Skip to content

Sote-muutos on sote-uudistusta suurempi juttu – Huomioita Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueelta, osa 2/2

31.10.2019 9.30

Sote-järjestöt
Elinvoimaiset järjestötJärjestöt mukana muutoksessaJärjestöilleSote-järjestötSote-uudistus
johtaja, varapääsihteeri

Järjestimme yhdessä STEAn kanssa Järjestöjen sote-tulevaisuutta luotaavan kiertueen elo-syyskuussa. Tässä lisää pohdintaani matkan varrelta, tästä pääset blogin osaan 1/2.

Puuttuva palanen – sote-uudistus

Vielä Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueen alussa katsoin ja pohdin järjestöjen sote-tulevaisuutta hyvin vahvasti sote-uudistuksen läpi: Miten sote-järjestöjen asema määrittyy suhteessa palvelujen järjestäjiin ja kuntien hyte-työhön? Millaisilla toimintatavoilla selkeytämme työn- ja vastuunjakoa sote-toimijoiden välillä? Miten STEA ja SOSTE voisivat parhaiten tukea sote-järjestöjen työtä?

Asteittain tarkasteluhorisonttini lyheni ja muuttui konkreettisemmaksi mutta samalla monisyisemmäksi. Pohdin, mihin kysymyksiin sote-järjestöjen olisi löydettävä oma vastauksensa lähitulevaisuudessa. Tilanteessa, jossa uusin versio sote-uudistuksesta vasta sarastaa. Syyskuun Kuntamarkkinoilla kävi selväksi, että ainakaan vastuuministeri Krista Kiuru – kokemuksesta viisastuneena – ei halua puhua aikataulusta eikä rakenteesta. Nyt tehdään sisältöjä.

Yhteistyö avainasemassa

Ilman päätöstä soten rakenteesta ja aikataulusta jäävät työstettävät sote-tulevaisuuden sisällöt järjestönäkökulmasta vähän ilmaan. Muotoilin kuitenkin mielessäni risareunaisia sisältöehdotelmia, joihin ajattelin kuulostella kiertuekeskusteluissamme vastauksia:

  • Millaisella strategialla järjestöt voivat omalta osaltaan pitää huolta, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaiken lähtökohta?
  • Millainen sote-uudistus ja sen johtamisjärjestelmä turvaisi sen, että järjestöjen osaaminen hyödynnetään optimaalisesti?
  • Miten kehittää toimintaprosesseja esimerkiksi palveluohjausta niin, että järjestöt tulisivat otetuiksi huomioon, ja mikä merkitys on alustataloudella ja/tai digitalisaatiolla?
  • Millaisia laatumäärittelyjä hankinnoille ja asiakasvalintajärjestelmille pitäisi luoda, jotta ne kohtaavat järjestöjen työn oikealla tavalla?
  • Miten järjestöjä hyödynnettäisiin palvelujen tuottajina? Entä järjestölähtöisen auttamistyön saralla?
  • Millaisella seurannalla kyettäisiin imuroimaan mukaan tieto vain järjestöjen hallussa olevasta tiedosta, kuten kokemusasiantuntijuudesta?

Näiden sisältöjen aika on varmaankin tulossa, mutta kiertueella kaarsimme järjestöjen sote-tulevaisuuteen kapea-alaisemmin mutta käytännönläheisemmin keskustelemalla yhteistyön tarpeesta tulossa olevan soten toimeenpanossa:

  • yhteistyön tarpeesta järjestöjen kesken
  • yhteistyön tarpeesta kumppanien kanssa
  • yhteistyön koordinaation tarpeesta

Kävi varsin selväksi, että yhteistyö on keskeisin järjestöjen sote-tulevaisuutta määrittävä asia.

Aika polttaa lato, ettei estä kuuta näkemästä

Järjestöjen sote-tulevaisuutta mietittäessä on keskeistä ymmärtää, että kyse ei ole pelkästä sopeutumisesta sote-uudistukseen. Kyse on järjestöjen omien kyvykkyyksien varaan rakentuvasta omaehtoisesta osallistumisesta sote-tulevaisuuden rakentamiseen, mikä on sote-uudistusta suurempi juttu.

Kun sosiaali- ja terveydenhuolto muuttuu vastauksena toimintaympäristön isoihin muutoksiin, järjestöjen roolin ja aseman on muututtava siinä mukana.

Sote-järjestöjen on kirkastettava oma osaamisensa ja kyvykkyytensä, jotta ne voidaan kytkeä lisäarvoa tuottavaksi resurssiksi ja innovaatiopotentiaaliksi sote-toimialan muutoksiin. Osaamisresurssia on niin järjestöjen jäsenten näkökulmasta nouseva vertais-, palvelu- ja asiakasymmärrys kuin alan ammattilaisten tarjoama järjestötyön asiantuntemus.

On tärkeää olla järjestönä ja paikallisyhdistyksenä paras versio itsestään, omassa roolissaan ja omalla vahvuusalueellaan. Kuntien ja kuntalaisten tukena hyte-työssä ja sote-ammattilaisten työssä palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

30.9.2021 10:30

Järjestöt toivovat hyvinvointialueilta yhteyshenkilöä, aktiivista viestimistä ja tiivistä kumppanuutta

Sote-uudistus Järjestöjen sote-muutostuen elokuisessa Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarissa pureuduttiin siihen, miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sote-palveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa. Webinaarissa oli noin 400 osallistujaa, joten se oli myös oiva tilaisuus kerätä tietoa laajalta vastaajajoukolta. Yhteisessä webinaaripuheenvuorossamme käsittelimme sitä, miten liittojen aluetyöntekijät voisivat olla mukana […]

Blogi

22.9.2021 08:30

SOSTE 10 vuotta – hyvinvointitaloudesta hyvinvointialueille

Kansalaisyhteiskunta SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n perustamisasiakirja allekirjoitettiin vuoden 2011 tammikuussa ja varsinainen toiminta alkoi vuotta myöhemmin, vuoden 2012 alusta. SOSTE muodostui, kun Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY sekä Terveyden edistämisen keskus (Tekry) yhdistyivät. Nykyisin SOSTEen kuuluu yli 240 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä lähes 80 muuta yhteistyöjäsentahoa. SOSTEn perustamisella […]

Blogi
erityisasiantuntija

1.6.2021 13:00

Valtionavustuskäytäntöjen uudistuksessa otettu askelia hyvään suuntaan

Avustusjärjestelmä Valtio jakaa valtionavustuksia vuosittain noin viisi miljardia euroa yli 90 valtionapuviranomaisen tai vastaavan toimesta. Avustuskäytäntöjä uudistetaan ja yhdenmukaistetaan, uudistusta johtaa valtionvarainministeriö. Uudistusta tehdään hankkeessa, jossa on useita jaostoja. Yhdessä niistä on mukana kattojärjestöt. Avustuskäytäntöjen yhdistämiselle ja laajemman kokonaiskuvan saannille avustustoiminnan hyödyistä on ilmeistä tarvetta. Erityisesti kansalaisten on tärkeä tietää, mihin valtionavustukset kohdistuvat, ja mitä niillä […]