Suomi on näkyvästi esillä tarttumattomien sairauksien ehkäisyssä parin seuraavan vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila nimettiin äskettäin komissaariksi WHO:n korkean tason tarttumattomien sairauksien komissioon. Komission tehtävänä on antaa suosituksia ja tehdä uusia avauksia liittyen sairauksien ehkäisyyn ja hallintaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii komitean rinnakkaispuheenjohtajana, yhdessä Uruguayn ja Sri Lankan valtiopäämiesten kanssa. Tarttumattomat sairaudet ja niiden ehkäisy ovat esillä myös YK:n yleiskokouksen yhteydessä syksyllä 2018.
Viime vuosikymmenten aikana tarttumattomat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, pitkäaikaiset keuhkosairaudet, syöpä ja diabetes, ovat olleet yleisimpiä kuolinsyitä maailmassa. Näitä sairauksia voidaan vähentää merkittävästi vaikuttamalla niiden riskitekijöihin kuten tupakointiin, epäterveelliseen ravintoon, liikunnan puutteeseen ja alkoholin käyttöön. Tarttumattomiin tauteihin liittyvän ennenaikaisen kuolleisuuden vähentäminen ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla sekä henkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat myös YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteita.
Suomi on sitoutunut tarttumattomien sairauksien ehkäisyyn
Suomi allekirjoitti syyskuussa 2011 yhdessä kaikkien YK:n jäsenmaiden kanssa päätöslauselman tarttumattomien sairauksien ehkäisystä. Päätöslauselman allekirjoittaneet maat sitoutuivat vähentämään tarttumattomien sairauksien riskitekijöitä, luomaan terveyttä edistäviä ympäristöjä, vahvistamaan kansallisia terveyttä edistäviä toimintalinjauksia ja -järjestelmiä, lisäämään tutkimusta, kehittämistyötä ja kansainvälistä yhteistyötä ja arvioimaan toiminnan tuloksellisuutta.
Maailman terveysjärjestö WHO toteuttaa päätöslauselman tavoitteita omassa, tarttumattomien sairauksien ehkäisyä koskevassa strategiassaan. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut WHO:n asettamien tavoitteiden saavuttamista kansallisesti. Suomessa YK:n ja WHO:n kannanotot ja tavoitteet ovat jääneet painoarvoaan vähemmälle huomiolle. Osittain varmasti siksi, että sote-uudistus on vienyt viime aikoina paljon huomiota ja resursseja muulta toiminnalta.
Suomella on paljon annettavaa tarttumattomien sairauksien ehkäisyyn kansainvälisesti. Voimme näyttää mallia kroonisten terveysongelmien ratkaisumahdollisuuksissa. Järjestöillä on tärkeä rooli tarttumattomien sairauksien ehkäisyssä, sillä järjestöt edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia monipuolisesti. Kansansairauksien ehkäisemiseksi ja WHO:n tavoitteen saavuttamiseksi Suomessa toimii Tarttumattomat sairaudet -verkosto. Verkosto on Suomen suurimpien kansanterveys-, potilas- ja asiantuntijajärjestöjen yhteistoimintaverkosto.
Painopiste ehkäisevään työhön
Duodecim-seura ja Suomen Akatemia ovat laatineet pitkään konsensuslausumia kansanterveydellisesti keskeisistä aiheista. Vuonna 2017 julkaistiin Painopiste preventioon -konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä, joka syntyi lähes 150 asiantuntijan työn tuloksena viidessä teematyöpajassa. Konsensuslausumaan on koottu asiantuntijajoukon näkemyksiä keskeisistä keinoista, joiden avulla WHO:n asettamat tarttumattomia sairauksia koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa Suomessa vuoteen 2025 mennessä. Konsensuslausuma on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjille ja alan toimijoille.
Suomi haastaa itsensä ja muut
Suomea on totuttu pitämään mallimaana mm. sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä sekä diabeteksen ehkäisyssä. Vaikka olemme onnistuneet väestön terveydentilan parantamisessa kansainvälisesti katsottuna hyvin, on tarttumattomien sairauksien ehkäisyn puolesta mahdollisuus tehdä paljon myös meillä. Konsensuslausuma mm. suosittaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa sekä palveluiden kehittämisessä, suunnittelussa ja tuottamisessa nykyistä asiakaslähtöisemmän toimintatavan omaksumista. Suositusten mukaan eriarvoisuuden torjunta tulisi aloittaa jo odotusaikana, varhaislapsuudessa ja nuoruudessa ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä tulee vahvistaa ylisukupolvisen syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi.
Konsensuslausuman eräs keskeinen tavoite on esittää keinoja eri väestöryhmien hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi. Hyvinvointi ja terveys jakaantuvat Suomessa epätasaisesti eri väestöryhmien kesken. Myös alueellinen eriarvoisuus on suurta. Lisäksi terveyserojen periytyminen on huolestuttava piirre Suomessa. Konsensuslausumassa kiinnitetäänkin huomiota erityisesti nuoruuden nivelvaiheisiin ja siihen, miten apua tarvitsevat nuoret pitää tunnistaa ajoissa ja kohdentaa heille palveluita, jotka ottavat huomioon nuorten erilaiset taustat, ongelmat ja elämäntilanteet. Lukuisten eri tahojen tuottamat palvelut pitää kartoittaa ja koota selkeäksi ”palvelutarjottimeksi”, josta kullekin sopivat palvelut voidaan valita.
Monet päätökset ovat terveyspäätöksiä
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on monia muita maita paremmin otettu huomioon terveys myös poliittisessa päätöksenteossa. Meillä on korostettu terveyttä kaikissa politiikoissa -ajattelua monilta osin menestyksellisesti, mutta ei aivan kaikilta osin kuitenkaan. Valtakunnan tasolla tehdään kaiken aikaa väestön terveyteen vaikuttavia päätöksiä. Maaliskuun alussa voimaan tulevan alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutukset näyttävät terveyden suhteen uhkaavilta. Vaikka uudistuksessa on paljon hyvääkin, niin alkoholipolitiikan höllennys ei lupaa hyvää terveyden ja terveyserojen kaventamisen näkökulmasta.