Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu Euroopan tulevaisuuden kannalta taitekohtaan


Etusivu / Blogi / Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu Euroopan tulevaisuuden kannalta taitekohtaan

Kukin EU-maa toimii vuorollaan kuuden kuukauden ajan EU:n puheenjohtajamaana. Suomelle puheenjohtajuus on tuttua jo kahdelta ensimmäiseltä kerralta vuosilta 1999 ja 2006. Suomen kolmas puheenjohtajuuskausi käynnistyy Romanian kauden jälkeen 1.7.2019. Puheenjohtajuus ajoittuu erittäin mielenkiintoiseen vaiheeseen, sillä käsillä on kahdet vaalit ensin eduskuntavaalit huhtikuussa ja heti perään on vuorossa europarlamenttivaalit toukokuussa. Edessä on uuden hallituksen nimittäminen kotimaassa ja komission nimittäminen Brysselissä. Lisäksi Brexitin pitäisi tulla voimaan 29.3. EU-puheenjohtajakausi on Suomelle loistava mahdollisuus korostaa osaamisalueitamme. Suomelle on myös etua siitä, että maatamme pidetään turvallisena ja vähän eksoottisenakin paikkana, jossa asiat sujuvat ja rakenteet toimivat.

Puheenjohtajuuskauden valmistelut ovat olleet käynnissä jo pitkään. Kauden kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Myös Suomen pysyvällä EU-edustustolla Brysselissä on keskeinen rooli puheenjohtajakauden valmistelussa ja läpiviennissä. Suomen kaudella järjestetään kuusi epävirallista ministerikokousta Helsingissä Finlandia-talossa. Lisäksi Suomessa järjestetään virkamiestason kokouksia.

Hyvinvointitalous on yksi puheenjohtajuuskauden teemoista

Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteitä ovat ilmasto, kasvu ja turvallisuus. Lisäksi ministeriöillä voi olla omia teemoja. SOSTE on jo pidemmän aikaa esittänyt yhteiskunnalliseksi tulevaisuuden visioksi hyvinvointitaloutta. Siksi onkin hienoa, että sosiaali- ja terveysministeriön teemaksi on nostettu hyvinvointitalous, joka koskettaa myös monen muun ministeriön työtä. Yhteisenä nimittäjänä ovat mm. kestävän kehityksen tavoitteista taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristön kestävyys. Hyvinvointitalous-teema on jo nyt herättänyt paljon kiinnostusta Euroopassa ja onkin mielenkiintoista nähdä, millaisen vastaanoton se saa puheenjohtajuuskauden aikana.

Miten hyvinvoinnin edistäminen ja hyvinvointitalous näkyvät tulevalla puheenjohtajuuskaudella?

Suomi haluaa tuoda EU-päätöksentekoon ymmärryksen siitä, että ihmisten hyvinvointi johtaa talouskasvuun ja yhteiskunnan sekä makrotalouden vakauteen ja toisaalta talouskasvu lisää mahdollisuuksia kohentaa hyvinvointia. Hyvinvointipolitiikkaa ja talouspolitiikkaa ei pitäisi EU:ssa käsitellä toisistaan erillisinä. Myös tasa-arvo-ja talouspolitiikan välisiä yhteyksiä on tärkeä vahvistaa.

Hyvinvointipolitiikkaa ja talouspolitiikkaa ei pitäisi EU:ssa käsitellä toisistaan erillisinä.

Tällä kaikella halutaan varmistaa, että EU-kansalaiset voivat entistä paremmin ja yhteiskuntien kestävyys paranee. Kansalaisten hyvinvointi on yksi EU:n olemassaolon keskeisistä perusteluista. Ihmisten hyvinvoinnin nostamisen keskiöön toivotaan lisäävän EU:n uskottavuutta kansalaisten keskuudessa.

Hyvinvointitalous tulee näkymään kaikissa sosiaali- ja terveysministeriön puheenjohtajuuskauden tapahtumissa. Päätapahtumia ovat

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ näkyväksi puheenjohtajuuskaudella

SOSTE:n verkkojulkaisu Inhimillisempi Eurooppa herättelee sosiaali- ja terveysalan EU-keskustelua.  Tulossa on myös erilaisia seminaareja ja tapahtumia. SOSTE on mukana järjestämässä mm. European Anti-Poverty Networkin (EAPN) yleiskokousta Helsinkiin.  Social Platform järjestää myös sosiaalisten oikeuksien pilarin II seurantakokouksen syyskuussa Helsingissä. Varmasti myös monet sote-järjestöt ovat järjestämässä erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, joilla on EU-ulottuvuus. SOSTE lähettää asiasta kyselyä jäsenilleen ja kutsuu koolle nämä tahot maaliskuussa.

Puheenjohtajuuskausi on erinomainen mahdollisuus tehdä näkyväksi järjestöjen tekemää arvokasta työtä kansallisesti ja kansainvälisesti.