Skip to content

Sosiaalibarometri 2020: Mielenterveyskuntoutujien hoitoon pääsyä on nopeutettava

29.6.2020 10.00

Sosiaalibaro
Hyvinvointi ja terveyskoronaKoronavirus ihmisten arjessaKuntoutusmielenterveysSosiaalibarometri 2020Sosiaalibaro

Naapurin verhot ovat olleet suljettuina jo useamman päivän. Tiedät, että asunnossa asuva henkilö on aiemmin kärsinyt mielenterveyden ongelmista. Päätät tarkistaa, onko kaikki kunnossa. Soitat ovikelloa, kukaan ei avaa. Katsot postiluukusta sisään, näet vain ison kasan mainoslehtisiä. Huutelet asukkaan nimeä. Hiljaisuus.

Mitä teet? Ensin selaat nettiä. ”Kriisi”, ”mielenterveys”, ”minne yhteyttä”. Ei yhtään järkevää yhteydenottokanavaa. Kunnan sivuilta löytyy sentään sosiaalipäivystyksen numero. Soitat sinne. Asia luvataan viedä eteenpäin.

Jälkeenpäin yrität selvittää, onko asia edennyt. Sinulle ei voida kertoa, koska et ole lähiomainen. Lähiomaisia ei tietääksesi olekaan.

Huoli mielenterveyskuntoutujista lisääntynyt erityisesti keskisuurissa kunnissa

Uusimman Sosiaalibarometrin mukaan Sote-, TE- ja Kelan johdon ja sosiaalityöntekijöiden huoli mielenterveyskuntoutujista kasvoi 17 prosenttiyksikköä vuoteen 2019 verrattuna. Mielenterveyskuntoutujien tilanne huoletti sosiaalityöntekijöitä eniten keskisuurissa (50 000–200 000 asukkaan) kunnissa. Niissä 46 prosenttia sosiaalityöntekijöistä toi esille huolen mielenterveyskuntoutujista. Myös THL:n kuntien sosiaalipäivystyksille tekemän kyselyn mukaan 40 prosenttia vastaajista raportoi mielenterveyteen liittyvien yhteydenottojen määrän kasvaneen huhtikuussa 2020.

Sosiaalibarometriin vastanneiden huolen kasvua mielenterveyskuntoutujista kuvaava graafi, tieto löytyy tekstistä.

Kuva: Sosiaalibarometri 2020:n vastaajien huoli mielenterveyskuntoutujien pärjäämisestä kasvoi vuodessa 18 prosentista 35 prosenttiin.

Etäpalvelut eivät auta kotiin eristäytynyttä mielenterveyskuntoutujaa

Sosiaalibarometriin vastanneiden sosiaalityöntekijöiden mukaan mielenterveyskuntoutujien tilanne oli keväällä 2020 hankala, koska muutenkin riittämättömiä mielenterveyspalveluita muutettiin etäpalveluiksi.

Vastaajien mukaan asiakkaat eivät saaneet aikaa terveyskeskuksesta ja mielenterveyspalvelut eivät tavanneet asiakkaita fyysisesti. Tämä koettiin ongelmaksi erityisesti kotiin eristyneiden ihmisten kohdalla.

”Ne, joilla on ollut mielenterveyden ja eristäytyneisyyden kanssa haasteita aiemminkin, ovat lipuneet entistä kauemmas ja on ollut vaikea tavoittaa.”

”Monelle etäkontakti on ahdistava, eikä kunnolliseen keskusteluyhteyteen päästä.”

Etäpalvelun käyttöä rajoittivat monen mielenterveyskuntoutujan kohdalla myös laitteiden puute, kalleus tai osaamattomuus uusien teknisten välineiden käytössä.

”On paljon asiakkaita, jotka eivät ilman apua osaa tietokonetta käyttää, kielitaidottomia asiakkaita, mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, jotka ei osaa itsenäisesti hoitaa asioitaan, ei puhelinta tai tietokonetta käytössä.”

Sosiaalityöntekijöiden mukaan erityisesti maahanmuuttajat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset asiakkaat, joilla ei ole tietokoneita tai älypuhelimia tai internetiä käytössä, tarvitsisivat etäpalvelun sijaan henkilökohtaista apua.

