Skip to content

Sosiaali- ja terveysjärjestöistä löytyy perusturvan uudistamisen erityisosaamista

29.1.2019 9.51

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetPerusturvaSosiaaliturvaPerusturvaToimeentulo

Kuuntelen naista, jolla on rollaattori ja ties millaisia tukia ympärillään. Nainen kertoo, että hänellä on geenivirhe. Sen takia hän joutuu silloin tällöin – milloin vain – sairaalaan viikoiksi kerrallaan. Silti hän käy palkkatöissä ja on käynyt koko elämänsä, joitain työttömyysjaksoja lukuun ottamatta. Ilman palkkatyötä hän eläisi koko elämänsä köyhyydessä pienellä eläkkeellä. Työnteon lisäksi hän on aktiivinen osallistuja: vapaaehtoinen ja vaikuttaja.

Tällaisia ihmisiä tapaan työssäni sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestössä. Ihmisiä, joiden elämäntilanteet ovat lievästi sanottuna vaativia minun silmiini. Ja nuo tilanteet vaihtelevat, välillä yllättäen ja nopeasti, niin, etteivät toimeentulon turvaavat etuudet aina pysy muutoksissa mukana.

Ihmiset tippuvat erilaisten etuuksien väliin. Tämä niin kutsuttu väliinputoaminen voi tarkoittaa monta rahatonta päivää, joista pitää jotenkin selvitä.

Käyttäjäkokemusta perusturvan uudistamiseen

Kuuntelen ihmisten kertovan, kuinka paljon aikaa ja vaivaa kuluu etuuksien selvittelyyn, niiden ja palkan yhteen sovitteluun ja välttämättömien palveluiden hankkimiseen. Pahimmillaan puhutaan tuntikausista kuukaudessa.

Näillä ihmisillä on konkreettista tietoa niin etuus- kuin palvelujärjestelmän ongelmista. Heillä on myös monipuolista osaamista ja ajatuksia sen parantamiseksi.

Sote-järjestöt edustavat, ja niissä toimii, lukuisia tällaisia ryhmiä: yksinhuoltajaperheitä, eri tavoin vammaisia ihmisiä, mielenterveyskuntoutujia, eri syistä osatyökykyisiä.

Eivätkä he ole mikään pieni joukko. Sote-järjestöjä on Suomessa noin 10 000 ja jäseniä niissä on noin 1,5 miljoonaa. Itse asiassa ne tavoittavat jäsenistöään paljon suuremman joukon, sillä järjestöt eivät ole jäsenyyden suhteen tiukkapipoisia – mukaan voi tulla, vaikka ei jostain syystä olisi liittynyt jäseneksi.

Kohti entistä joustavampaa järjestelmää

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat yhdessä luoneet periaatteet perusturvan uudistamiseksi. Kyseessä ovat juuri periaatteet, ei malli tai laatikkoleikki, joka laittaisi koko pitkään rakentuneen etuusjärjestelmän kertaheitolla uusiksi. Vaikka etuuksissa ja monimutkaisessa järjestelmässä riittää uudistettavaa, järjestöt eivät vaadi rajuja, nopeita muutoksia muuhun, kuin perusturvan riittämättömään tasoon.

Järjestelmän monimutkaisuus johtuu osin siitä, että eri ihmisryhmien erilaisiin tarpeisiin on pyritty vastaamaan etuuksilla ja lisillä. Erilaisia lisiä on luotu esimerkiksi vammaisille. Jos järjestelmää lähdetään harkitsematta yksinkertaistamaan, monen ihmisryhmän elämä voi yllättäen käydä entistä vaikeammaksi. Ja tavoitteen on oltava täysin vastakkainen: ihmisiä täytyy tukea entistä paremmin näissä moninaisissa elämäntilanteissa, joustavalla perusturvalla.

Ei yksin etuudet

Järjestöissä nähdään myös se tosiasia, ettei perusturva ole ainoa ihmisiä eteenpäin auttava asia. Monet tarvitsevat palveluita, jotta pystyvät olemaan aktiivisia ja toimintakykynsä mukaan hankkimaan toimeentulonsa palkkatyöllä. Näitä tärkeitä palveluita ovat esimerkiksi kuljetuspalvelut, kuntoutuspalvelut ja lastenhoito.

