Skip to content

Sote-muutos on sote-uudistusta suurempi juttu – Huomioita Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueelta, osa 2/2

31.10.2019 9.30

Sote-järjestöt
Elinvoimaiset järjestötJärjestöt mukana muutoksessaJärjestöilleSote-järjestötSote-uudistus
johtaja, varapääsihteeri

Järjestimme yhdessä STEAn kanssa Järjestöjen sote-tulevaisuutta luotaavan kiertueen elo-syyskuussa. Tässä lisää pohdintaani matkan varrelta, tästä pääset blogin osaan 1/2.

Puuttuva palanen – sote-uudistus

Vielä Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueen alussa katsoin ja pohdin järjestöjen sote-tulevaisuutta hyvin vahvasti sote-uudistuksen läpi: Miten sote-järjestöjen asema määrittyy suhteessa palvelujen järjestäjiin ja kuntien hyte-työhön? Millaisilla toimintatavoilla selkeytämme työn- ja vastuunjakoa sote-toimijoiden välillä? Miten STEA ja SOSTE voisivat parhaiten tukea sote-järjestöjen työtä?

Asteittain tarkasteluhorisonttini lyheni ja muuttui konkreettisemmaksi mutta samalla monisyisemmäksi. Pohdin, mihin kysymyksiin sote-järjestöjen olisi löydettävä oma vastauksensa lähitulevaisuudessa. Tilanteessa, jossa uusin versio sote-uudistuksesta vasta sarastaa. Syyskuun Kuntamarkkinoilla kävi selväksi, että ainakaan vastuuministeri Krista Kiuru – kokemuksesta viisastuneena – ei halua puhua aikataulusta eikä rakenteesta. Nyt tehdään sisältöjä.

Yhteistyö avainasemassa

Ilman päätöstä soten rakenteesta ja aikataulusta jäävät työstettävät sote-tulevaisuuden sisällöt järjestönäkökulmasta vähän ilmaan. Muotoilin kuitenkin mielessäni risareunaisia sisältöehdotelmia, joihin ajattelin kuulostella kiertuekeskusteluissamme vastauksia:

  • Millaisella strategialla järjestöt voivat omalta osaltaan pitää huolta, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaiken lähtökohta?
  • Millainen sote-uudistus ja sen johtamisjärjestelmä turvaisi sen, että järjestöjen osaaminen hyödynnetään optimaalisesti?
  • Miten kehittää toimintaprosesseja esimerkiksi palveluohjausta niin, että järjestöt tulisivat otetuiksi huomioon, ja mikä merkitys on alustataloudella ja/tai digitalisaatiolla?
  • Millaisia laatumäärittelyjä hankinnoille ja asiakasvalintajärjestelmille pitäisi luoda, jotta ne kohtaavat järjestöjen työn oikealla tavalla?
  • Miten järjestöjä hyödynnettäisiin palvelujen tuottajina? Entä järjestölähtöisen auttamistyön saralla?
  • Millaisella seurannalla kyettäisiin imuroimaan mukaan tieto vain järjestöjen hallussa olevasta tiedosta, kuten kokemusasiantuntijuudesta?

Näiden sisältöjen aika on varmaankin tulossa, mutta kiertueella kaarsimme järjestöjen sote-tulevaisuuteen kapea-alaisemmin mutta käytännönläheisemmin keskustelemalla yhteistyön tarpeesta tulossa olevan soten toimeenpanossa:

  • yhteistyön tarpeesta järjestöjen kesken
  • yhteistyön tarpeesta kumppanien kanssa
  • yhteistyön koordinaation tarpeesta

Kävi varsin selväksi, että yhteistyö on keskeisin järjestöjen sote-tulevaisuutta määrittävä asia.

Aika polttaa lato, ettei estä kuuta näkemästä

Järjestöjen sote-tulevaisuutta mietittäessä on keskeistä ymmärtää, että kyse ei ole pelkästä sopeutumisesta sote-uudistukseen. Kyse on järjestöjen omien kyvykkyyksien varaan rakentuvasta omaehtoisesta osallistumisesta sote-tulevaisuuden rakentamiseen, mikä on sote-uudistusta suurempi juttu.

Kun sosiaali- ja terveydenhuolto muuttuu vastauksena toimintaympäristön isoihin muutoksiin, järjestöjen roolin ja aseman on muututtava siinä mukana.

Sote-järjestöjen on kirkastettava oma osaamisensa ja kyvykkyytensä, jotta ne voidaan kytkeä lisäarvoa tuottavaksi resurssiksi ja innovaatiopotentiaaliksi sote-toimialan muutoksiin. Osaamisresurssia on niin järjestöjen jäsenten näkökulmasta nouseva vertais-, palvelu- ja asiakasymmärrys kuin alan ammattilaisten tarjoama järjestötyön asiantuntemus.

On tärkeää olla järjestönä ja paikallisyhdistyksenä paras versio itsestään, omassa roolissaan ja omalla vahvuusalueellaan. Kuntien ja kuntalaisten tukena hyte-työssä ja sote-ammattilaisten työssä palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

4.11.2019 12:00

Sote-sopan keittoon tarvitaan järjestölusikka!

Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa -ohjelman maakunnallisilta hankkeilta ei puutu näkemystä siitä, miten järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö tulisi valtakuntamme rakenteisiin ja palvelusisältöihin valjastaa. Edellisessä tapaamisessamme hahmottelimme Tulevaisuuden sotekeskus -yhteistyön onnistumisen edellytyksiä ja mietimme jälleen kerran sitä, miten ihmeessä muutostyössä osattaisiin käyttää ohjelmamme antimia yhteisen sote-sopan keittoon. Puurot, vellit ja keittäjät Rinteen hallituksen sote-uudistuksessa tavoitteena […]

Blogi
johtaja, varapääsihteeri

29.10.2019 09:45

Väestöpohjan merkitys järjestötoiminnalle – Huomioita Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueelta, osa 1/2

Järjestimme yhdessä STEAn kanssa Järjestöjen sote-tulevaisuutta luotaavan kiertueen. Elo-syyskuun aikana sote-järjestöjen yhteistä näkemystä hahmoteltiin kymmenellä paikkakunnalla: Helsinki, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Tampere, Kouvola, Jyväskylä, Joensuu, Kokkola ja Turku. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 600 henkilöä. Mukana oli kattava joukko kunkin alueen sote- ja järjestöasiantuntemusta. Ajatuksia ja kommentointia kertyi mittavasti ja niistä koottiin napakat tilaisuuskohtaiset tiivistykset. Yhteistä näkemystä […]

Blogi
tutkija

30.8.2019 11:45

Sata vuotta rekisteritietoa yhdistystoiminnasta

Montako yhdistystä Suomessa on? Moniko niistä toimii sosiaali- ja terveysalalla? Yksinkertaisiin kysymyksiin on luontevinta etsiä vastausta yhdistysrekisteristä, onhan se jo 100 vuoden ajan toiminut kansallisena kolmannen sektorin tietovarantona. Rekisterissä on syksyllä 2019 yli 106 000 yhdistystä. Ensimmäinen suuri sote-uudistus Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa ja ajautui saman tien maata repivään sisällissotaan. Levottomuudet olivat omiaan ajamaan […]