Skip to content

Sosiaalisten oikeuksien pilari etenee – kaikki jäsenmaat mukana

7.11.2018 16.17

Työllisyys
Inhimillisempi EurooppaEuroopan unioniTyöllisyysSosiaali- ja terveyspalvelutTyöllisyys

Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa 23.10. EU:n työ- ja sosiaaliministerit liputtivat sosiaalisten oikeuksien pilarin puolesta. Globalisaatio, digitalisaatio ja työelämän muutokset ovat väistämättömiä ja ne edellyttävät, että Euroopan on kyettävä varautumaan tuleviin muutoksiin. Se, miten näihin muutoksiin varaudutaan, määrää työelämän suunnan tulevaisuudessa. Sosiaalisten oikeuksien pilari on yksi keino tässä varautumisessa. Se on poliittinen sitoumus, joka ohjaa jäsenmaita, EU instituutioita ja antaa kansalaisille enemmän oikeuksia. Pilariin on kirjattu 20 perusperiaatetta, jotka on jaettu kolmeen lukuun: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot ja sosiaalinen suojelu ja osallisuus.

Puheenjohtaja Juncker esitti ajatuksen pilarista ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Pilarin ensimmäinen luonnos esiteltiin 8.3.2016, minkä jälkeen järjestettiin jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laaja kuuleminen. Komissio esitteli 26.4.2017 lopullisen tekstin, johon sisältyy 20 periaatetta ja oikeutta oikeudenmukaisten ja toimivien työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmien tukemiseksi. Ne linjaavat suuntaa kohti parempia työ- ja elinoloja kaikissa jäsenvaltioissa. Ehdotus toimielinten väliseksi julistukseksi on tarkoitus allekirjoittaa 17.11. Social Summit huippukokouksen yhteydessä Göteborgissa.

Se, että ehdotus julistukseksi on nyt etenemässä, ei ole itsestäänselvyys. Matkalla on ollut mutkia ja jotkut jäsenmaat ovat suhtautuneet siihen myös kriittisesti. Myös Suomen vastaamatta jättäminen pilaria koskevaan konsultaatioon on herättänyt ihmetystä. Yleisesti pilari on nähty hyvänä aloitteena. Sosiaalinen ulottuvuus nähdään tärkeäksi EU:n sisämarkkinoiden kehittämisen kannalta. Myös pilariin liittyvää sosiaali-indikaattorien tulostaulua on pidetty hyvänä.

Mistä pilarissa on kyse?

Mitä sosiaalinen pilari käytännössä merkitsee, on monelle epäselvää. Toiset näkevät pilarin strategiana, toiset lähinnä muistutuksena nykyisistä oikeuksista, sillä varsinaisesti uusista oikeuksista ei ole kyse. Pilarin oikeudellinen peruste ja yhteys muihin ohjelmiin ja lainsäädäntöön vaatii selkiyttämistä. Myös pilarin velvoittavuudesta on ollut erilaisia kantoja. Samoin siitä, pitäisikö EU:n toimivaltaa laajentaa sosiaaliasioissa erityisesti vähimmäistasojen määrittelyssä ja niitä koskevien suositusten tekemisessä sitovammiksi esimerkiksi vähimmäistoimeentulon puitedirektiivi. Vähimmäisnormeja ja vertailuarvoja voitaisiin soveltaa ottaen huomioon jäsenmaiden erilaisuus ja kansalliset erityispiirteet.

SOSTE on kannattanut vähimmäisnormeja ja muistuttanut, että pilarin periaatteissa olisi huomioitava vahvemmin myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Mielestämme hyvinvoivat eurooppalaiset ovat etu eikä haitta ja siksi hyvinvoinnin tulisi olla yksi EU:n kärkitavoitteista tulevaisuudessa, ei ainoastaan globaalin kilpailukyvyn parantaminen. Osa sosiaalimenoistamme on ajateltavissa investointeihin hyvinvointitalous -ajattelun mukaisesti.

Työ- ja sosiaaliministerit pääsivät yhteisymmärrykseen lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin uudistamistarpeesta

Työntekijöiden lähettämistä koskeva poliittinen sopimus vahvistaa komission keskeisen periaatteen ”sama palkka samasta työstä samassa paikassa”. Saavutettu neuvottelutulos on merkittävä askel lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaisen aseman ja yritysten tasapuolisten kilpailuedellytysten edistämiseksi EU:ssa. Lähetetyt työntekijät ovat työntekijöitä, jotka yhdessä valtiossa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palveluita. Suomessa lähetettyjä työntekijöitä on paljon mm. rakennusalalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Inhimillisempi Eurooppa -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

11.3.2019 15:21

Komissio arvioi maaraportissa Suomen tilanteen myönteiseksi

Euroopan unionin vuotuinen ohjausjakso on edennyt jälleen vaiheeseen, jossa Euroopan komissio on julkaissut jokaiselle jäsenmaalle laatimansa maaraportin. Raportissa käsitellään ennen kaikkea jäsenmaiden taloudellista tilannetta ja talouspolitiikan suuntaa, mutta myös jossain mitassa sosiaalista kehitystä, sosiaalipolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa. Seuraava vaihe ohjausjaksossa on Suomen kansallisen uudistusohjelman esittäminen huhtikuussa, jonka jälkeen komissio antaa maakohtaiset suosituksensa Suomelle toukokuun aikana. Komission […]

Blogi
erityisasiantuntija

7.3.2019 14:39

Brexitin kaikkia vaikutuksia on mahdotonta arvioida

Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Äänestäjistä enemmistö eli 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % jäsenyyden puolesta. EU:lla ja Isolla-Britannialla on ollut kaksi vuotta aikaa sopia eron ehdoista. Viimeisimmän tiedon mukaan Britannian parlamentti pääsee äänestämään erosopimuksesta kuun puolivälissä. Tuolloin Brexit-päivä 29.3. on jo niin lähellä, että yhä todennäköisemmältä alkaa […]

Blogi
erityisasiantuntija

12.2.2019 11:44

Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu Euroopan tulevaisuuden kannalta taitekohtaan

Kukin EU-maa toimii vuorollaan kuuden kuukauden ajan EU:n puheenjohtajamaana. Suomelle puheenjohtajuus on tuttua jo kahdelta ensimmäiseltä kerralta vuosilta 1999 ja 2006. Suomen kolmas puheenjohtajuuskausi käynnistyy Romanian kauden jälkeen 1.7.2019. Puheenjohtajuus ajoittuu erittäin mielenkiintoiseen vaiheeseen, sillä käsillä on kahdet vaalit ensin eduskuntavaalit huhtikuussa ja heti perään on vuorossa europarlamenttivaalit toukokuussa. Edessä on uuden hallituksen nimittäminen kotimaassa […]