa.
Keskustan mukaan yksityiset ja julkisomisteiset yritykset sekä kolmas sektori täydentävät julkisen sektorin palveluja esimerkiksi palvelusetelein ja henkilökohtaisella budjetoinnilla. “Tämä mahdollistaa myös pienille ja keskisuurille hoito- ja hoiva-alan yrityksille ja järjestöille palvelujen tarjoamisen tasaveroisesti isompien rinnalla”, ohjelmassa jatketaan.
Kokoomuksen mukaan “paras lopputulos saavutetaan hyvinvointialueen, yritysten ja järjestöjen saumattomalla yhteistyöllä”. Myös SDP:n mukaan “pienten yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden osallistuminen ja menestymisen mahdollisuudet kilpailutuksissa on turvattava kilpailutusten ehtojen ja kokonaisuuksien koon määrittelyllä”.
Vihreiden mielestä vastuullisten hankintojen ja fiksun yhteistyön kautta yritykset ja kolmannen sektorin toimijat ovat hyvinvointialueilla tärkeitä kumppaneita palveluiden tuottamisessa asukkaille. Puolueen mukaan kilpailutuksissa on painotettava laatua ja huolehdittava, että myös pienet ja paikalliset yritykset pystyvät niihin osallistumaan. Tärkeää on huomioida myös järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat.
Vasemmistoliiton mielestä erityisesti järjestökentällä ja osuuskunnissa monella toimijalla on sellaista osaamista erityisryhmien palveluista, jota hyvinvointialueilla ei välttämättä ole. “Tämä osaaminen tulee tunnistaa ja sitä tulee hyödyntää”, vaaliohjelmassa todetaan.
Myöskään kristillisdemokraattien mukaan julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ei selviä ilman järkevää ja tasapainoista kumppanuutta yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kanssa.
Muistetaan äänestää!
Aluevaalit ovat sosiaali- ja terveysjärjestöille erittäin keskeiset. Niissä luodaan suunta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulevaisuudelle. Vaikka puolueiden aluevaaliohjelmat näyttävät lupaavilta sote-järjestöjen näkökulmasta, on tärkeä varmistaa, että hyvinvointialueilla todella osataan hyödyntää järjestöjen apu, tuki ja osaaminen. Siksi on tärkeää äänestää!