Skip to content

Rahapelikoneet pois kaupoista? Visainen kysymys vaatii tätä laajempaa keskustelua

25.1.2019 19.32

Kansalaisyhteiskunta
Elinvoimaiset järjestötJärjestötKansalaisyhteiskunnan rahoitusRahapelitAvustusjärjestelmäKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

”Meni kansanterveydelle,” sanoo suomalainen, kun lottokuponki, raaputusarpa tai pelikoneeseen laitettu euro ei tuo voittoa. Jos pelaamiseen on mennyt koko varallisuus, ehkä jo talo ja puolisonkin, on kansanterveydelle mennyt potti kuitenkin kohtuuton yksittäisen pelaajan näkökulmasta. Ajatus yhteisestä hyvästä tuntuu falskilta, jos se tapahtuu peliongelmaisen kustannuksella.

Pitäisikö peliautomaatit poistaa kauppojen eteisistä? Mitä lisääntyvälle nettipelaamiselle pitäisi tehdä? Miksi Veikkaus mainostaa niin aggressiivisesti? Nämä ja monet muut kysymykset pohdituttavat tällä hetkellä Suomen rahapelipolitiikassa, ymmärrettävästi.

Aihe on varsin ajankohtainen. Rahapeliautomaattien sijoittelusta käydään debattia ahkerasti ja naapurimme Ruotsi siirtyi juuri lisenssijärjestelmään. Yksinoikeusjärjestelmän purkamisen kannattajat nostavat ahkerasti esiin nykyjärjestelmän ongelmat. Nykymallin yhtälö onkin kieltämättä hankala: Kuinka ehkäistä rahapeleistä koituvia haittoja mahdollisimman tehokkaasti, mutta turvaten samalla veikkausvoittovaroilla toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaa?

Sosiaali- ja terveysjärjestöt perustivat aikanaan vuonna 1938 Raha-automaattiyhdistyksen keräämään rahapelitoiminnalla varoja toimintansa tukemiseen ja kansanterveyden edistämiseen. Pelitoiminta määriteltiin jo tuolloin uuden yhdistyksen yksinoikeudeksi. Vuonna 1962 se muutettiin yksityisoikeudellisesta yhdistyksestä julkisoikeudelliseksi. Vuonna 2017 Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja Veikkaus Oy yhdistyivät yhdeksi valtion omistamaksi rahapeliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Veikkaus Oy. Muutosajurina fuusiolle oli erityisesti toimintaympäristön muutos, mutta fuusio osaltaan mahdollisti myös yksinoikeusjärjestelmän säilymisen. Mallin oikeutus on sosiaalisten terveydellisten ja taloudellisten haittojen ehkäisy, sekä harmaan talouden ja rikollisuuden ehkäisy. Se, että rahapelituotot käytetään yleishyödylliseen tarkoitukseen, on suotuisa liitännäisseuraus, mutta ei perustelu yksinoikeusjärjestelmälle.

Viime vuoden lopulla julkaistiin haastattelututkimus, joka tutki suomalaisten rahapelipoliittisista mielipiteitä. Tämä oli ensimmäinen selvitys, jossa tarkastellaan laadullisin menetelmin kansalaisten näkemyksiä rahapelien järjestämisestä ja sääntelystä. Kiinnostavaa kyllä, suomalaiset kannattavat edelleen laajasti yksinoikeusjärjestelmää. Haastateltavien mukaan se turvaa rahapelituottojen käytön yhteiseen hyvään, sekä pelaamisen valvonnan ja haittojen ehkäisyn. Kritiikkiä haastateltavissa herätti Veikkauksen aktiivinen markkinointi, joka koetaan jopa aggressiiviseksi, vahva näkyvyys ja etuasiakasohjelmat.

Tehokkaampaa haittojen ehkäisyä

Eduskunnassakin sama asia aiheuttaa päänvaivaa arpajaislain muodossa. Juuri nyt pohdinnassa on esimerkiksi pelaajan pakollinen tunnistautuminen raha-automaattipelaamisessa sekä tavara-arpajaisia ja vastaavia kilpailuja koskevia lupia. Uudistuksen tärkein tavoite on ehkäistä pelihaittoja tehokkaammin ja purkaa byrokratiaa lupamenettelyjä sujuvoittamalla.

Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet lainsäädäntöprosessia siitä, että lain yhteiskunnallisia vaikutuksia ei ole arvioitu riittävällä laajuudella tai tarkkuudella. Lisäksi järjestöt ovat huolissaan rahapeliyhtiön kanavointikyvystä, eli siitä, että rahapelaaminen ohjautuu laillisiin kanaviin. Ulkopuolisten toimijoiden osuus Suomen kokonaismarkkinoista on kymmenisen prosenttia, mutta erityisesti nettipelaamisessa trendi on nouseva.

Rahapelijärjestelmään liittyvät kysymykset ovat laaja-alaisia, eikä yksinkertaisia vastauksia ole olemassa. Ehkä suurin ongelma kuitenkin on, että eri tahot pähkäilevät ongelmia ja niiden ratkaisuja erossa toisistaan. Tutkijat, poliitikot, edunsaajat, haittatyötä tekevät järjestöt ja nykyjärjestelmän purkamista kannattavat tahot pohtivat asiaa kukin tahoillaan. Ajoittain on epäselvää, mikä keskustelun keskiössä on: nykyjärjestelmän säilyttäminen, haittojen tehokkaampi ehkäisy vai jokin muu? On luonnollista, että järjestöt ovat huolissaan omasta rahoituksestaan, mutta se ei estä eikä se saa estää keskustelua haittojen torjunnasta tai Veikkauksen toiminnasta.

Yksinoikeusjärjestelmä on säilyttämisen arvoinen. Maailma kuitenkin muuttuu, ja rahapelijärjestelmän pitää pysyä muutoksessa mukana. Tarvitsemme Suomeen rahapelipoliittisen ohjelman, jossa sekä määritellään tavoitteet tulevaan että vertaillaan eri skenaarioita ja arvioidaan niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se pitää kirjata hallitusohjelmaan ja toteuttaa seuraavalla hallituskaudella. Keskustelun aika on nyt.

Kommentit

  1. Jan grönroos sanoo:

    Mielestäni pelikoneiden sijoittaminen suljettuun tilaan (pelaamo) olisi tarpeeksi hyvä keino pitää satunnaispelaajat poissa koneiden kimpusta (itse mukaanlukien).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

1.12.2020 10:00

Rohkeutta avun antamiseen – ja pyytämiseen

Kansalaisyhteiskunta Vapaaehtoisten päivää vietetään tänä vuonna Suomessa perjantaina 4. joulukuuta. Korona-aika on vaatinut totutusta poikkeavia näkökulmia kaikkeen tekemiseen. Saksassa uusi videokampanja houkuttelee nuoria aikuisia olemaan tekemättä mitään. Kampanjan mukaan rohkeus on sitä, että jaksaa lojua laiskana kotona. Mutta mitä on rohkeus korona-ajan vapaaehtoistoiminnassa? Rohkeus on valmiutta muuttaa auttamisen tapoja Kansalaistoimijoiden kekseliäisyydestä ei ole ollut tänä vuonna […]

Blogi

30.11.2020 14:38

Pienkeräyksissä on käyttämätöntä potentiaalia – tuloksia SOSTEn rahankeräyskyselystä

Kansalaisyhteiskunta Rahankeräyslaki 863/2019 on ollut voimassa maaliskuusta 2020 lähtien. Uudella lailla luovuttiin rahankeräyslupien määräaikaisuudesta, kaikki rahankeräysluvat myönnetään nykyisin toistaiseksi voimassa olevina. Pienkeräyksestä ilmoitettava poliisilaitokselle Uudessa laissa lanseerattiin myös uusi lakisääteinen varainhankintainstrumentti: pienkeräys. Pienkeräyksillä järjestö tai muu lain 5 §:n mainitsema organisaatio voi ilman rahankeräyslupaakin järjestää kahdesti vuodessa korkeintaan kolme kuukautta kestävän rahankeräyksen. Pienkeräyksestä on etukäteen ilmoitettava […]

Blogi
tutkija

4.11.2020 11:20

Kaikki säätiöt eivät jaa miljoonia euroja kulttuurille ja tieteelle

Sote-järjestöt SOSTEn Järjestö 2.0 – Järjestöt mukana muutoksessa -hanke on juuri julkaissut raportin sosiaali- ja terveysalan säätiöistä. Julkisuudesta voi saada sen käsityksen, että kaikki säätiöt ovat satumaisen rikkaita ja jakavat avustuksia erilaisiin tärkeinä pitämiinsä kohteisiin. Aivan tuulesta temmattu tämä mielikuva ei toki ole, sillä Säätiöt ja rahastot ry:n laskelmien mukaan eri säätiöt jakoivat rahaa vuonna 2019 […]