Skip to content

Strategisen johtamisen avulla järjestö luo haluttua tulevaisuutta

14.10.2020 10.15

Järjestöille
JärjestöhommissaJärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

Sopiiko strategia järjestöihin? Kannattaako liike-elämän käsitteitä ylipäänsä tuoda järjestötoimintaan? Eikö samalla kadoteta jotain olennaista järjestötoiminnan luonteesta?

Strategiaa voidaan määritellä monella tavalla. Sitä voidaan kutsua pitkäjänteiseksi tavaksi saavuttaa asetetut päämäärät tai vaikkapa toiminnan juoneksi ja punaiseksi langaksi.

Johtamisteoreetikko Peter F. Drucker on todennut, että jos strategia johonkin sopii, niin voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin. Hän kutsuu strategiaa puskutraktoriksi, jonka avulla tavoitteet voidaan muuttaa toiminnaksi.

Mennyttä ja tulevaa

Infograafi: Järjestön strateginen johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä.Toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä tahdilla, järjestöjen voidaan jopa sanoa olevan risteyskohdassa. Järjestöjen on seurattava aikaansa, ennakoitava tulevaa ja tunnettava erityisesti oman kohderyhmänsä muuttuva tilanne. Tarvittaessa on tehtävä nopeitakin liikkeitä. Mutta voivatko järjestöt tehdä niin? Kuinka paljon sääntömääräistä toimintaa voidaan muuttaa?

”Asioita täytyy seurata jatkuvasti, tai muuttuu hyvin nopeasti itsekin museokappaleeksi.”

Järjestöjä on toisaalta syytetty myös paikalleen jämähtämisestä, menneessä elämisestä. Järjestö on aina perustettu jotakin tarkoitusta varten, vastaamaan tietyn ryhmän tiettyyn ongelmaan. Järjestöllä on identiteetti ja olemassaolon perusteet. Voidaan puhua myös perimästä.

”Jatkossa peruskysymystä pitää määrittää yhä voimakkaammin. Kuka me oikeastaan halutaan tässä maailmassa olla. Miksi olemme olemassa?”

Muiden sektoreiden johtamisoppeja kannattaa soveltaa järjestöihin, ne eivät automaattisesti uhkaa järjestöerityisyyttä. Esimerkiksi kaksikätinen johtaminen sopii erityisen hyvin juuri järjestöihin. Tällöin johtamisessa huomioidaan tasapainoisessa suhteessa sekä perimä että toimintaympäristön muutokset.

Kenen peliä pelaat?

Järjestöjen työ tapahtuu yhä enemmän verkostoissa. Enkä nyt tarkoita pelkästään yhteistyöverkostoja, jotka kokoontuvat säännöllisesti kokouksiin suunnittelemaan tulevaa. Kyse on ennemminkin ekosysteemeistä. Esimerkiksi monella potilasjärjestöllä on keskeinen paikka asiakkaan kuntoutuspolulla tiiviissä kumppanuudessa julkisen sektorin toimijoiden kanssa.

Kaksikätisen johtamisen avulla järjestöt voivat löytää paikkansa pelikentällä. Kyseessä on joukkuepeli, jossa mukana ovat esimerkiksi lainsäätäjät, palvelujärjestelmän ammattilaiset, lääketeollisuus, media, rahoittajat, toiset järjestöt, kohderyhmä ja vapaaehtoiset. Järjestön tavoitteet eivät toteudu yksin, vaan järjestön on saatava myös muut pelaajat toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen.

Peli ei pääty voittoon tai häviöön, vaan on luonteeltaan päättymätön, kuten tietokirjailija Simon Sinek asian ilmaisee. Järjestöjen on otettava paikkansa pelissä. Tavoitteena voi olla pysyä mukana mahdollisimman kauan tai vaikka vaikuttaa siihen, että pelin säännöt ja niiden tulkinta olisivat mahdollisimman oikeudenmukaisia.

Järjestöt maailmaa muuttamassa

Järjestöissä toimitaan suurella sydämellä. Työntekijöillä on usein omat kiinnostuksen kohteensa, vapaaehtoisilla omansa ja jäsenistöltä voi tulla monenlaisia toiveita. Tässä toiveiden ja tunteiden tulvassa on johtajan vaikea navigoida ilman selkeää suuntaa.

