Viikon pyykit on pesemättä ja lapsen koulukirja kateissa. Illalla pitäisi haravoida piha ja kuskata lapsi harrastuksiin. Jossain vaiheessa pitäisi syödäkin ja ruokaa ei ole kaapissa valmiina. Tämä on totisinta totta monen lapsiperheen arjessa. Tapoja syödä yhdessä on onneksi monia ja valmisruokiakin löytyy moneen makuun.
Mutta voiko niin toimia? Olenko huono äiti jos tänään laitankin esille pinaattilettuja itse tehdyn makaronilaatikon tai gourmet illallisen tilalta?
Tärkeää on yhteinen hetki
Syöminen ei ole vain ravintoaineiden tankkausta. Ruokailu on tärkeä perheen yhdessäolon hetki, jota kannattaa vaalia mahdollisimman usein. Yhteinen ateria vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tärkeä osa arkea. Olosuhteet vaihtelevat ja päivät ovat erilaisia, joten joustava asennoituminen ruoka-aikaan helpottaa arjen järjestämistä. Yhteinen syöminen onnistuu myös valmisruoalla tai voileivällä. Vastaus on siis yksinkertainen, en ole huono äiti jos joskus suosin valmisruokia, ja vielä täysin ilman syyllisyyden häivääkään!
Oleellista on se, että annan lapselleni ravintoa. Oleellista on myös se, että näen ruokailutilanteessa lapseni ja kaikki perheenjäsenet. Ja että he näkevät ja kuulevat minut. Ruokapöydän ääressä kohtaamme toisemme ja jaamme arjen kuulumiset. Onko tänään ollut kiva päivä vai onko ollut harmitusta? Miten niistä tilanteista on selvitty? Entä keiden kavereiden kanssa on päivän aikana leikitty?
Jos päivällispöytään ei ehditä yhtä aikaa, niin päivän yhteinen hetki voi olla myös iltapalapöytä. On mukavaa pysähtyä hetkeksi ja kuulla mitä toisille on päivän aikana tapahtunut? Hyvä kysymys iltapalapöytään esimerkiksi voisi olla: Mikä oli hauskinta sinun päivässäsi tänään? Ja pysähtyä todella kuulemaan mitä toinen vastaa. Oma malli ja kehonkieli kertovat lapselle usein kuunteleeko vanhempi oikeasti.
Vaara! Tässä kodissa tartutetaan ruokainnostusta!
Yhteisten ruokailuhetkien lisäksi lapsen kiinnostusta ruokaa kohtaan voidaan herätellä myös ottamalla lapsi mukaan ruuan suunniteluun ja valmistukseen. Voisiko meillä olla espanjalainen ilta viikonloppuna? Mitä ruokaa voitaisiin tehdä ja miten koristeltaisiin pöytä? Teemaillat voivat olla hauskoja tapoja kokoontua yhteen ja kutsua pöydän ympärille vaikka ystäviäkin. Joissakin perheissä on luotu jopa muutaman perheen välinen yhteinen tapa suunnitella ja toteuttaa yhteisiä illallisia. Tuolloin sekä kaikki aikuiset että lapset osallistuvat pohtimaan minkä maan tai kulttuurin ilta on käsillä. Kaikki osallistuvat illallisen laittoon ja toteutukseen omalla osaamisellaan. Yhdessä tekeminen on hauskaa ja syntyy paljon enemmän ideoita. Ja ikimuistoista näistä hetkistä tekee yhdessä koettu ilo. Sombrerot päähän tai espanjalaiset viikset kaikille, ja ilta on varmasti hyvin erityinen. Ja samalla voi tarttua ruokainnostusta erilaisiin makuihin, ruokiin, ja niiden valmistamiseen.
Myönteinen ilmapiiri ja yhdessä tekeminen edistävät hyviä ruokailutottumuksia. Kannustus ja kehu on suorin reitti ruokarohkeuden lisäämiseksi. Nähdessään aikuisen syövän vieressään samaa ruokaa lapsi hyväksyy myös uudet maut helpommin. Yhteisen ruokailuhetken äärellä jaettu kohtaaminen ja ilo auttavat jaksamaan harmaanakin maanantai-iltana. Leppoisia ruokailuhetkiä koko perheelle.
Anne Kuusisto
lapsiperheasiantuntija, Neuvokas perhe, Suomen Sydänliitto ry
Suvi Laru
vanhemmuustiimin esimies ja psykologi, Väestöliitto ry
Tämä blogi on osa Lasten terveysfoorumin viiden blogin sarjaa, joka käsittelee lasten oikeutta terveellisiin elintapoihin.