Skip to content

Sote-järjestöjen vapaaehtoistoiminta on erityistä, merkittävää ja mittavaa

21.2.2018 12.38

Sote-järjestöt
Elinvoimaiset järjestötJärjestötVapaaehtoistoimintaJärjestöbaroSote-järjestöt

Sosiaali- ja terveysjärjestöt muodostavat keskeisen kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kentän Suomessa. Vuodesta 2006 toteutetuissa Järjestöbarometreissa on tarkasteltu sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoimintaa eri näkökulmista ja erilaisia tunnuslukuja tuottaen. Tämä blogiteksti kokoaa yhteen eri vuosien barometreista joitakin keskeisiä vapaaehtoistoimintaa kuvaavia numerotietoja ja myös huomioita sen erityispiirteistä.

Sote-järjestöt ja vapaaehtoiset tukevat hyvinvointia ja terveyttä

Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat etenkin vaikeissa, haastavissa, tai muuten erityisissä elämäntilanteissa olevien ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistämiseen tukena. Tämä on nimenomaan sosiaali- ja terveysalan järjestöihin liittyvä erityispiirre. Tämä heijastuu vahvasti myös sote-järjestöjen vapaaehtoistoimintaan. Niiden tarjoaman avun, tuen, tiedon ja palvelujen saajina on mm. pitkäaikaissairaita, vammaisia, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, työttömiä ja maahanmuuttajia. Vastaavasti samat ihmiset toimivat myös itse vapaaehtoisina.

Keskimäärin 59 prosenttia yhdistysten vapaaehtoisista on asianosaisia eli itse sairastavia, vammaisia, kuntoutujia, muussa erityisessä elämäntilanteessa olevia tai heidän omaisiaan ja läheisiään. Tämä on vahva osoitus siitä, että sote-alan yhdistysten toiminnan kannalta keskeiset ihmisryhmät ovat aktiivisia toimijoita eivätkä pelkkiä kohderyhmiä, mitä termiä kuulee varsin usein käytettävän.

Sote-järjestöjen vapaaehtoistoiminnalle on ominaista, että sen monipuoliset ja usein vaativat sisällöt ja muodot tuovat tukea ja tietoa tarjoamalla merkittävää apua sitä tarvitseville ihmisille. Vapaaehtoisten tehtävät ovat moninaisia ja liittyvät esimerkiksi vertaistoiminnan, tiedonvälityksen, arjessa selviytymisen avun ja yksinäisyyden ehkäisyn toteuttamiseen. Vapaaehtoistoiminta edistää hyvinvointia ja terveyttä – sekä tekijöiden että tukea saavien. Hyvä esimerkki erityisen vaativasta järjestöjen vapaaehtoistoiminnan muodosta on vuoden 2017 SOSTE-palkinnon saanut Suomen Syöpäyhdistyksen saattohoidon vapaaehtoistoiminta.

Suomessa on noin 10 000 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä

Niissä toimii vuodessa lähes 500 000 vapaaehtoista, joiden yhteenlaskettu panos vastaa 21 000 henkilötyövuotta. Kyse on siis varsin mittavasta hyvinvoinnin hyväksi tehtävästä toiminnasta.

Vapaaehtoistoiminta on keskeinen painopiste alan järjestöissä: 74 prosenttia paikallisyhdistyksistä ja 65 prosenttia valtakunnallisista järjestöistä pitää sen painoarvoa suurena toimintansa kokonaisuudessa. Paikallisyhdistysten valtaosa eli noin 4/5 toimii pelkin vapaaehtoisvoimin, jolloin koko yhdistyksen toiminta on tavallaan vapaaehtoistoimintaa. Alan yhdistysten vapaaehtoistoimintaa voikin pitää toisaalta toiminnan sisältönä ja toisaalta laajemmin koko toiminnan läpäisevänä logiikkana ja toteutustapana.

Sosiaali- ja terveysyhdistykset saavat vapaaehtoistoimijansa pitkälti omasta jäsenistöstään: keskimäärin 88 prosenttia heistä on jäsenenä yhdistyksessä, jossa toimii vapaaehtoisena. Paikallisten sote-yhdistysten vapaaehtoisjoukko on naisenemmistöinen: keskimäärin 74 prosenttia vapaaehtoisista on naisia. Vapaaehtoisten karkea ikäjakauma osoittaa, että keskimäärin 52 prosenttia heistä on 20–65 -vuotiaita, 46 prosenttia yli 65-vuotiaita ja loput kaksi prosenttia alle 20-vuotiaita.

Järjestökenttä uusiutuu – vapaaehtoiset avainasemassa

Järjestöjen vapaaehtoistoiminnan ja -toimijoiden kysyntä vaikuttaa olevan kasvava. Uudet vapaaehtoiset ja heitä tarvitsevat alan yhdistykset eivät kuitenkaan näytä kohtaavan riittävän hyvin toisiaan. Vuonna 2016 vapaaehtoistensa määrästä oli huolestunut 56 prosenttia paikallisyhdistyksistä ja vain 27 prosenttia oli siihen tyytyväisiä. Yhdistyksissä kaivataan erityisesti luottamushenkilöitä, sillä heidän saamisesta oli huolissaan 61 prosenttia vastaajista ja vain 22 prosenttia piti tilannetta hyvänä.