Palveluihin ei pääse – ja palveluista myös putoaa helposti

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet vuodesta 2017 vuoteen 2019. Sairaalassaolojaksot ovat kuitenkin lyhentyneet ja avohoito lisääntynyt. (THL 2019.) Hoitoon pääsyä joutuu odottamaan aina vain pidempään.

Myös Sosiaalibarometrissa hoitoon pääsyn ongelma tuli esille. Vastanneiden sosiaalityöntekijöiden mukaan mielenterveyskuntoutujan oli vaikea päästä hoitoon tai palveluun.

”Mahdollisuus päästä osastojaksoille/laitospaikoille. Tälle kova tarve ja asiakkailla halu, mutta paikkoja ei ole. Vain harva selviytyy jo nyt avohuollossa, miten sitten kun ongelmat pahenevat.”

”Nyt päihde- ja mielenterveyspalvelujen huono saatavuus kasaa ongelmia ja pahentaa niitä.”

Hoitoon pääsyä hankaloitti usein myös mielenterveyskuntoutujan oma asenne, joka saattoi sairauden vuoksi olla hangoitteleva hoitoa ja apua kohtaan.

”Psykiatria on kuormittunut ja katkaisee asiakkuuksia tosi helposti, vaikka asiakkaiden on huonon vointinsa vuoksi vaikea sitoutua tukeen. Sitten nämä asiakkaat ovat meillä sosiaalityössä. Tämä kokonaisuus pitäisi miettiä yhdessä uusiksi ja pyrkiä vastaamaan mielenterveyden haasteisiin kaikilla tasoilla, erityisesti ennaltaehkäisevästi ja vahvistaen nopeaa pääsyä tuen piiriin aikaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pitkity.”

Mielenterveyskuntoutujan hoitoon ohjauksessa voidaan tarvita myös psykiatrista asiantuntemusta. Mielenterveyslaki (1990/1116) pyrkii sekä turvaamaan potilaan oikeusturvan että oikeuden hoitoon. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö voidaan määrätä jopa tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon, jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta.

Barometristä nousee ratkaisuja tilanteen parantamiseen

Sosiaalibarometrissä nousi useita ratkaisuja mielenterveyskuntoutujien tilanteen parantamiseksi. Sosiaalityöntekijät halusivat, että hoitoon pääsy olisi nopeampaa.

Lisäksi sosiaalityöntekijät näkivät, että he voisivat tarkistaa ja seurata enemmän asiakkaiden tilanteita, miten asiakkaat voivat.

”Sosiaalityössä tulisi tehdä aktiivisesti puhelimitse tavallista tiiviimpää seurantaa. Pelko, että mielenterveysongelmista kärsivät ’jämähtävät’ kotiin tai hoidon ja tuen ulottumattomiin, oli ilmeinen. Monella heistä on ollut jo ennen koronaepidemiaa haasteita liikkua kodin ulkopuolelle ja tehdä tarvittavat asiat arjen toiminnoista selviämiseksi. Nämä henkilöt eivät itse välttämättä kykene ottamaan yhteyttä ja kertomaan tarpeistaan. Jokainen työntekijä voi käydä läpi omia asiakaslistojaan ja pitää seurantaa myös sosiaalipalveluissa.”

Sosiaalityössä ja mielenterveyspalveluissa on oltava nykyistä tiiviimpi kontakti asiakkaisiin ja mahdollisuus ottaa yhteyttä myös virka-ajan ulkopuolella samaan tuttuun työntekijään.

”Resurssit sellaisiksi, että ihmiset saavat palvelua face to face”

Sosiaalityöntekijöiden mukaan myös Kelan kuntoutusterapiaan pääsyä on helpotettava sosiaalitoimen, mielenterveyspalvelujen ja Kelan yhteistyönä.

”Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsy pitäisi turvata mahdollisimman monelle sekä huolehtia, että mielenterveyskuntoutujat saavat tarvittavan avun jokaisessa vaiheessa, eivätkä putoa palveluiden välissä. Tähän auttaisi henkilöstön lisääminen matalan kynnyksen palveluissa, joihin asiakas voisi itse hakeutua ja jossa kuljettaisiin rinnalla niin kauan, että asiakas pääsee tarvitsemiinsa mielenterveyspalveluihin olivat ne sitten terapiaa tai mikä tahansa kuntoutuksen muoto.”

