Skip to content

Strategisen johtamisen avulla järjestö luo haluttua tulevaisuutta

14.10.2020 10.15

Järjestöille
JärjestöhommissaJärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

Sopiiko strategia järjestöihin? Kannattaako liike-elämän käsitteitä ylipäänsä tuoda järjestötoimintaan? Eikö samalla kadoteta jotain olennaista järjestötoiminnan luonteesta?

Strategiaa voidaan määritellä monella tavalla. Sitä voidaan kutsua pitkäjänteiseksi tavaksi saavuttaa asetetut päämäärät tai vaikkapa toiminnan juoneksi ja punaiseksi langaksi.

Johtamisteoreetikko Peter F. Drucker on todennut, että jos strategia johonkin sopii, niin voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin. Hän kutsuu strategiaa puskutraktoriksi, jonka avulla tavoitteet voidaan muuttaa toiminnaksi.

Mennyttä ja tulevaa

Infograafi: Järjestön strateginen johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä.Toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä tahdilla, järjestöjen voidaan jopa sanoa olevan risteyskohdassa. Järjestöjen on seurattava aikaansa, ennakoitava tulevaa ja tunnettava erityisesti oman kohderyhmänsä muuttuva tilanne. Tarvittaessa on tehtävä nopeitakin liikkeitä. Mutta voivatko järjestöt tehdä niin? Kuinka paljon sääntömääräistä toimintaa voidaan muuttaa?

”Asioita täytyy seurata jatkuvasti, tai muuttuu hyvin nopeasti itsekin museokappaleeksi.”

Järjestöjä on toisaalta syytetty myös paikalleen jämähtämisestä, menneessä elämisestä. Järjestö on aina perustettu jotakin tarkoitusta varten, vastaamaan tietyn ryhmän tiettyyn ongelmaan. Järjestöllä on identiteetti ja olemassaolon perusteet. Voidaan puhua myös perimästä.

”Jatkossa peruskysymystä pitää määrittää yhä voimakkaammin. Kuka me oikeastaan halutaan tässä maailmassa olla. Miksi olemme olemassa?”

Muiden sektoreiden johtamisoppeja kannattaa soveltaa järjestöihin, ne eivät automaattisesti uhkaa järjestöerityisyyttä. Esimerkiksi kaksikätinen johtaminen sopii erityisen hyvin juuri järjestöihin. Tällöin johtamisessa huomioidaan tasapainoisessa suhteessa sekä perimä että toimintaympäristön muutokset.

Kenen peliä pelaat?

Järjestöjen työ tapahtuu yhä enemmän verkostoissa. Enkä nyt tarkoita pelkästään yhteistyöverkostoja, jotka kokoontuvat säännöllisesti kokouksiin suunnittelemaan tulevaa. Kyse on ennemminkin ekosysteemeistä. Esimerkiksi monella potilasjärjestöllä on keskeinen paikka asiakkaan kuntoutuspolulla tiiviissä kumppanuudessa julkisen sektorin toimijoiden kanssa.

Kaksikätisen johtamisen avulla järjestöt voivat löytää paikkansa pelikentällä. Kyseessä on joukkuepeli, jossa mukana ovat esimerkiksi lainsäätäjät, palvelujärjestelmän ammattilaiset, lääketeollisuus, media, rahoittajat, toiset järjestöt, kohderyhmä ja vapaaehtoiset. Järjestön tavoitteet eivät toteudu yksin, vaan järjestön on saatava myös muut pelaajat toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen.

Peli ei pääty voittoon tai häviöön, vaan on luonteeltaan päättymätön, kuten tietokirjailija Simon Sinek asian ilmaisee. Järjestöjen on otettava paikkansa pelissä. Tavoitteena voi olla pysyä mukana mahdollisimman kauan tai vaikka vaikuttaa siihen, että pelin säännöt ja niiden tulkinta olisivat mahdollisimman oikeudenmukaisia.

Järjestöt maailmaa muuttamassa

Järjestöissä toimitaan suurella sydämellä. Työntekijöillä on usein omat kiinnostuksen kohteensa, vapaaehtoisilla omansa ja jäsenistöltä voi tulla monenlaisia toiveita. Tässä toiveiden ja tunteiden tulvassa on johtajan vaikea navigoida ilman selkeää suuntaa.

Strategia ei ole vain asiakirja, eikä strateginen johtaminen ei ole pelkästään kyseisen asiakirjan kirjoittamista ja hyväksymistä. Strateginen johtaminen on päivittäistä työtä, jolloin strategia on läsnä kaikessa tekemisessä. Strategia kulkee mukana niin toimintasuunnitelmissa, viikkopalavereissa kuin viestinnässäkin. Strategisen johtamisen avulla jokainen pienikin päätös, esimerkiksi koulutusanomus, peilataan yhdessä sovittuun strategiaan.

