Skip to content

Sosiaalihuolto näkyviin sote-keskustelussa

9.6.2021 9.00

Sote-uudistus
Hyvinvoivat ihmisetKuntoutusSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Sote-loppusuoralla kiihtyvää keskustelua on surullista seurata. Sosiaalihuollon kysymykset eivät näytä kiinnostavan sen paremmin suunnitelman arvostelijoita kuin tärkeitä yhteiskunnallisia tahojakaan.

Viimeksi tuli julkisuuteen Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVAn lausunto, jossa sosiaalihuolto haluttiin tässä vaiheessa jättää kuntien tai kuntayhtymien hoidettavaksi. Moneen kertaan hylätyt vaihtoehdot toistuvat ja isot linjat hukkuvat yksityiskohtiin. Tiedon puute sosiaalihuollosta ja sen tulevaisuuden kehityskuluista, jopa kustannuksista on hämmästyttävä.

Sote onnistuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyö on saumatonta

Keskeinen peruste sote-palvelujen siirtämisessä kuntia laajemmalle väestöpohjalle on sekä väestön ikääntymisestä että muistakin palvelutarpeista aiheutuva kasvupaine, johon kunnat eivät pysty omilla talouden ja osaamisen voimavaroillaan vastaamaan. Vanhuspalvelujen lisäksi tarve on suuri päihde- ja mielenterveyspalvelujen, lastensuojelun sekä vammaispalvelujen ja kuntoutuksen alueella.

Näissä palveluissa sektoreihin siiloutunut järjestelmämme sisältää runsaasti sujuvan palvelun kitkoja: väliinputoamisia, tietokatkoja ja päällekkäistä työtä. Tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saumatonta yhteistyötä. Hintalappua yhteistyön tehostumiselle on vaikea antaa ennakolta, koska ammatillisten kulttuurien ja erilaiseen tietopohjaan perustuvien osaamisten yhteen hitsaaminen vie kokemuksen mukaan vuosia.

Muutama vuosi sitten Oulun seudulla tehty sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusanalyysi osoitti suurten kustannusten keskittyvän erityisesti tilanteisiin, joissa monet avun tarpeet kasautuvat samoille ihmisille. Sote-uudistuksen näkökulmasta olennaista ei ole leimata eikä varsinkaan syyttää joitakin asiakas- tai potilasryhmiä korkeista kustannuksista. Tärkeämpää on analysoida ne tilanteet, joissa kasautuvaa tarvetta esiintyy ja arvioida, toimiiko nykyinen palvelujärjestelmä niissä oikea-aikaisesti, taitavasti sekä inhimillisesti vaikuttavalla ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Tämän olettaisi kiinnostavan myös taloudesta vastaavia.

Hyvinvointialueilla kehittämistyötä yhteistyömuotojen rakentamiseksi

Kokemuksesta tiedetään, että lakitekstit tai järjestelmän rakenteet eivät yhteistyön vahvistumiseen riitä. Tarvitaan vahvaa panosta erilaisten ratkaisujen rakentamiseen. Eri tehtäväalueilla yhteistyön tarpeet ovat erilaisia ja vaativat räätälöityjä käytäntöjä.

Olen monesti nähnyt sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten hyvin sujuvaa yhteistyötä järjestöjen palveluissa, joten tässä olisi järjestöille oiva koulutustehtävä.

Kansallisesti tärkeään kehittämistyöhön kunnissa tai kuntayhtymissä ei ole mahdollisuuksia, eikä niiltä voida vaatia uusien käytäntöjen levittämistä valtakunnalliseen käyttöön. Sen sijaan tulevien yhteistoiminta-alueiden kehittäjiltä voidaan edellyttää panostamista uudistuksen onnistumista edistävien yhteistyömuotojen rakentamiseen. Olen monesti nähnyt sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten hyvin sujuvaa yhteistyötä järjestöjen palveluissa, joten tässä olisi järjestöille oiva koulutustehtävä.

Sosiaalihuollossa vaativinta palvelua tarvitsevat joutuvat laadultaan kirjaviin palveluihin

Kehittämistyöstä pääsenkin lempiaiheeseeni, sosiaalipalvelujen porrastamiseen asiakkaiden elämäntilanteiden vaikeuden, tarpeiden vaativuuden ja niitä vastaavan osaamisen mukaan. Otan esimerkin lastensuojelusta.

