Skip to content

Sote-sopan keittoon tarvitaan järjestölusikka!

4.11.2019 12.00

Sote-järjestöt
Elinvoimaiset järjestötJärjestöt mukana muutoksessaJärjestöilleSote-järjestötSote-uudistus

Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa -ohjelman maakunnallisilta hankkeilta ei puutu näkemystä siitä, miten järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö tulisi valtakuntamme rakenteisiin ja palvelusisältöihin valjastaa. Edellisessä tapaamisessamme hahmottelimme Tulevaisuuden sotekeskus -yhteistyön onnistumisen edellytyksiä ja mietimme jälleen kerran sitä, miten ihmeessä muutostyössä osattaisiin käyttää ohjelmamme antimia yhteisen sote-sopan keittoon.

Puurot, vellit ja keittäjät

Rinteen hallituksen sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Siis juuri siihen, mikä käytännön tasolla on olennaisilta osin järjestölähtöistä. Vertais-, palvelu- ja asiakasymmärrykseksikin kutsuttua.

Tavoitteiden saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman. Tähän työhön liittyvä asetus Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020–2023 on lausuntokierroksella juuri nyt. Hämmentävää asetusluonnoksessa on se, että huolimatta sote- uudistuksen ydintavoitteesta ja tulevaisuuden sote-keskusten kuvauksesta, asetuksessa ei ole mainintaa hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen sisällöistä.

Herääkin kysymys, onko sote-keittäjillä menneet puurojen ja vellien reseptit sekaisin. Vai onko kenties epäselvää, mistä aineksista ne koostuvat? Ennaltaehkäisevästä työstä kun ei oikein voi puhua ilman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehystä ja toisinpäin. Samoin, mikäli asetuksessa ei erikseen määritellä hyväksyttäviin hankekustannuksiin laadukkaan järjestöyhteistyön aiheuttamia kuluja, ei niille löydetä kuntien kiristyvistä budjeteista sitäkään vähää osaa.

Olisiko keittäjien aika konsultoida kollegoja? Maakuntahankkeilla on jo hihat käärittyinä.

Reseptejä tulevalle hyte-koordinaattorille

Kirjasimme edellisessä hanketapaamisessamme (23.10.19) ERVA-alueittain yhteistä viestiä tulevaisuuden sote -keskuksien suunnittelua varten, jotta aito, asiakaslähtöinen ja monialainen yhteistyö mahdollistuu. Oli hienoa kuulla, että ERVA-alueille on tulossa vielä tämän vuoden puolella THL:n palkkaamat koordinaattorit, joiden kanssa voimme aloittaa vastinparityöskentelyn, ja joille näkemyksemme voi kohdentaa.

Ydinviestimme:

  • Järjestöjen vaikuttamiselimet on tunnustettava osaksi maakunnallisia ja valtakunnallisia rakenteita.
  • Järjestöt ovat mukana vertaisina kumppaneina sote-keskusten palvelusisältöjä ja rakenteita kehitettäessä.
  • Kunta- järjestöyhteistyön mallit on määritelty yhteisiksi ja ne ovat käytössä.
  • Järjestöyhteistyöhön resursoidaan valtionavustuksia.
  • 2.0 koordinoi yhteistyöryhmää, joka linjaa järjestöjen integroitumista osaksi sote-keskuksia.

Samoja sisältöjä löytyy myös hankkeissa laadituista teeseistä, jotka ovat luettavissa täällä. Teesejä jaetaan julkisen päätöksenteon tueksi maakuntiin, kuntiin ja kuntayhtymiin.

Kimppakokkailun aika on nyt!

Järjestö 2.0 -hankkeisiin on pakkautunut valtakunnallista asiantuntijuutta, vaikuttavuutta ja jalostettua tietoa. Niitä voidaan odottaa ohjelmalta, joka jo nimessään lupaa uuden version järjestökentästä. Sitä potentiaalia soisi nyt vapaasti käytettävän peruspalveluita kehitettäessä.

Jos meitä ei olisi, valtakunnallisen tasolla järjestöjen kiinnittyminen julkisiin rakenteisiin ja muutoskehitykseen olisi jäänyt haaveeksi sekä ainutlaatuista tiedonkeruuta ja arviointia tekemättä.

Tekemistämme on kutsuttu myös puuhasteluksi. Se on varmaan näkökulmasta kiinni. Jos lusikka on kultaa, saattaa hopeinen kiiltää vähemmän. Sillä voi kuitenkin yhtä hyvin sekoittaa.

Aloittamamme työn jatkuvuuden turvaaminen on äärimmäisen tärkeää ja eheän tietojohtamisen edellytys. Kenenkään hyöty ei ole skenaario, jossa hankkeiden tulokset ja tuotokset jäävät loppuseminaarien anniksi. Vähiten tulevaisuuden sote-keskus palveluja käyttävän ihmisen.

Näin joulun alla: kuka löytää järjestömantelin riisipuurosta?

 

Kuvassa Niina Salo-Lehtinen

 

 

Niina Salo-Lehtinen
järjestökoordinaattori, Meidän Häme -hanke
niina.salo-lehtinen(at)hameensetlementti.fi

Kommentit

  1. Riitta Salo sanoo:

    Juuri niin osuvaa tekstiä tällä valtakuntamme hetkellä !!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
tutkija

29.5.2020 10:05

Järjestötietoraportti – tietoa järjestöistä ja järjestötiedosta

Tieto on valtaa, sanoivat menneisyyden oppineet ja filosofit. Nykypäivässä lausahdusta tuskin kukaan kyseenalaistaa. Tietoyhteiskuntamme sosiaali- ja terveydenhuoltoa digitalisoidaan kokonaisvaltaiseksi tietojohtamisen järjestelmäksi. Sote-uudistus on tuntunut monin tavoin alan järjestöjen toiminnassa ja lisännyt tiedon tarvetta. SOSTEn Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -hanke on julkaissut Järjestötieto sote-uudistuksessa -raportin järjestötiedosta, joka tarkastelee ajankohtaisia tietokysymyksiä sote-järjestöjen, sote-uudistuksen ja digitalisaation näkökulmasta. Paljon […]

Blogi

28.5.2020 13:50

Maakunnan silmin

Suomi on suuri maa, jossa maakunnat ovat palanneet vaikuttamisen keskiöön. Kysymys ei ole pelkästään identiteetistä, juurista tai luontosuhteesta. Ihmiset asuvat kunnissa, jotka sijoittuvat maakuntiin ja siellä missä ihmiset asuvat, hallinnollisilla rajoilla ja toimintojen organisoinnilla on merkitystä. Maakunnat ja maakuntahallinto voivat olla oikeasti mahdollisuus, jos ne samalla tukevat ihmisten osallisuutta ja sitä kautta elinvoimaa sekä asukkaidensa […]

Blogi
järjestöpäällikkö

25.5.2020 16:00

Kuunteleeko valtionhallinto järjestöjä?

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE selvitti, miten järjestöt kokevat yhteistyön sujuvan julkisen hallinnon kanssa. Järjestöt olivat melko tyytyväisiä mahdollisuuteensa vaikuttaa ja osallistua. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan arvostus on myös korkealla. Sen sijaan julkisten avustamiskäytäntöjen koetaan tiukentuneen eikä toiminnan arvostus näy resursseissa. Vastaajat kokevat, että yhteiskunta odottaa heiltä yhä enemmän palveluita, mutta ne pitäisi tuottaa vapaaehtoisvoimin. Tärkein vaikutuskanava ovat […]