Skip to content

Syödään yhdessä

14.5.2018 13.08

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysLasten terveysfoorumiHyvinvointi ja terveys

Viikon pyykit on pesemättä ja lapsen koulukirja kateissa. Illalla pitäisi haravoida piha ja kuskata lapsi harrastuksiin. Jossain vaiheessa pitäisi syödäkin ja ruokaa ei ole kaapissa valmiina. Tämä on totisinta totta monen lapsiperheen arjessa. Tapoja syödä yhdessä on onneksi monia ja valmisruokiakin löytyy moneen makuun.

Mutta voiko niin toimia? Olenko huono äiti jos tänään laitankin esille pinaattilettuja itse tehdyn makaronilaatikon tai gourmet illallisen tilalta?

Tärkeää on yhteinen hetki

Syöminen ei ole vain ravintoaineiden tankkausta. Ruokailu on tärkeä perheen yhdessäolon hetki, jota kannattaa vaalia mahdollisimman usein. Yhteinen ateria vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tärkeä osa arkea. Olosuhteet vaihtelevat ja päivät ovat erilaisia, joten joustava asennoituminen ruoka-aikaan helpottaa arjen järjestämistä. Yhteinen syöminen onnistuu myös valmisruoalla tai voileivällä. Vastaus on siis yksinkertainen, en ole huono äiti jos joskus suosin valmisruokia, ja vielä täysin ilman syyllisyyden häivääkään!

Oleellista on se, että annan lapselleni ravintoa. Oleellista on myös se, että näen ruokailutilanteessa lapseni ja kaikki perheenjäsenet. Ja että he näkevät ja kuulevat minut. Ruokapöydän ääressä kohtaamme toisemme ja jaamme arjen kuulumiset. Onko tänään ollut kiva päivä vai onko ollut harmitusta? Miten niistä tilanteista on selvitty? Entä keiden kavereiden kanssa on päivän aikana leikitty?

Jos päivällispöytään ei ehditä yhtä aikaa, niin päivän yhteinen hetki voi olla myös iltapalapöytä. On mukavaa pysähtyä hetkeksi ja kuulla mitä toisille on päivän aikana tapahtunut? Hyvä kysymys iltapalapöytään esimerkiksi voisi olla: Mikä oli hauskinta sinun päivässäsi tänään? Ja pysähtyä todella kuulemaan mitä toinen vastaa. Oma malli ja kehonkieli kertovat lapselle usein kuunteleeko vanhempi oikeasti.

Vaara! Tässä kodissa tartutetaan ruokainnostusta!

Yhteisten ruokailuhetkien lisäksi lapsen kiinnostusta ruokaa kohtaan voidaan herätellä myös ottamalla lapsi mukaan ruuan suunniteluun ja valmistukseen. Voisiko meillä olla espanjalainen ilta viikonloppuna? Mitä ruokaa voitaisiin tehdä ja miten koristeltaisiin pöytä? Teemaillat voivat olla hauskoja tapoja kokoontua yhteen ja kutsua pöydän ympärille vaikka ystäviäkin. Joissakin perheissä on luotu jopa muutaman perheen välinen yhteinen tapa suunnitella ja toteuttaa yhteisiä illallisia. Tuolloin sekä kaikki aikuiset että lapset osallistuvat pohtimaan minkä maan tai kulttuurin ilta on käsillä. Kaikki osallistuvat illallisen laittoon ja toteutukseen omalla osaamisellaan. Yhdessä tekeminen on hauskaa ja syntyy paljon enemmän ideoita. Ja ikimuistoista näistä hetkistä tekee yhdessä koettu ilo. Sombrerot päähän tai espanjalaiset viikset kaikille, ja ilta on varmasti hyvin erityinen. Ja samalla voi tarttua ruokainnostusta erilaisiin makuihin, ruokiin, ja niiden valmistamiseen.

Myönteinen ilmapiiri ja yhdessä tekeminen edistävät hyviä ruokailutottumuksia. Kannustus ja kehu on suorin reitti ruokarohkeuden lisäämiseksi. Nähdessään aikuisen syövän vieressään samaa ruokaa lapsi hyväksyy myös uudet maut helpommin. Yhteisen ruokailuhetken äärellä jaettu kohtaaminen ja ilo auttavat jaksamaan harmaanakin maanantai-iltana. Leppoisia ruokailuhetkiä koko perheelle.

Anne Kuusisto
lapsiperheasiantuntija, Neuvokas perhe, Suomen Sydänliitto ry

Suvi Laru
vanhemmuustiimin esimies ja psykologi, Väestöliitto ry

Tämä blogi on osa Lasten terveysfoorumin viiden blogin sarjaa, joka käsittelee lasten oikeutta terveellisiin elintapoihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

22.5.2019 09:00

“Elämmekö nykyisin pidempään – vai kuolemmeko pidempään?”

Kymmenisen vuotta sitten istuin eräässä seminaarissa kuuntelemassa asiantuntija-alustuksia väestöennusteista ja palvelurakenteista, kun joku esitti sen – kysymyksen, jota olen pohtinut siitä lähtien. ”Elämmekö me nykyisin pidempään, vai kuolemmeko me pidempään?” Tuohon vuosia sitten esitettyyn kysymykseen kiteytyy kovin paljon tässäkin ajassa kiinni olevaa, oleellista ja tärkeää. Minkälaista on hyvä elämä? Tulemmeko kuulluiksi? Saammeko apua, kun sitä […]

Blogi

17.5.2019 08:30

Ökande psykiskt illamående kräver en kursändring

År 2018 orsakade störningar i den psykiska hälsan och beteendet för första gången flest sjukpenningdagar av alla sjukdomskategorier. Det året betalades sjukpenning på grund av psykiska orsaker i totalt över 4,6 miljoner dagar (pdf). Det innebär en ökning på nästan 7 procent jämfört med 2017. Efter en längre nedåtgående trend ökade också sjukpensioneringarna igen år 2018. […]

Blogi
erityisasiantuntija

14.5.2019 08:00

Vaikuttavampia sote-palveluja

Sote-uudistus ei mennyt maaliin edellisellä hallituskaudella, ja nyt saamme odottaa, millainen hallitus tällä kertaa tarttuu haasteeseen. Tässä vaiheessa onkin mielenkiintoista seurata, miten muut Euroopan maat, jotka kohtaavat Suomen tavoin ikääntyvän kansan haasteet, ovat asiaa ratkoneet. Osallistuin 28.3. valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Muutosjohdon akatemian järjestämään ”Sote-markkinat ja palvelutuotannon kehittäminen” -seminaariin. Sen yhtenä […]