Kun terveydenhuollossa vaativinta tai harvinaista osaamista edellyttävät potilaat siirtyvät yliopistollisten keskussairaaloiden hoitoon, on sosiaalihuollossa suunta päinvastainen. Vaikeasti vaurioituneet ja vaativinta palvelua tarvitsevat lapset ja nuoret siirtyvät suurelta osin kuntien kirjavien ostopalvelusopimusten perusteella erilaisten laitosyksiköiden kirjavaan kenttään. Siellä on pitkän kokemuksen omaavia erinomaisia yksiköitä ja toisia, joissa lapset ja nuoret eivät tunne saavansa apua ja henkilöstö kuormittuu ja vaihtuu liian vaikeiden vastuiden vuoksi. Kokonaiskuvaa toiminnan vaikutuksista lasten ja nuorten elämänkulkuun tai heidän perheidensä tilanteeseen ei ole.

Lastensuojelussa aivan erityisesti on vahvistettava prosessin kumpaakin päätä: yhtäältä ennakoivaa, ehkäisevää ja varhaista otetta ja toisaalta vaurioituneimpien ja vaativinta osaamista tarvitsevien lasten ja nuorten palveluja.

Erityisesti vaativimmassa päässä käytännön työn pysyvät yhteydet yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön ovat välttämättömiä, koska kokemusten, uuden tiedon ja vahvistuvan osaamisen siirtyminen alan koulutukseen on elinehto uusien käytäntöjen leviämiselle. Tarvitsemme julkisen vallan vastuuta kokonaisuudesta, sen suunnasta, sisällöstä ja toiminnan vaikutuksista. Käytännön toteutuksessa on tilaa niin julkisille kuin ostopalveluillekin.

Lue lisää: Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan sote-lausunto (pdf)

 

Aulikki Kananoja punaisessa takissa

 

Aulikki Kananoja, ylisosiaalineuvos

Vuonna 2012 Aulikki Kananoja sai tasavallan presidentiltä ensimmäisenä Suomessa ylisosiaalineuvoksen arvonimen. Ylisosiaalineuvos on sosiaalialan korkein mahdollinen arvonannon osoitus. Se voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä ja vertautuu arkkiatrin arvonimeen. Ylisosiaalineuvos toimii sosiaalialan arvojohtajana ja nostaa esiin alan eettisiä kysymyksiä.

Vuonna 2006 Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta promovoi Aulikki Kananojan kunniatohtoriksi. Näin yliopisto osoitti arvostuksensa häneen ansiokkaalle työlleen sosiaalialan kehittämiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

21.6.2021 13:00

SuomiAreena: Erilainen Mingle antaa puheenvuoron päättäjien sijaan kokemuspuhujille 13.7.

Kansalaisyhteiskunta Kesä on täällä, ja monella saattavat vallitsevan tautitilanteen vuoksi kesäsuunnitelmat olla vielä hieman auki. Yksi asia on kuitenkin varma: SuomiAreena ja sen yhtenä ohjelmanumerona Erilainen Mingle, jossa SOSTEkin on yhteistyökumppanina, järjestetään heinäkuussa. Erilansen Mingle päästää SuomiAreenassa ääneen päättäjien ja virkamiesten sijaan ne ihmiset, joiden asioista poliitikot ja muut päättäjät päättävät, mutta joiden omia ajatuksia harvemmin […]

Blogi
erityisasiantuntija

15.6.2021 13:00

Hallituksen esitys Pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista herättää kysymyksiä – nyt on aika vaikuttaa

Työllisyys Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistellut lakiesityksen, jossa säädetään työnhakijan palveluista sekä muutetaan työttömyysturvan ehtoja. Kyseessä on merkittävä muutos työnhakijoiden palveluihin. Pohjana hallituksen uudessa mallissa on Sipilän hallituksen esitys aktiivimalli kakkosesta, jonka järjestöt systemaattisesti tyrmäsivät. Aktiivimalli kakkoseen verrattuna uudessa esityksessä on lisätty määrälliseen työnhakuvelvoitteeseen paljon poikkeuksia, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työnhakuvelvoitteisiin. Poikkeuksista huolimatta lakiluonnoksessa on useita heikossa […]

Blogi
erityisasiantuntija

11.6.2021 09:00

Osa koronaepidemian aikaisista toimeentulotuen käytännöistä pysyviksi

Sosiaaliturvauudistus Koronaepidemian alkaessa järjestökentällä oltiin huolestuneita Kelan etuuskäsittelyn ruuhkautumisesta ja erityisesti viimesijaisen toimeentulotuen käsittelyaikojen venymisestä. Kela kuitenkin onnistui pitämään perustoimeentulotuen käsittelyajat lyhyinä. Huhti-toukokuussa 2020 perustoimeentulotuen hakemukset käsiteltiin jopa aiempia kuukausia nopeammin. Huhtikuusta alkaen aina vuoden loppuun lähes kaikki toimeentulotukihakemukset onnistuttiin käsittelemään suositusajan eli yhden viikon kuluessa. Perustoimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi vuonna 2020 vähemmän kuin koronaepidemian alkaessa […]