Skip to content

Sosiaali- ja terveysjärjestöistä löytyy perusturvan uudistamisen erityisosaamista

29.1.2019 9.51

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetPerusturvaSosiaaliturvaPerusturvaToimeentulo

Kuuntelen naista, jolla on rollaattori ja ties millaisia tukia ympärillään. Nainen kertoo, että hänellä on geenivirhe. Sen takia hän joutuu silloin tällöin – milloin vain – sairaalaan viikoiksi kerrallaan. Silti hän käy palkkatöissä ja on käynyt koko elämänsä, joitain työttömyysjaksoja lukuun ottamatta. Ilman palkkatyötä hän eläisi koko elämänsä köyhyydessä pienellä eläkkeellä. Työnteon lisäksi hän on aktiivinen osallistuja: vapaaehtoinen ja vaikuttaja.

Tällaisia ihmisiä tapaan työssäni sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestössä. Ihmisiä, joiden elämäntilanteet ovat lievästi sanottuna vaativia minun silmiini. Ja nuo tilanteet vaihtelevat, välillä yllättäen ja nopeasti, niin, etteivät toimeentulon turvaavat etuudet aina pysy muutoksissa mukana.

Ihmiset tippuvat erilaisten etuuksien väliin. Tämä niin kutsuttu väliinputoaminen voi tarkoittaa monta rahatonta päivää, joista pitää jotenkin selvitä.

Käyttäjäkokemusta perusturvan uudistamiseen

Kuuntelen ihmisten kertovan, kuinka paljon aikaa ja vaivaa kuluu etuuksien selvittelyyn, niiden ja palkan yhteen sovitteluun ja välttämättömien palveluiden hankkimiseen. Pahimmillaan puhutaan tuntikausista kuukaudessa.

Näillä ihmisillä on konkreettista tietoa niin etuus- kuin palvelujärjestelmän ongelmista. Heillä on myös monipuolista osaamista ja ajatuksia sen parantamiseksi.

Sote-järjestöt edustavat, ja niissä toimii, lukuisia tällaisia ryhmiä: yksinhuoltajaperheitä, eri tavoin vammaisia ihmisiä, mielenterveyskuntoutujia, eri syistä osatyökykyisiä.

Eivätkä he ole mikään pieni joukko. Sote-järjestöjä on Suomessa noin 10 000 ja jäseniä niissä on noin 1,5 miljoonaa. Itse asiassa ne tavoittavat jäsenistöään paljon suuremman joukon, sillä järjestöt eivät ole jäsenyyden suhteen tiukkapipoisia – mukaan voi tulla, vaikka ei jostain syystä olisi liittynyt jäseneksi.

Kohti entistä joustavampaa järjestelmää

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat yhdessä luoneet periaatteet perusturvan uudistamiseksi. Kyseessä ovat juuri periaatteet, ei malli tai laatikkoleikki, joka laittaisi koko pitkään rakentuneen etuusjärjestelmän kertaheitolla uusiksi. Vaikka etuuksissa ja monimutkaisessa järjestelmässä riittää uudistettavaa, järjestöt eivät vaadi rajuja, nopeita muutoksia muuhun, kuin perusturvan riittämättömään tasoon.

Järjestelmän monimutkaisuus johtuu osin siitä, että eri ihmisryhmien erilaisiin tarpeisiin on pyritty vastaamaan etuuksilla ja lisillä. Erilaisia lisiä on luotu esimerkiksi vammaisille. Jos järjestelmää lähdetään harkitsematta yksinkertaistamaan, monen ihmisryhmän elämä voi yllättäen käydä entistä vaikeammaksi. Ja tavoitteen on oltava täysin vastakkainen: ihmisiä täytyy tukea entistä paremmin näissä moninaisissa elämäntilanteissa, joustavalla perusturvalla.

Ei yksin etuudet

Järjestöissä nähdään myös se tosiasia, ettei perusturva ole ainoa ihmisiä eteenpäin auttava asia. Monet tarvitsevat palveluita, jotta pystyvät olemaan aktiivisia ja toimintakykynsä mukaan hankkimaan toimeentulonsa palkkatyöllä. Näitä tärkeitä palveluita ovat esimerkiksi kuljetuspalvelut, kuntoutuspalvelut ja lastenhoito.

