Skip to content

Sote-kapitalismin valta kasvanut kolmannen sektorin kustannuksella – tilanne korjattava sote-uudistuksessa

9.2.2021 14.00

Sote-uudistus
Hyvinvointi ja terveysHyvinvointi ja terveysJärjestöilleSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Kirjoitin viime vuoden lopulla Sotepamfletin tekonivelleikkaustoipilaana. Halusin 72-vuotiaana työterveys-, terveyskeskus- ja päihdelääkäriuran läpikäyneenä kertoa nuoremmille sukupolville, miten terveyspalvelut ovat kehittyneet lapsuudestani nykypäivään kokemusasiantuntijan eli potilaan ja lääkärin näkökulmista.

Sote-kapitalismi laajeni julkiselle puolelle

Pyrin kuvaamaan pamfletissa uusliberalistisen ideologian vaikutusta terveyspalvelujen kehitykseen, minkä näen merkittävänä taustatekijänä suomalaisen ”sote-kapitalismin” synnylle. Kasvettuaan miltei määräävään markkina-asemaan hoivayhtiöille on kehittynyt kasvava vaikutusvalta kunnallisessa sosiaali- ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa. Suurista sote-yrityksistä jäljellä on kolme suurta toimijaa: Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna.

Sote-kapitalismin vaikutusvallan laajeneminen lähti kunnolla vauhtiin julkisella puolella Lahdessa 2000-luvun alussa. Lääkärityövoiman välitysfirma MedOne kehitti ”kokonaisulkoistumallin” yhteistyössä Lahden sote-virkamiesten kanssa. Malli laajeni eri puolille Suomea, kun sen ottivat käyttöön myös muut terveysyritykset. Terveysyritysten pääoman kasautuessa kolmannen sektorin hoivayrityksistä tuli firmoille kiinnostava sijoituskohde Ruotsin mallin mukaan. Ruotsalainen Attendo osti MedOnen, ja melko pian Mehiläinen osti Attendon.

Kolme terveyskapitalistista toimijaa ja malli yhteisyrityksestä

Kun viimeisin sote-uudistusesitys oli valmisteluissa loppusuoralla kesällä 2020, jäljellä oli kolme terveyskapitalistista toimijaa, jotka alkoivat tarjoilla kuntayhtymille kokonaisulkoistusten tilalle mallia yhteisyrityksestä. Tällainen malli meni jo muutama vuosi sitten kaupaksi ensimmäisenä Meri-Lapissa, jossa koko kuntayhtymän toiminta erikoissairaanhoitoineen siirtyi Mehiläisomisteiselle yhtiölle, jonka vähemmistöosakkaaksi kuntayhtymä jäi.

Seuraava läpimurto tapahtui perusterveydenhuollon osalta Päijät-Hämeessä elokuussa 2020, kun Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymäkokous hyväksyi ylikansallisen Mehiläisvetoisen yhteistyrityksen tuottamaan vuoden 2021 alusta perusterveydenhuollon, hammashoidon, päihde- ja mielenterveys- sekä terveyssosiaalityön palvelut. Palvelutuotanto alkoi vuoden vaihteessa Lahdessa, Kärkölässä ja Iitissä. Myöhemmin yhteisyrityksen tuotanto laajenee koko maakunnan kattavaksi.

Piikki eduskuntakäsittelyyn ja sote-uudistuksen lihaan

Lahden kaupunginhallitus olisi halunnut purkaa asteittain olemassa olevat Mehiläiselle yrityskauppojen kautta siirtyneet ulkoistussopimukset. Tavoitteena oli ottaa perusterveydenhuollon toiminta kuntayhtymän omaksi toiminnaksi, mutta toisin kävi. Sotepamfletissani kerrotaan päätöksen synnyn pääpiirteet.

Näin aikaansaatiin eduskuntakäsittelyyn ja siirtyneen sote-uudistuksen lihaan yksi piikki, joka on ristiriidassa hyvinvointialueille suunnitellun mallin kanssa, jossa toimintaa vetää julkinen taho. Kun 10 vuoden ja toisen 5+5 optiovuoden sopimus tullee saamaan lainvoiman, on julkisessa keskustelussa alettu pohtia sitä, voidaanko ”kunnallisen itsehallinnon puitteissa” tehtyjä päätöksiä purkaa taannehtivasti? Meri-Lapin ja Päijät-Hämeen esimerkit ovat osoitus tämänhetkisestä sote-pääoman vallasta ja keinoista osallistua sote-lainsäädännön valmisteluun.

Sote-pääoman valta kasvanut 3:nnen sektorin kustannuksella

Yksityisen sote-pääoman valta on kasvanut pitkälle kolmannen sektorin kustannuksella, kun hankintalainsäädännön suomalaissovellukset ovat rinnastaneet kolmannen sektorin palvelutuotannon, kuten pienet yleishyödylliset yhdistyspohjaiset hoivayritykset, samalle viivalle bisnestoimijoiden kanssa. Valta onkin kasvanut nopeimmin yritysostoin.

