Taloustutkimuksen tänä keväänä tekemän väestökyselyn mukaan (pdf) suomalaisista 53 prosenttia kannattaa siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen. Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden verottamista kannattaa 58 prosenttia suomalaisista ja suolan verotusta 43 prosenttia suomalaisista. Samassa kyselyssä energiajuomien myynnin kieltämistä alle 15-vuotiaille kannatti peräti 83 prosenttia suomalaisista.
Kuluttajille terveysperusteinen verotus merkitsisi, että mitä enemmän sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa tuote sisältäisi, sitä enemmän se myös maksaisi suhteessa terveellisempiin vaihtoehtoihin. Verotuksen päämääränä olisi myös tukea väestöä kohti terveellisiä valintoja. Terveelliset valinnat vähentäisivät riskiä sairastua moneen yleiseen kansansairauteemme.
Energiajuomien runsaaseen käyttöön liittyy monia riskejä, kuten ylipaino. Juomien piristävä vaikutus on saatu aikaan muun muassa kofeiinilla ja tauriinilla, jotka ovat lasten ja nuorten terveyden kannalta haitallisia. Ne aiheuttavat lapsilla esimerkiksi kiihtyneisyyttä, ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä, keskittymiskyvyn puutetta ja nukahtamisvaikeuksia. Tarvitaankin vahvoja toimia, että alle 15-vuotiaiden lasten energiajuomien kasvava kulutus saadaan katkaistua ja että nuoret ja lapset suojataan energiajuomien aiheuttamilta terveyshaitoilta.
Eduskunnan terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä teki eduskunnassa toimenpidealoitteen terveysperustaisen veron käyttöönotoksi. Tavoitteena on saada käyttöön elintarvikkeiden terveysperusteinen vero, joka puuttuisi liialliseen sokerin, suolan ja tyydyttäneen rasvan käyttöön ja ohjaisi ihmisiä terveellisimpien vaihtoehtojen pariin. Ehdotamme myös energiajuomien myynnin kieltämistä alle 15-vuotiailta.
Näille molemmille toimenpiteille on paitsi vahvat kansanterveydelliset perusteet, myös suomalaisten vahva tuki. Panostaminen terveempiin elintapoihin vähentää pitkällä aikavälillä myös tulevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia eli kysymys on myös kansantaloudellinen.
Terveysperusteisia veroja on käytössä EU:ssa. Esimerkiksi Unkarissa sokerin, rasvan ja suolan verottaminen on terveysperusteista, ja näitä sisältävien epäterveellisten ruokien kulutusta on saatu vähennettyä merkittävästi.
Verotuksen lisäksi terveelliseen ravitsemukseen voidaan vaikuttaa monien muidenkin keinojen avulla, esimerkiksi mainontaa säätelemällä, pakkauskokoja pienentämällä, koulu- ja työpaikkaruokailun terveellisyydestä huolehtimalla ja arkiliikuntaa lisäämällä. On myös muistettava, että usein ”köyhyys on myrkkyä terveydelle”. Epäterveellinen ruoka on usein halvempaa ja jos rahaa on niukasti, valintaperusteena usein hinta.
Terveellisen ravitsemuksen edistämisessä tarvitaan monenlaisia keinoja, mutta verotus on yksi käyttökelpoinen ohjauskeino oikeaan suuntaan.
Aloitteen allekirjoittivat terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmästä Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.), Sari Tanus (kd.), Sari Essayah (kd.), Päivi Räsänen (kd.), Pasi Kivisaari (kesk.), Satu Hassi (vihr.) ja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).
Lisätietoja
Kansanedustajat
Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.), puh. 050 357 9090
merja.makisalo-ropponen(at)eduskunta.fi
Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän puheenjohtaja
Sari Tanus (kd.)
sari.tanus(at)eduskunta.fi
Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän varapuheenjohtaja