Rohkeutta, sitkeyttä ja yhdessä tekemisen iloa vuoteen 2024

Eija Koivuranta on kirjoittanut Vieraskynä SOSTEblogin.

Etusivu / Blogi / Rohkeutta, sitkeyttä ja yhdessä tekemisen iloa vuoteen 2024

Suomalainen hyvinvointipolitiikka ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset ovat muutoksen tilassa. Ilmatieteen laitoksen pakkasennusteita mukaillen: alkamassa on 2024, iholla tuntuu kuin 1990.

Jäätävät leikkaukset järjestörahoitukseen 2027

Sote-järjestöjen rahoitus on toteutunut ja toteutumassa vielä kolmen vuoden ajan edellisen hallituksen aikana saavutetun parlamentaarisen sovun mukaan. Tuohon sopuun kaikki eduskuntapuolueet yhtyivät. Vuonna 2024 katkeaa 85 vuotta kestänyt järjestörahoituksen yhteys Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ja sittemmin Veikkauksen tuottoihin. Järjestöjen valtionavustusten mitoitus valmistellaan julkisen talouden suunnitelmassa ja budjettivalmistelussa, ja lopullisen harkinnan tekee eduskunta.

Vuoden 2024 STEA-avustusten yhteismäärä on parlamentaarista sopua vastaten jopa hieman korkeampi kuin viime vuonna. Sitä vastoin vuodelle 2027 järjestörahoitukseen on hallitusohjelmassa ajoitettu jäätävät leikkaukset, jotka merkitsisivät joka neljännen euron karsimista tulevaisuuden järjestötyöstä. Samalla yksin jo kustannusten nousu rajaisi toiminnan toteuttamismahdollisuuksia.

SOSTE – jäsenjärjestöjen puolustaja ja uudistumisen tukija

SOSTEn yksi keskeisistä tulevaisuuden tehtävistä on sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteisenä kattojärjestönä puolustaa järjestöjen toimintaedellytyksiä. Toimintaedellytykset varmistavat, että jäsenjärjestöt voivat tehdä auttamistyötään itsenäisesti ihmisten arjen lähtökohdista ja tarpeista ja että työtä tehdään pitkäjänteisesti ja vaikuttavasti yhdistäen vapaaehtoistyötä, vertaistukea ja ammatillista osaamista.
Tämä tarkoittaa SOSTElle ainakin kolmea asiaa:

Ensinnäkin SOSTEn on oltava järjestörahoituksen vahva puolustaja ja vaikutettava leikkausten torjumiseksi.
Toiseksi SOSTEn on toimittava järjestöjen autonomian, vapaan ja luovan liikkumatilan vahvistamiseksi ja sen kaventamista vastaan.
Kolmanneksi SOSTEn on voitava tuottaa työkaluja ja foorumeita järjestöjen uudistumisen tueksi: ihmisiä puhuttelevien uusien toimintamuotojen kehittämiseksi, järjestöjen keskinäisen yhteistyön ja kumppanuuksien vahvistamiseksi, mahdollisista työnjaoista sopimiseksi tai mahdollisten yhdistymisten tukemiseksi.

Parina esimerkkinä jo tehdystä työstä haluan nostaa SOSTEn skenaariotyön Katsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksiin -julkaisun sekä TELAn ja SOSTEn Suomi vuonna 2049: Ikääntyvän yhteiskunnan strategiset valinnat – neljä skenaariota Suomelle -raportin, joka pohjautuu vuosina 2021–2023 kokoontuneen aivoriihen keskusteluihin. Näitä skenaarioita vasten oman järjestön toimintaa ja tavoitteiden asettamista ja toiminnan suuntaamista on hyödyllistä peilata.

Kanavoidaan huoli toiminnaksi

Muutos, jossa niin ihmisten elinehdot kuin järjestöjen toimintaedellytykset ovat, herättää monessa meistä vakavaa huolta. Huoli kannattaa nyt kanavoida toiminnaksi. Muutostila kannattaa käyttää positiivisten mahdollisuuksien tunnistamiseen ja toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen viisautta on nyt yhdistää osaaminen ja voimat edustamiemme monien eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseksi ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseksi. Meitä velvoittaa jo sekin, että kyselyjen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen.

Toivotan teille kaikille rohkeutta, sitkeyttä ja yhdessä tekemisen iloa toimintavuoteen 2024!

Eija Koivuranta SOSTEn hallituksen puheenjohtaja, Väestöliiton toimitusjohtaja