”Strategia antaa skriptin, että miten tässä edetään, ettei mennä sellaisille alueille, jotka ei meille varsinaisesti kuulu.”

Palataanpa vielä Druckeriin. Hänen mukaansa järjestöjen tehtävä on muuttaa maailmaa. Yhdessä sovitun strategian avulla on mahdollista keskittyä olennaiseen ja saavuttaa tavoitteet. Strategisen johtamisen avulla voidaan siirtyä olosuhteiden mukana ajelehtimisesta luomaan haluttua tulevaisuutta.
Tässä vaativassa tehtävässä toivon haastatteluaineiston ja kirjallisuuden perusteella muodostetun strategisen johtamisen mallin olevan apuna.

Lainaukset ovat järjestöjohtajien haastatteluista.

 

Kuvassa hymyilee Anne Lindfors.

 

Kirjoittaja Anne Lindfors on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja, joka tekee väitöstutkimusta järjestöjohtamisesta ja kirjoittaa blogia Pelasta maailma.

Lindfors, Anne (2020): Miksi olemme olemassa? Järjestön strateginen johtamien muuttuvassa toimintaympäristössä (pdf).

Kommentit

  1. Kaarina Lehto sanoo:

    Kiitos tästä niin tähän aikaan sopivasta blogista. Itse toimin täysin vapaaehtoisella pohjalla sihteerinä 1000 jäsenen sosiaalisessa yhdistyksessä kolmen maakunnan alueella. Tavallaan ollaan täysin uudenlaisen tilanteen edessä maakuntahallinnon tulevissa kuvioissa. Nyt on korkea aika tehdä strategia toki realistinen. Enää ei yhdistyksen § 2 riitä, vaikka tokikin on johtotähti.

  2. Taina Teiramaa-Seger sanoo:

    Kiitos linkistä tuoreeseen (2020) artikkeliin Miksi olemme olemassa jne. Se sisältää runsaasti perusteltuja näkökulmia ja teoriaa, joka selkiyttää sitä, mitä strateginen ajattelu on. Anna Lindforsilta tulee varmuudella upea väitöskirja, jota jään mielenkiinnolla odottamaan. Ei-tutkijalle jo pelkästään tämä artikkeli tarjoaa paljon apuja esim. organisaation laatutyöhön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Järjestöhommissa -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija, koulutukset ja tapahtumat

16.3.2021 13:00

Huomaatko virtuaalitapahtuman hyvät puolet?

SOSTEtalk! SOSTEtalk! 2021 järjestetään virtuaalitapahtumana koronapandemiatilanteen ja -rajoitusten vuoksi. Virtuaalitapahtumassa emme saa samaa osallistumisen ja elämysten kokemusta kuin livetapahtumassa. Toisaalta, asian voi kääntää toisin päin ja voimme kysyä, mitä uutta tai parempaa virtuaalitapahtuma tarjoaa? Osallistua voit mistä vain Tapahtumaan osallistut oman tietokoneen tai mobiililaitteen kautta, lisäksi tarvitset vain nettiyhteyden. Sinun ei tarvitse matkustaa tapahtumapaikalle halki Suomen […]

Blogi

11.12.2020 11:00

Tunnistatko vaikuttavuuden solmukohtia?

Järjestöille Vaikuttavuuden arviointi tai toiminnan tulosten tarkastelu ei ole aina helppoa. Siinä missä me SOSTEssa olemme nähneet oppimista vaikuttavuutta käsitelleissä sparrauksissa ja koulutuksissa, olemme myös itse oppineet niissä erilaisista vaikuttavuuden arvioinnin solmukohdista. Jos jokin tuloksellisuuden arvioinnissa on sinua tökkinyt, olisikohan sinullakin jokin seuraavista kuudesta solmukohdasta avaamatta. Tiedolliset solmukohdat Kolme ensimmäistä solmukohtaa ovat kaikille yhteisiä. Niitä voi […]

Blogi

10.11.2020 10:00

Mitä eroa on tietosuojalla ja tietoturvalla?

Sote-järjestöt Tietosuojasta ja tietoturvasta puhuttaessa nämä käsitteet menevät usein sekaisin keskenään, samoin kuin näiden käsitteiden sisältämät asiat. Käsitteiden sekoittuminen puhekielessä ei ole vaarallista, mutta helpottaa keskustelua ja omaa ymmärrystä, kun hahmottaa, mitä milläkin käsitteellä tarkoitetaan. Tietosuojan tavoite on rekisteröidyn eli yksittäisen henkilön, jonka tietoja käsitellään, luottamuksen ja oikeuksien – kuten yksityisyyden – turvaaminen henkilötietoja käsiteltäessä. Tietoturvan […]