Olen käynyt pitkiä keskusteluja erään järjestövaikuttajanaisen kanssa. Hän suoritti korkeakoulututkinnon, meni töihin, naimisiin ja sai toivotun lapsen. Elämä kuitenkin yllätti: tuli puolison sairaus, oma sairastuminen, avioero ja lapsellekin diagnoosi. Lyhyessä ajassa elämä oli melkein umpisolmussa.

Nyt hän toivoo pääsevänsä kuntoutustuelta takaisin töihin, mieluusti ensin osa-aikaisesti – kunhan lapsi saisi sopivaa iltapäivähoitoa ja joku kuljettaisi lasta kuntoutuksiin. Hän olisi valmis kokeilemaan yrittäjyyttäkin, jos alussa olisi jokin perusturvaetuus tukena.

Mahdollisuuksia eteenpäin vievään toimeliaisuuteen

Käynnissä on perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke, Toimi-hanke. Tapaan jo ilman hankettakin yritteliäitä, aktiivisia ihmisiä. Olisi hienoa, jos saisimme perusturvan, jonka tuella näiden toimeliaiden ihmisten tarmo voisi suuntautua työntekoon, vapaaehtoistyöhön, koulutukseen – käytännössä mihin tahansa toimintaan, joka veisi ihmistä eteenpäin ja toisi toivoa hänelle itselleen ja hänen lähipiirilleen.

Ihmisten ei pitäisi joutua jumittamaan taistelussa palveluista ja etuuksista. Usein kyllä ajattelen, että tämä heidän kokemuksensa ”taistelusta” on rahan arvoista. Sitä voisi joku hyödyntää, esimerkiksi palkkaamalla heistä erinomaisia sosiaaliturvajärjestelmän konsultteja.

Monet myös uupuvat ja lannistuvat vaikeassa elämäntilanteessa, jonka päälle tulee vielä paini etuus- ja palvelujärjestelmän kanssa. Monilta suuren toimeliaisuuden odottaminen on julmaa. Hyvä järjestelmä auttaisi jokaista eteenpäin henkilökohtaisiin tarpeisiin nojaten.

Lue lisää

Kommentit

  1. Reijo Pipinen sanoo:

    Ansiokas kirjoitus. Hjuva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

18.10.2019 09:00

Päivän tärkein ateria -toimintamalli edistää lapsen ja vanhemman keskinäistä vuorovaikutusta

Pääkaupunkiseudulla pilotoitu Päivän tärkein ateria -toimintamalli on tarkoitettu vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Se on mainio ja käyttökelpoinen tapa tavoittaa niitä vanhempia, joille koulujen vanhempainillat eivät sovi tai niihin osallistumisen motivaatio on alhainen. Yhteinen aamupala oman lapsen kanssa koulussa ennen koulupäivän alkua tarjoaa yhteistä aikaa ja vahvistaa vanhemman ja lapsen keskinäistä vuorovaikutussuhdetta. Järjestöjen kehittämä toimintamalli […]

Blogi

6.9.2019 09:00

Mera kan göras för att förebygga självmord

Då man ser på fakta och statistik om självmord kan man konstatera att år 2017 gjordes 824 självmord i Finland, vilket är 30 mera än år 2016 och 90 mera än år 2015. WHO uppskattar i sin rapport från år 2015 att över 800 000 människor dör årligen till följd av självmord runtom i världen […]

Blogi

23.8.2019 08:05

Digitalisering också på svenska

Inom social- och hälsovården är digitaliseringen på framfart. Digitalisering av tjänster är ett sätt att öka tjänsternas tillgänglighet för klienten, minska kostnaderna för serviceanordnaren och förbättra tjänsternas kvalitet. Digitala tjänster och artificiell intelligens inom sjukvården kan bidra till ökad patientsäkerhet, effektivitet och kvalitet, då genomsökning av information försnabbas avsevärt till exempel i samband med diagnostisering. […]