Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa 23.10. EU:n työ- ja sosiaaliministerit liputtivat sosiaalisten oikeuksien pilarin puolesta. Globalisaatio, digitalisaatio ja työelämän muutokset ovat väistämättömiä ja ne edellyttävät, että Euroopan on kyettävä varautumaan tuleviin muutoksiin. Se, miten näihin muutoksiin varaudutaan, määrää työelämän suunnan tulevaisuudessa. Sosiaalisten oikeuksien pilari on yksi keino tässä varautumisessa. Se on poliittinen sitoumus, joka ohjaa jäsenmaita, EU instituutioita ja antaa kansalaisille enemmän oikeuksia. Pilariin on kirjattu 20 perusperiaatetta, jotka on jaettu kolmeen lukuun: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot ja sosiaalinen suojelu ja osallisuus.
Puheenjohtaja Juncker esitti ajatuksen pilarista ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Pilarin ensimmäinen luonnos esiteltiin 8.3.2016, minkä jälkeen järjestettiin jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laaja kuuleminen. Komissio esitteli 26.4.2017 lopullisen tekstin, johon sisältyy 20 periaatetta ja oikeutta oikeudenmukaisten ja toimivien työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmien tukemiseksi. Ne linjaavat suuntaa kohti parempia työ- ja elinoloja kaikissa jäsenvaltioissa. Ehdotus toimielinten väliseksi julistukseksi on tarkoitus allekirjoittaa 17.11. Social Summit huippukokouksen yhteydessä Göteborgissa.
Se, että ehdotus julistukseksi on nyt etenemässä, ei ole itsestäänselvyys. Matkalla on ollut mutkia ja jotkut jäsenmaat ovat suhtautuneet siihen myös kriittisesti. Myös Suomen vastaamatta jättäminen pilaria koskevaan konsultaatioon on herättänyt ihmetystä. Yleisesti pilari on nähty hyvänä aloitteena. Sosiaalinen ulottuvuus nähdään tärkeäksi EU:n sisämarkkinoiden kehittämisen kannalta. Myös pilariin liittyvää sosiaali-indikaattorien tulostaulua on pidetty hyvänä.
Mistä pilarissa on kyse?
Mitä sosiaalinen pilari käytännössä merkitsee, on monelle epäselvää. Toiset näkevät pilarin strategiana, toiset lähinnä muistutuksena nykyisistä oikeuksista, sillä varsinaisesti uusista oikeuksista ei ole kyse. Pilarin oikeudellinen peruste ja yhteys muihin ohjelmiin ja lainsäädäntöön vaatii selkiyttämistä. Myös pilarin velvoittavuudesta on ollut erilaisia kantoja. Samoin siitä, pitäisikö EU:n toimivaltaa laajentaa sosiaaliasioissa erityisesti vähimmäistasojen määrittelyssä ja niitä koskevien suositusten tekemisessä sitovammiksi esimerkiksi vähimmäistoimeentulon puitedirektiivi. Vähimmäisnormeja ja vertailuarvoja voitaisiin soveltaa ottaen huomioon jäsenmaiden erilaisuus ja kansalliset erityispiirteet.
SOSTE on kannattanut vähimmäisnormeja ja muistuttanut, että pilarin periaatteissa olisi huomioitava vahvemmin myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Mielestämme hyvinvoivat eurooppalaiset ovat etu eikä haitta ja siksi hyvinvoinnin tulisi olla yksi EU:n kärkitavoitteista tulevaisuudessa, ei ainoastaan globaalin kilpailukyvyn parantaminen. Osa sosiaalimenoistamme on ajateltavissa investointeihin hyvinvointitalous -ajattelun mukaisesti.
Työ- ja sosiaaliministerit pääsivät yhteisymmärrykseen lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin uudistamistarpeesta
Työntekijöiden lähettämistä koskeva poliittinen sopimus vahvistaa komission keskeisen periaatteen ”sama palkka samasta työstä samassa paikassa”. Saavutettu neuvottelutulos on merkittävä askel lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaisen aseman ja yritysten tasapuolisten kilpailuedellytysten edistämiseksi EU:ssa. Lähetetyt työntekijät ovat työntekijöitä, jotka yhdessä valtiossa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palveluita. Suomessa lähetettyjä työntekijöitä on paljon mm. rakennusalalla.