Strategia ei ole vain asiakirja, eikä strateginen johtaminen ei ole pelkästään kyseisen asiakirjan kirjoittamista ja hyväksymistä. Strateginen johtaminen on päivittäistä työtä, jolloin strategia on läsnä kaikessa tekemisessä. Strategia kulkee mukana niin toimintasuunnitelmissa, viikkopalavereissa kuin viestinnässäkin. Strategisen johtamisen avulla jokainen pienikin päätös, esimerkiksi koulutusanomus, peilataan yhdessä sovittuun strategiaan.

”Strategia antaa skriptin, että miten tässä edetään, ettei mennä sellaisille alueille, jotka ei meille varsinaisesti kuulu.”

Palataanpa vielä Druckeriin. Hänen mukaansa järjestöjen tehtävä on muuttaa maailmaa. Yhdessä sovitun strategian avulla on mahdollista keskittyä olennaiseen ja saavuttaa tavoitteet. Strategisen johtamisen avulla voidaan siirtyä olosuhteiden mukana ajelehtimisesta luomaan haluttua tulevaisuutta.
Tässä vaativassa tehtävässä toivon haastatteluaineiston ja kirjallisuuden perusteella muodostetun strategisen johtamisen mallin olevan apuna.

Lainaukset ovat järjestöjohtajien haastatteluista.

 

Kuvassa hymyilee Anne Lindfors.

 

Kirjoittaja Anne Lindfors on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja, joka tekee väitöstutkimusta järjestöjohtamisesta ja kirjoittaa blogia Pelasta maailma.

Lindfors, Anne (2020): Miksi olemme olemassa? Järjestön strateginen johtamien muuttuvassa toimintaympäristössä (pdf).

Kommentit

  1. Kaarina Lehto sanoo:

    Kiitos tästä niin tähän aikaan sopivasta blogista. Itse toimin täysin vapaaehtoisella pohjalla sihteerinä 1000 jäsenen sosiaalisessa yhdistyksessä kolmen maakunnan alueella. Tavallaan ollaan täysin uudenlaisen tilanteen edessä maakuntahallinnon tulevissa kuvioissa. Nyt on korkea aika tehdä strategia toki realistinen. Enää ei yhdistyksen § 2 riitä, vaikka tokikin on johtotähti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Järjestöhommissa -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

13.10.2020 10:15

Työntekoa monitoimi-, etä- ja rajatiloissa

Järjestöille Vain vähän aikaa sitten Suomessa innostuttiin monitilatoimistoista. Niihin rakennettiin intensiivisen yksilötyön, yhteistyön, pistäytymisen ja erilaisen tekemisen vyöhykeitä. Niissä on puhelintiloja, ryhmätiloja ja työpisteitä. Ne olivat trendikäs vaihtoehto vanhakantaiselle toimistolle. Nyt ne ovat tyhjinä, kun töitä tehdään kotona. Etätyöaika muuttaa meitä Kotona on tavoitteita priorisoitava ja pilkottava osiksi. Merkitykselliset, tärkeät ja kiireelliset työt pitää erottaa ja […]

Blogi

25.9.2020 09:00

Vaikuttavuusvoimat esiin

Sote-järjestöt Niukkenevien resurssien todellisuudessa sosiaali- ja terveysjärjestöiltä peräänkuulutetaan näyttöä toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Järjestöiltä edellytetään kykyä arvioida tuloksia ja vaikutuksia uskottavasti sekä tehdä ne näkyväksi. Yhä merkittävämmäksi nousee kysymys siitä, miten onnistumme järjestöinä tekemään tämän työn parhaiten yhdessä ja kirkastamaan järjestötoiminnan yhteiskunnallista arvoa. Arvioinnissa on aina omat haasteensa, mutta niitä voidaan paremmin taklata jakamalla kokemuksia ja […]

Blogi
erityisasiantuntija

9.9.2020 14:00

SOSTEpodcast: Rahapelihaittojen ehkäisy järjestöissä

Kansalaisyhteiskunta Useiden järjestöjen avustukset tulevat veikkausvoittovaroista, mutta onko pelihaittojen ehkäiseminen tällöin kaikkien järjestöjen velvollisuus? Aiheesta ovat Kirsi Marttisen kanssa keskustelemassa EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö  Riitta Matilainen, Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen sekä SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. SOSTE on myös julkaissut Rahapelihaittojen ehkäisy ja sote-järjestöt – tietoa, ohjeita ja toimintamalleja (pdf) -oppaan sote-järjestöille pelihaittojen ehkäisyyn. Kuuntele podcast alta. […]