Skip to content

Sote-muutos on sote-uudistusta suurempi juttu – Huomioita Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueelta, osa 2/2

31.10.2019 9.30

Sote-järjestöt
Elinvoimaiset järjestötJärjestöt mukana muutoksessaJärjestöilleSote-järjestötSote-uudistus
johtaja, varapääsihteeri

Järjestimme yhdessä STEAn kanssa Järjestöjen sote-tulevaisuutta luotaavan kiertueen elo-syyskuussa. Tässä lisää pohdintaani matkan varrelta, tästä pääset blogin osaan 1/2.

Puuttuva palanen – sote-uudistus

Vielä Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueen alussa katsoin ja pohdin järjestöjen sote-tulevaisuutta hyvin vahvasti sote-uudistuksen läpi: Miten sote-järjestöjen asema määrittyy suhteessa palvelujen järjestäjiin ja kuntien hyte-työhön? Millaisilla toimintatavoilla selkeytämme työn- ja vastuunjakoa sote-toimijoiden välillä? Miten STEA ja SOSTE voisivat parhaiten tukea sote-järjestöjen työtä?

Asteittain tarkasteluhorisonttini lyheni ja muuttui konkreettisemmaksi mutta samalla monisyisemmäksi. Pohdin, mihin kysymyksiin sote-järjestöjen olisi löydettävä oma vastauksensa lähitulevaisuudessa. Tilanteessa, jossa uusin versio sote-uudistuksesta vasta sarastaa. Syyskuun Kuntamarkkinoilla kävi selväksi, että ainakaan vastuuministeri Krista Kiuru – kokemuksesta viisastuneena – ei halua puhua aikataulusta eikä rakenteesta. Nyt tehdään sisältöjä.

Yhteistyö avainasemassa

Ilman päätöstä soten rakenteesta ja aikataulusta jäävät työstettävät sote-tulevaisuuden sisällöt järjestönäkökulmasta vähän ilmaan. Muotoilin kuitenkin mielessäni risareunaisia sisältöehdotelmia, joihin ajattelin kuulostella kiertuekeskusteluissamme vastauksia:

  • Millaisella strategialla järjestöt voivat omalta osaltaan pitää huolta, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaiken lähtökohta?
  • Millainen sote-uudistus ja sen johtamisjärjestelmä turvaisi sen, että järjestöjen osaaminen hyödynnetään optimaalisesti?
  • Miten kehittää toimintaprosesseja esimerkiksi palveluohjausta niin, että järjestöt tulisivat otetuiksi huomioon, ja mikä merkitys on alustataloudella ja/tai digitalisaatiolla?
  • Millaisia laatumäärittelyjä hankinnoille ja asiakasvalintajärjestelmille pitäisi luoda, jotta ne kohtaavat järjestöjen työn oikealla tavalla?
  • Miten järjestöjä hyödynnettäisiin palvelujen tuottajina? Entä järjestölähtöisen auttamistyön saralla?
  • Millaisella seurannalla kyettäisiin imuroimaan mukaan tieto vain järjestöjen hallussa olevasta tiedosta, kuten kokemusasiantuntijuudesta?

Näiden sisältöjen aika on varmaankin tulossa, mutta kiertueella kaarsimme järjestöjen sote-tulevaisuuteen kapea-alaisemmin mutta käytännönläheisemmin keskustelemalla yhteistyön tarpeesta tulossa olevan soten toimeenpanossa:

  • yhteistyön tarpeesta järjestöjen kesken
  • yhteistyön tarpeesta kumppanien kanssa
  • yhteistyön koordinaation tarpeesta

Kävi varsin selväksi, että yhteistyö on keskeisin järjestöjen sote-tulevaisuutta määrittävä asia.

Aika polttaa lato, ettei estä kuuta näkemästä

Järjestöjen sote-tulevaisuutta mietittäessä on keskeistä ymmärtää, että kyse ei ole pelkästä sopeutumisesta sote-uudistukseen. Kyse on järjestöjen omien kyvykkyyksien varaan rakentuvasta omaehtoisesta osallistumisesta sote-tulevaisuuden rakentamiseen, mikä on sote-uudistusta suurempi juttu.

Kun sosiaali- ja terveydenhuolto muuttuu vastauksena toimintaympäristön isoihin muutoksiin, järjestöjen roolin ja aseman on muututtava siinä mukana.

Sote-järjestöjen on kirkastettava oma osaamisensa ja kyvykkyytensä, jotta ne voidaan kytkeä lisäarvoa tuottavaksi resurssiksi ja innovaatiopotentiaaliksi sote-toimialan muutoksiin. Osaamisresurssia on niin järjestöjen jäsenten näkökulmasta nouseva vertais-, palvelu- ja asiakasymmärrys kuin alan ammattilaisten tarjoama järjestötyön asiantuntemus.

On tärkeää olla järjestönä ja paikallisyhdistyksenä paras versio itsestään, omassa roolissaan ja omalla vahvuusalueellaan. Kuntien ja kuntalaisten tukena hyte-työssä ja sote-ammattilaisten työssä palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

12.12.2019 11:30

Mitä kaikkea voimmekaan tehdä yhdessä!

SOSTEn jäsenjärjestöt ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat tehneet tuloksellista yhteistyötä monella eri tavalla jo useita vuosia. Sen tiivistämiseksi ja koordinoimiseksi solmittiin hutikuussa 2019 yhteistyösopimus. Minä aloitin huhtikuussa SOSTEn asiakkuusvastaavana. Mielestäni tärkein tehtäväni on yhdistää asioita ja henkilöitä sekä tuoda näkyväksi erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia – molemmat organisaatiot ovat isoja toimijoita, eikä esimerkiksi oikean henkilön löytäminen ole aina […]

Blogi

4.11.2019 12:00

Sote-sopan keittoon tarvitaan järjestölusikka!

Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa -ohjelman maakunnallisilta hankkeilta ei puutu näkemystä siitä, miten järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö tulisi valtakuntamme rakenteisiin ja palvelusisältöihin valjastaa. Edellisessä tapaamisessamme hahmottelimme Tulevaisuuden sotekeskus -yhteistyön onnistumisen edellytyksiä ja mietimme jälleen kerran sitä, miten ihmeessä muutostyössä osattaisiin käyttää ohjelmamme antimia yhteisen sote-sopan keittoon. Puurot, vellit ja keittäjät Rinteen hallituksen sote-uudistuksessa tavoitteena […]

Blogi
johtaja, varapääsihteeri

29.10.2019 09:45

Väestöpohjan merkitys järjestötoiminnalle – Huomioita Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueelta, osa 1/2

Järjestimme yhdessä STEAn kanssa Järjestöjen sote-tulevaisuutta luotaavan kiertueen. Elo-syyskuun aikana sote-järjestöjen yhteistä näkemystä hahmoteltiin kymmenellä paikkakunnalla: Helsinki, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Tampere, Kouvola, Jyväskylä, Joensuu, Kokkola ja Turku. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 600 henkilöä. Mukana oli kattava joukko kunkin alueen sote- ja järjestöasiantuntemusta. Ajatuksia ja kommentointia kertyi mittavasti ja niistä koottiin napakat tilaisuuskohtaiset tiivistykset. Yhteistä näkemystä […]