Yhdistysten enemmistöllä vapaaehtoisten määrä on pysynyt ennallaan tai lisääntynyt: vuonna 2016 24 prosenttia yhdistyksistä oli onnistunut kasvattamaan vapaaehtoistensa määrää, 53 prosentilla se oli pysynyt ennallaan ja 23 prosentilla vähentynyt kahden edellisvuoden aikana. Vapaaehtoistoiminnan määrän kasvu ja tarve saada uusia voimia ja vastuunkantajia entisten lisäksi tai tilalle lisäävät vapaaehtoisten kysyntää.

Sote-järjestöjen vapaaehtoisten asianosaisuus todennäköisesti lisää heidän sitoutumistaan yhdistykseen ja sen vapaaehtoistehtäviin. Mutta toisaalta se lisää myös haastetta löytää toiminnan piiriin kiinnostuneita uusia vapaaehtoisia. Tiettyyn sairauteen tai vammaan liittyvän yhdistyksen toimintaa organisoimaan voi olla hankala löytää muita kuin heitä, joille asia on oman tai läheisen elämäntilanteen kautta omakohtainen. Ja kun vapaaehtoiset ovat lähinnä yhdistysten jäseniä, vapaaehtoisten löytämisen haaste on käytännössä usein myös jäsenhankinnan haaste.

Järjestöt näyttävät olevan edelleen ehtymätön vapaaehtoistoiminnan areena. Kenttä päivittyy ja uusia yhdistyksiä syntyy koko ajan: vuodesta 2005 Suomessa on rekisteröity yli 30 000 eri alojen yhdistystä, joista yli 2 000 on sote-yhdistyksiä. Myös järjestöjen vapaaehtoistoiminta monipuolistuu ja uudistuu tarjoten tekijöille uusia sisältöjä ja osallistumistapoja. Näin pitääkin olla, jotta järjestöt voivat myös jatkossa säilyttää toimintaedellytyksensä, jotka ovat etenkin paikallisyhdistyksissä usein vapaaehtoistoimijoiden varassa. Tärkeää on myös vapaaehtoisista huolehtiminen – koulutus ja muu tuki sekä kiittäminen ja palkitseminen lisäävät heidän toimintakykyään, jaksamistaan ja sitoutumistaan.

Uusi Järjestöbarometri lokakuussa

Lokakuussa 2018 julkistettavassa Järjestöbarometri 2018 -raportissa tarkastellaan muun muassa vapaaehtoistoiminnan ajankohtaistilannetta alan järjestöissä. Uusi ja mielenkiintoinen sisältökokonaisuus selvittelee sosiaali- ja terveysalan yhdistysten purkautumisten syitä ja taustoja: ovatko ne tulleet tiensä päähän aineellisten vai inhimillisten resurssien, kuten vapaaehtoisten, riittämättömyyden vuoksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
tutkija

30.8.2019 11:45

Sata vuotta rekisteritietoa yhdistystoiminnasta

Montako yhdistystä Suomessa on? Moniko niistä toimii sosiaali- ja terveysalalla? Yksinkertaisiin kysymyksiin on luontevinta etsiä vastausta yhdistysrekisteristä, onhan se jo 100 vuoden ajan toiminut kansallisena kolmannen sektorin tietovarantona. Rekisterissä on syksyllä 2019 yli 106 000 yhdistystä. Ensimmäinen suuri sote-uudistus Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa ja ajautui saman tien maata repivään sisällissotaan. Levottomuudet olivat omiaan ajamaan […]

Blogi
erityisasiantuntija

5.6.2019 17:39

Pikavippejä, geoblokkausta ja byrokratiaa – tarkastelussa hallitusohjelman kansalaisyhteiskuntakirjaukset

Byrokratiaa kevennetään. Autonomiaa kasvatetaan. Avustusjärjestelmä uudistetaan. Sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Kansalaisjärjestöillä ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöillä on syytä olla tyytyväinen edellä mainittuihin hallitusohjelman kirjauksiin. Hallitusohjelmaa lukiessa tuntuu siltä, että puolueet ovat monelta osin kuulleet järjestöjen huolet ja viestit. Kansalaistoiminnan hallintokuormaa on vara purkaa ja lupakäytäntöjä keventää, toivottavasti tämä työ saadaan pian käyntiin. Myös kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen – […]

Blogi

23.5.2019 08:30

Vad är Forums roll i att stödja civilsamhället?

I början av 1990-talet pågick en utredning av den svenska socialtjänsten. Eftersom utredningen inte tog alls tog upp frågor av vad det svenska civilsamhället gjorde när det gäller sociala frågor, så valde ett antal organisationer att bilda en svensk intresseorganisation för socialt arbete som grundades på civilsamhällets organisationer. Det blev Forum – idéburna organisationer med […]