Skip to content

Sote-sopan keittoon tarvitaan järjestölusikka!

4.11.2019 12.00

Sote-järjestöt
Elinvoimaiset järjestötJärjestöt mukana muutoksessaJärjestöilleSote-järjestötSote-uudistus

Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa -ohjelman maakunnallisilta hankkeilta ei puutu näkemystä siitä, miten järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö tulisi valtakuntamme rakenteisiin ja palvelusisältöihin valjastaa. Edellisessä tapaamisessamme hahmottelimme Tulevaisuuden sotekeskus -yhteistyön onnistumisen edellytyksiä ja mietimme jälleen kerran sitä, miten ihmeessä muutostyössä osattaisiin käyttää ohjelmamme antimia yhteisen sote-sopan keittoon.

Puurot, vellit ja keittäjät

Rinteen hallituksen sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Siis juuri siihen, mikä käytännön tasolla on olennaisilta osin järjestölähtöistä. Vertais-, palvelu- ja asiakasymmärrykseksikin kutsuttua.

Tavoitteiden saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman. Tähän työhön liittyvä asetus Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020–2023 on lausuntokierroksella juuri nyt. Hämmentävää asetusluonnoksessa on se, että huolimatta sote- uudistuksen ydintavoitteesta ja tulevaisuuden sote-keskusten kuvauksesta, asetuksessa ei ole mainintaa hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen sisällöistä.

Herääkin kysymys, onko sote-keittäjillä menneet puurojen ja vellien reseptit sekaisin. Vai onko kenties epäselvää, mistä aineksista ne koostuvat? Ennaltaehkäisevästä työstä kun ei oikein voi puhua ilman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehystä ja toisinpäin. Samoin, mikäli asetuksessa ei erikseen määritellä hyväksyttäviin hankekustannuksiin laadukkaan järjestöyhteistyön aiheuttamia kuluja, ei niille löydetä kuntien kiristyvistä budjeteista sitäkään vähää osaa.

Olisiko keittäjien aika konsultoida kollegoja? Maakuntahankkeilla on jo hihat käärittyinä.

Reseptejä tulevalle hyte-koordinaattorille

Kirjasimme edellisessä hanketapaamisessamme (23.10.19) ERVA-alueittain yhteistä viestiä tulevaisuuden sote -keskuksien suunnittelua varten, jotta aito, asiakaslähtöinen ja monialainen yhteistyö mahdollistuu. Oli hienoa kuulla, että ERVA-alueille on tulossa vielä tämän vuoden puolella THL:n palkkaamat koordinaattorit, joiden kanssa voimme aloittaa vastinparityöskentelyn, ja joille näkemyksemme voi kohdentaa.

Ydinviestimme:

  • Järjestöjen vaikuttamiselimet on tunnustettava osaksi maakunnallisia ja valtakunnallisia rakenteita.
  • Järjestöt ovat mukana vertaisina kumppaneina sote-keskusten palvelusisältöjä ja rakenteita kehitettäessä.
  • Kunta- järjestöyhteistyön mallit on määritelty yhteisiksi ja ne ovat käytössä.
  • Järjestöyhteistyöhön resursoidaan valtionavustuksia.
  • 2.0 koordinoi yhteistyöryhmää, joka linjaa järjestöjen integroitumista osaksi sote-keskuksia.

Samoja sisältöjä löytyy myös hankkeissa laadituista teeseistä, jotka ovat luettavissa täällä. Teesejä jaetaan julkisen päätöksenteon tueksi maakuntiin, kuntiin ja kuntayhtymiin.

Kimppakokkailun aika on nyt!

Järjestö 2.0 -hankkeisiin on pakkautunut valtakunnallista asiantuntijuutta, vaikuttavuutta ja jalostettua tietoa. Niitä voidaan odottaa ohjelmalta, joka jo nimessään lupaa uuden version järjestökentästä. Sitä potentiaalia soisi nyt vapaasti käytettävän peruspalveluita kehitettäessä.

Jos meitä ei olisi, valtakunnallisen tasolla järjestöjen kiinnittyminen julkisiin rakenteisiin ja muutoskehitykseen olisi jäänyt haaveeksi sekä ainutlaatuista tiedonkeruuta ja arviointia tekemättä.

Tekemistämme on kutsuttu myös puuhasteluksi. Se on varmaan näkökulmasta kiinni. Jos lusikka on kultaa, saattaa hopeinen kiiltää vähemmän. Sillä voi kuitenkin yhtä hyvin sekoittaa.

Aloittamamme työn jatkuvuuden turvaaminen on äärimmäisen tärkeää ja eheän tietojohtamisen edellytys. Kenenkään hyöty ei ole skenaario, jossa hankkeiden tulokset ja tuotokset jäävät loppuseminaarien anniksi. Vähiten tulevaisuuden sote-keskus palveluja käyttävän ihmisen.

Näin joulun alla: kuka löytää järjestömantelin riisipuurosta?

 

Kuvassa Niina Salo-Lehtinen

 

 

Niina Salo-Lehtinen
järjestökoordinaattori, Meidän Häme -hanke
niina.salo-lehtinen(at)hameensetlementti.fi

Kommentit

  1. Riitta Salo sanoo:

    Juuri niin osuvaa tekstiä tällä valtakuntamme hetkellä !!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
johtaja, varapääsihteeri

31.10.2019 09:30

Sote-muutos on sote-uudistusta suurempi juttu – Huomioita Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueelta, osa 2/2

Järjestimme yhdessä STEAn kanssa Järjestöjen sote-tulevaisuutta luotaavan kiertueen elo-syyskuussa. Tässä lisää pohdintaani matkan varrelta, tästä pääset blogin osaan 1/2. Puuttuva palanen – sote-uudistus Vielä Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueen alussa katsoin ja pohdin järjestöjen sote-tulevaisuutta hyvin vahvasti sote-uudistuksen läpi: Miten sote-järjestöjen asema määrittyy suhteessa palvelujen järjestäjiin ja kuntien hyte-työhön? Millaisilla toimintatavoilla selkeytämme työn- ja vastuunjakoa sote-toimijoiden välillä? […]

Blogi
johtaja, varapääsihteeri

29.10.2019 09:45

Väestöpohjan merkitys järjestötoiminnalle – Huomioita Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueelta, osa 1/2

Järjestimme yhdessä STEAn kanssa Järjestöjen sote-tulevaisuutta luotaavan kiertueen. Elo-syyskuun aikana sote-järjestöjen yhteistä näkemystä hahmoteltiin kymmenellä paikkakunnalla: Helsinki, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Tampere, Kouvola, Jyväskylä, Joensuu, Kokkola ja Turku. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 600 henkilöä. Mukana oli kattava joukko kunkin alueen sote- ja järjestöasiantuntemusta. Ajatuksia ja kommentointia kertyi mittavasti ja niistä koottiin napakat tilaisuuskohtaiset tiivistykset. Yhteistä näkemystä […]

Blogi
tutkija

30.8.2019 11:45

Sata vuotta rekisteritietoa yhdistystoiminnasta

Montako yhdistystä Suomessa on? Moniko niistä toimii sosiaali- ja terveysalalla? Yksinkertaisiin kysymyksiin on luontevinta etsiä vastausta yhdistysrekisteristä, onhan se jo 100 vuoden ajan toiminut kansallisena kolmannen sektorin tietovarantona. Rekisterissä on syksyllä 2019 yli 106 000 yhdistystä. Ensimmäinen suuri sote-uudistus Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa ja ajautui saman tien maata repivään sisällissotaan. Levottomuudet olivat omiaan ajamaan […]