Olen käynyt pitkiä keskusteluja erään järjestövaikuttajanaisen kanssa. Hän suoritti korkeakoulututkinnon, meni töihin, naimisiin ja sai toivotun lapsen. Elämä kuitenkin yllätti: tuli puolison sairaus, oma sairastuminen, avioero ja lapsellekin diagnoosi. Lyhyessä ajassa elämä oli melkein umpisolmussa.

Nyt hän toivoo pääsevänsä kuntoutustuelta takaisin töihin, mieluusti ensin osa-aikaisesti – kunhan lapsi saisi sopivaa iltapäivähoitoa ja joku kuljettaisi lasta kuntoutuksiin. Hän olisi valmis kokeilemaan yrittäjyyttäkin, jos alussa olisi jokin perusturvaetuus tukena.

Mahdollisuuksia eteenpäin vievään toimeliaisuuteen

Käynnissä on perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke, Toimi-hanke. Tapaan jo ilman hankettakin yritteliäitä, aktiivisia ihmisiä. Olisi hienoa, jos saisimme perusturvan, jonka tuella näiden toimeliaiden ihmisten tarmo voisi suuntautua työntekoon, vapaaehtoistyöhön, koulutukseen – käytännössä mihin tahansa toimintaan, joka veisi ihmistä eteenpäin ja toisi toivoa hänelle itselleen ja hänen lähipiirilleen.

Ihmisten ei pitäisi joutua jumittamaan taistelussa palveluista ja etuuksista. Usein kyllä ajattelen, että tämä heidän kokemuksensa ”taistelusta” on rahan arvoista. Sitä voisi joku hyödyntää, esimerkiksi palkkaamalla heistä erinomaisia sosiaaliturvajärjestelmän konsultteja.

Monet myös uupuvat ja lannistuvat vaikeassa elämäntilanteessa, jonka päälle tulee vielä paini etuus- ja palvelujärjestelmän kanssa. Monilta suuren toimeliaisuuden odottaminen on julmaa. Hyvä järjestelmä auttaisi jokaista eteenpäin henkilökohtaisiin tarpeisiin nojaten.

Lue lisää

Kommentit

  1. Reijo Pipinen sanoo:

    Ansiokas kirjoitus. Hjuva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
johtaja, varapääsihteeri

13.2.2019 12:22

Lähtöruudun kuopiminen sotessa turhauttaa 

Sote-ratkaisun lykkääntymistä tuskin kiittäisivät asiakkaat sen enempää kuin uudistuksen toimeenpanijatkaan. Olkoonkin, että ilkikurinen kansalaismieli tuppaa joskus ilakoimaan, jos herrojen haaveet lyttääntyvät.  Resurssit eivät lykkäämisestä ainakaan lisäänny. Pikemminkin päinvastoin. Erityisen totta tämä on sote-järjestöjen näkökulmasta. Järjestöillä on halua ja kyvykkyyttä yhteistyöhön alueellisten sote-ekosysteemien rakentamisessa. Ja toisaalta rehellisyyden nimissä on sanottava, että valmiita ratkaisuja ei järjestöilläkään ole tarjottavana. Silti viriämässä on ymmärrys, […]

Blogi
erityisasiantuntija

31.1.2019 10:53

Tulevaisuuden perusturvalla täytyy tavoitella köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä

Köyhyys on myös Suomessa todellinen ongelma, jonka vähentämiseksi pitää ryhtyä toimiin. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita puolittamaan köyhyyden 2030-luvulle mennessä. Tämä tarkoittaisi yli 400 000 ihmisen tilanteen korjaamista. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli vuonna 2016 849 000 henkilöä. Lisäksi Suomi on EU:n 2020-strategiassa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 […]

Blogi
erityisasiantuntija

28.1.2019 08:01

Perusturva uudistetaan onnistuneesti vain pala kerrallaan – mutta aloittamisen kanssa on kiire

Sosiaaliturva kaipaa kokonaisuudistusta – tästä tunnutaan olevan yleisesti yksimielisiä. Puheissa uudistuksen toteuttaminen kuulostaa toisinaan turhankin helpolta: Luodaan muutamia yksinkertaisempia etuuspalikoita, sovitaan niiden tasot ja siirretään malli käytäntöön. Järjestelmän monimutkaisuuteen ja byrokraattisuuteen liittyvät ongelmat katoavat kertaheitolla. Näin helposti uudistus ei kuitenkaan onnistu. Pienituloisten toimeentulo ei saa vaarantua uudistuksessa Perustoimeentulotuen Kela-siirto on varoittava esimerkki lähimenneisyydestä. Kun muokataan […]