Skip to content

Rahapelikoneet pois kaupoista? Visainen kysymys vaatii tätä laajempaa keskustelua

25.1.2019 19.32

Kansalaisyhteiskunta
Elinvoimaiset järjestötJärjestötKansalaisyhteiskunnan rahoitusRahapelitAvustusjärjestelmäKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

”Meni kansanterveydelle,” sanoo suomalainen, kun lottokuponki, raaputusarpa tai pelikoneeseen laitettu euro ei tuo voittoa. Jos pelaamiseen on mennyt koko varallisuus, ehkä jo talo ja puolisonkin, on kansanterveydelle mennyt potti kuitenkin kohtuuton yksittäisen pelaajan näkökulmasta. Ajatus yhteisestä hyvästä tuntuu falskilta, jos se tapahtuu peliongelmaisen kustannuksella.

Pitäisikö peliautomaatit poistaa kauppojen eteisistä? Mitä lisääntyvälle nettipelaamiselle pitäisi tehdä? Miksi Veikkaus mainostaa niin aggressiivisesti? Nämä ja monet muut kysymykset pohdituttavat tällä hetkellä Suomen rahapelipolitiikassa, ymmärrettävästi.

Aihe on varsin ajankohtainen. Rahapeliautomaattien sijoittelusta käydään debattia ahkerasti ja naapurimme Ruotsi siirtyi juuri lisenssijärjestelmään. Yksinoikeusjärjestelmän purkamisen kannattajat nostavat ahkerasti esiin nykyjärjestelmän ongelmat. Nykymallin yhtälö onkin kieltämättä hankala: Kuinka ehkäistä rahapeleistä koituvia haittoja mahdollisimman tehokkaasti, mutta turvaten samalla veikkausvoittovaroilla toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaa?

Sosiaali- ja terveysjärjestöt perustivat aikanaan vuonna 1938 Raha-automaattiyhdistyksen keräämään rahapelitoiminnalla varoja toimintansa tukemiseen ja kansanterveyden edistämiseen. Pelitoiminta määriteltiin jo tuolloin uuden yhdistyksen yksinoikeudeksi. Vuonna 1962 se muutettiin yksityisoikeudellisesta yhdistyksestä julkisoikeudelliseksi. Vuonna 2017 Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja Veikkaus Oy yhdistyivät yhdeksi valtion omistamaksi rahapeliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Veikkaus Oy. Muutosajurina fuusiolle oli erityisesti toimintaympäristön muutos, mutta fuusio osaltaan mahdollisti myös yksinoikeusjärjestelmän säilymisen. Mallin oikeutus on sosiaalisten terveydellisten ja taloudellisten haittojen ehkäisy, sekä harmaan talouden ja rikollisuuden ehkäisy. Se, että rahapelituotot käytetään yleishyödylliseen tarkoitukseen, on suotuisa liitännäisseuraus, mutta ei perustelu yksinoikeusjärjestelmälle.

Viime vuoden lopulla julkaistiin haastattelututkimus, joka tutki suomalaisten rahapelipoliittisista mielipiteitä. Tämä oli ensimmäinen selvitys, jossa tarkastellaan laadullisin menetelmin kansalaisten näkemyksiä rahapelien järjestämisestä ja sääntelystä. Kiinnostavaa kyllä, suomalaiset kannattavat edelleen laajasti yksinoikeusjärjestelmää. Haastateltavien mukaan se turvaa rahapelituottojen käytön yhteiseen hyvään, sekä pelaamisen valvonnan ja haittojen ehkäisyn. Kritiikkiä haastateltavissa herätti Veikkauksen aktiivinen markkinointi, joka koetaan jopa aggressiiviseksi, vahva näkyvyys ja etuasiakasohjelmat.

Tehokkaampaa haittojen ehkäisyä

Eduskunnassakin sama asia aiheuttaa päänvaivaa arpajaislain muodossa. Juuri nyt pohdinnassa on esimerkiksi pelaajan pakollinen tunnistautuminen raha-automaattipelaamisessa sekä tavara-arpajaisia ja vastaavia kilpailuja koskevia lupia. Uudistuksen tärkein tavoite on ehkäistä pelihaittoja tehokkaammin ja purkaa byrokratiaa lupamenettelyjä sujuvoittamalla.

Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet lainsäädäntöprosessia siitä, että lain yhteiskunnallisia vaikutuksia ei ole arvioitu riittävällä laajuudella tai tarkkuudella. Lisäksi järjestöt ovat huolissaan rahapeliyhtiön kanavointikyvystä, eli siitä, että rahapelaaminen ohjautuu laillisiin kanaviin. Ulkopuolisten toimijoiden osuus Suomen kokonaismarkkinoista on kymmenisen prosenttia, mutta erityisesti nettipelaamisessa trendi on nouseva.

Rahapelijärjestelmään liittyvät kysymykset ovat laaja-alaisia, eikä yksinkertaisia vastauksia ole olemassa. Ehkä suurin ongelma kuitenkin on, että eri tahot pähkäilevät ongelmia ja niiden ratkaisuja erossa toisistaan. Tutkijat, poliitikot, edunsaajat, haittatyötä tekevät järjestöt ja nykyjärjestelmän purkamista kannattavat tahot pohtivat asiaa kukin tahoillaan. Ajoittain on epäselvää, mikä keskustelun keskiössä on: nykyjärjestelmän säilyttäminen, haittojen tehokkaampi ehkäisy vai jokin muu? On luonnollista, että järjestöt ovat huolissaan omasta rahoituksestaan, mutta se ei estä eikä se saa estää keskustelua haittojen torjunnasta tai Veikkauksen toiminnasta.

Yksinoikeusjärjestelmä on säilyttämisen arvoinen. Maailma kuitenkin muuttuu, ja rahapelijärjestelmän pitää pysyä muutoksessa mukana. Tarvitsemme Suomeen rahapelipoliittisen ohjelman, jossa sekä määritellään tavoitteet tulevaan että vertaillaan eri skenaarioita ja arvioidaan niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se pitää kirjata hallitusohjelmaan ja toteuttaa seuraavalla hallituskaudella. Keskustelun aika on nyt.

Kommentit

  1. Jan grönroos sanoo:

    Mielestäni pelikoneiden sijoittaminen suljettuun tilaan (pelaamo) olisi tarpeeksi hyvä keino pitää satunnaispelaajat poissa koneiden kimpusta (itse mukaanlukien).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
järjestöpäällikkö

25.5.2020 16:00

Kuunteleeko valtionhallinto järjestöjä?

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE selvitti, miten järjestöt kokevat yhteistyön sujuvan julkisen hallinnon kanssa. Järjestöt olivat melko tyytyväisiä mahdollisuuteensa vaikuttaa ja osallistua. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan arvostus on myös korkealla. Sen sijaan julkisten avustamiskäytäntöjen koetaan tiukentuneen eikä toiminnan arvostus näy resursseissa. Vastaajat kokevat, että yhteiskunta odottaa heiltä yhä enemmän palveluita, mutta ne pitäisi tuottaa vapaaehtoisvoimin. Tärkein vaikutuskanava ovat […]

Blogi
järjestöpäällikkö

12.5.2020 08:39

Järjestöt tarvitsevat yhteiset ohjeet toiminnan avaamiseen

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarvitsevat ohjeet siihen, mitä toiminnan hallittu käynnistäminen tarkoittaa käytännössä. Ministeriöiden tulee laatia ohjeistukset yhteistyössä kattojärjestöjen ja järjestökentän kanssa. Järjestöillä on käytännön ymmärrystä siitä, mitä asioita ohjeistuksessa pitää ottaa huomioon, kun puhutaan esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikan, järjestöjen vertaistapaamisten tai toimintakeskuksen avaamisesta. Vaarana ristiriitaiset ja epäselvät ohjeet Ohjeistusvastuu on aluehallintovirastoilla, jotka puolestaan saavat ohjausta […]

Blogi
järjestöpäällikkö

5.5.2020 14:00

Millaista järjestötoimintaa voidaan avata kesäkuussa?

Keskeisin järjestötoimintaan vaikuttava purkutoimenpide on kokoontumisrajoituksen väljentäminen siten, että 50 henkilön kokoontumiset ovat kesäkuun alusta mahdollisia. Rajoituksen väljentäminen mahdollistaa esimerkiksi erilaiset vertais- ja ryhmätapaamiset sekä kohtaamispaikkojen ja toimintakeskusten avaamisen. Tämä väljennys voi auttaa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien arkipäivän sujumista koronasta huolimatta. Hallituksen päätös mahdollistaa myös työkeskusten ja kuntouttavan työtoiminnan avaamisen. Monet järjestöt ovat jo ehtineet […]