”Yhteistyö Kelan kanssa: sairaspäiväraha- tai kuntoutustukihakemuksia hylätään ja vaaditaan lausuntoja jotka ovat mahdottomia saada. Moni pitkäaikaissairas joutuu olemaan työtön työnhakija vaikka ei pystyisi päivääkään tekemään töitä. Mutta muuta vaihtoehtoja ei ole eikä tarjota Kelalta.”

Matalan kynnyksen tapaamispaikkojen avulla mielenterveysongelmia voidaan saada käsittelyyn jo varhaisessa vaiheessa. Matalan kynnyksen toimintaan on mahdollista yhdistää muutakin mielenterveyttä edistävää tekemistä, kuten luonnossa liikkumista, arkirytmistä kiinni pitämistä, yhteydenpitoa omaan työntekijään ja puhelimitse annettavaa tukea.

Lopuksi

Palataan vielä alun naapuriin, josta olit huolissasi. Aikaa on kulunut pari viikkoa. Olet tulossa töistä kotiin. Mietit, mitä naapurillesi kuuluu. Katsot hänen asuntonsa ikkunoita. Verhot ovat liikahtaneet hieman.

Minna Kivipelto, henkilökuva.

 

Minna Kivipelto
Tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
minna.kivipelto(at)thl.fi

 

 

 

 

Lähteet

Levola, Tero (2016) Psykiatria ja M1-lähettämiskäytäntö. HUS / Kellokosken sairaala / HySha. 7.4.2016. Power Point-esitys.

Mielenterveyslaki (1990/1116) Helsinki: Eduskunta.

THL (2020) Tilastot aiheittain. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

THL (2019). Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2018. Tilastoraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

1.7.2020 09:00

Miksi koronaepidemia parantaisi hyvinvointia?

Kun aloimme maaliskuussa 2020 suunnittelemaan uutta Sosiaalibarometriä, odotimme synkkiä tuloksia. Koronapandemia on pelottava maailmanlaajuinen katastrofi, jonka voi odottaa horjuttavan perusteellisesti turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.    Kukaan ei voinut välttyä koronan vaikutuksilta siihen, miten liikuimme ja keitä tapasimme, miten teimme töitä ja miten vietimme vapaa-aikaa. Monien tulevaisuuden suunnitelmat romuttuivat. Lyhyessä ajassa sadattuhannet menettivät työpaikkansa tai lomautettiin. Aikaisemmat kevään 2020 kyselytutkimukset antoivat odottaa monenlaisten huolien kasvavan.  […]

Blogi

5.6.2020 10:15

A-kiltojen ovet avautuivat koronakevään jälkeen − vertaistuki kasvokkain tärkeää

A-killat, päihdetoipujayhdistykset, ovat jälleen availleet oviaan kokoontumisille kesäkuun alusta. Päihdetoipumisessa vertaistuki on keskeistä, ja se keskeytyi monilta osin keväällä koronaepidemian takia. Yksin on vaikea toipua. ”Ihmiset jäivät oman onnensa nojaan, kun kaikki paikat menivät kiinni”, toiminnasta vastaava Jaana Soppela Koillis-Lapin A-killasta kertoo. ”Kevät on ollut raskasta aikaa monelle. Kyllä kohtaamiset ovat äärimmäisen tärkeitä, ja toiminnallisuus.” […]

Blogi
erityisasiantuntija

1.6.2020 12:00

EAPN-Finin raportti kertoo, miten sairaus voi ajaa myös taloudelliseen ahdinkoon

Perheeni tietää, mikä aihe saa minut pulputtamaan ja urputtamaan: Suomen merkillisen eriarvoinen terveydenhuolto. Terveyden tasa-arvon puutteet suorastaan hyppäävät silmille Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin tekemän kyselyn tuoreesta raportista Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa. Hoito retuperällä maksujen vuoksi Raportti tuo karulla tavalla esille, että Suomessa on ihmisiä, jotka eivät hakeudu tarvitsemaansa hoitoon siitä aiheutuvien kulujen vuoksi. Moni jättää […]