Sote-uudistuksen yhteydessä syytä muokata hankintalakia

Samaan aikaan yksityisen sote-pääoman vallan keskittymisen kanssa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edunvalvonta on kehittynyt, kun on syntynyt SOSTE. Nyt jos koskaan sote-lainsäädännön säätämis- ja voimaan astumisen jälkivaiheessa SOSTEn tulisi yleishyödyllisenä toimijana astua puolustamaan sekä julkisen soten ”leveitä hartioita” että jäljellä olevien yleishyödyllisten palveluntuottajien erityisasemaa.

Sote-uudistuksen yhteydessä tulisi muokata hankintalakia siten, että yleishyödyllisen kolmannen sektorin toimintaa ei tulkittaisi liiketoiminnaksi. Sen tulisi olla sopimuspohjaista kumppanuustoimintaa silloin, kun julkinen toimija näkee tarkoituksenmukaiseksi hankkia erityisosaamista ei-kaupalliselta yhdistys- tai osuuskuntapohjaiselta toimijalta.

Nyt jos koskaan kentän ääntä kuunneltava herkällä korvalla

Helsinkiläislääkärit kirjoittivat Hesarissa 22.1., että ”kokeneet lääkärit pysyvät, jos työtaakka ei ole kohtuuton”. Toisessa artikkelissa samalta päivältä kuvataan, miten käytännön ongelmat terveys- ja hyvinvointikeskusmallissa ovat syynä osaajapulan leviämiselle myös Helsingin terveyskeskuksiin.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä henkilöstöjärjestöt olisivat halunneet palauttaa kokonaisulkoistukset kuntayhtymän omaksi toiminnaksi yhteisyrityshankkeen sijaan. Heitä ei kuunneltu.

Pitkän linjan entisenä terveyskeskuslääkärinä ja kolmannen sektorin sote-hallinnossa toimineena suosittelen sote-uudistuksen valmistelijoille, että nyt jos koskaan kentän ääntä tulisi kuunnella herkällä korvalla, tavoitteena parantaa julkisten palvelujen mainetta sote-ammattilaisten ja väestön silmissä.

Sote-palvelujen henkilöstö tulisi saada SOSTEn jäsenjärjestöjen rinnalle ajamaan sote-uudistusta siten, että lainsäädäntö saataisiin 15 vuoden pallottelun jälkeen viimein voimaan ja palvelujen modernisointi oikeasti käyntiin.

 

Rintakuvassa Antti Holopainen mikrofonin takana.

Antti Holopainen
Tapaturma- ja sairausinvalidien Liitto ry
puheenjohtaja
antti.holopainen(at)fimnet.fi
Sotepamfletin kirjoittaja

 

Kommentit

  1. Riitta sanoo:

    Tässä puhuu järjen ääni! Kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

29.1.2021 12:00

Yritysyhteistyöhön kehitetty OSALLISTUMAAN-toimintamalli näyttää toimivan

Järjestöille Osallistuminen mahdollistaa osallisuutta. Jotta voisi osallistua, tarvitaan kaikille tasavertaisia mahdollisuuksia. Osallisuus ymmärretään yleensä tunteena, joka syntyy, kun ihminen on osallisena jossakin yhteisössä esimerkiksi opiskelun, työn, harrastus- tai järjestötoiminnan kautta. Yhteisöissä osallisuus ilmenee jäsenten arvostuksena, tasavertaisuutena ja luottamuksena sekä mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössä. Kolmikantayhteistyötä Osallistumista mahdollistamaan on YMCA Tampere järjestänyt sosiaali- ja terveysministeriön avustuksella OSALLISTUMAAN-toimintaa. Toiminnan […]

Blogi

14.1.2021 10:00

Päämääränä päästä takaisin tavalliseen elämään

Sosiaali- ja terveyspalvelut Jouduin onnettomuuteen vuosi sitten joulukuussa. Satunnainen ohikulkija löi minua päähän Brysselissä. Onnettomuuden seurauksena menetin kävelykykyni ja lonkkaniveliini muodostuu kalkkia. Kuntoutusosastoilla valtava tasoero Olin onnettomuuden jälkeen 11 kuukautta sairaalahoidossa, jossa huomasin, että esimerkiksi Laakson sairaalassa kuntoutusosastojen tasoero samassa pihapiirissä on valtava. Laakson sairaalan osasto 14 oli ylivertainen. Sitä pyörittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri eli HUS. Siellä […]

Blogi
erityisasiantuntija

18.12.2020 11:15

Kuntoutusta lähdetään uudistamaan suunnitelmallisesti

Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri julkaissut Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman vuosille 2020–2022. Se tulee viitoittamaan kuntoutuksen uudistamistyötä tällä hallituskaudella ja tuo uutta vauhtia kuntoutuskomitean vuonna 2017 antamien ehdotusten toimeenpanolle ja laaja-alaiselle kuntoutuksen kehittämiselle. Toimintasuunnitelmassa käydään läpi kaikki komitean 55 ehdotusta ja esitetään, miten ja millä aikataululla niitä viedään eteenpäin. Ehdotuksia koskevat suunnitelmat ovat osin yksityiskohtaisia, osa […]