Hintojen nousun myötä ihmiset joutuvat ruokaostoksilla pohtimaan entistä tarkemmin, mihin rahat riittävät. Kun rahan rooli kasvaa, muista valintaperusteista joudutaan tinkimään: valittava tuote saattaa olla halvempi, mutta epäterveellisempi.
Valtiovallan tehtävä ja mahdollisuus on tukea kaikkien suomalaisten terveellisiä ruokavalintoja. Terveysperusteisen verotuksen avulla terveellisemmät elintarvikkeet olisivat edullisempia kuin epäterveelliset.
Sydänmerkin kriteerit verotuksen perustaksi
Terveysperusteisessa verotuksessa ei ole lähtökohtaisesti mitään uutta taivaan alla. Ohjenuora kuuluu: verotetaan enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän kulutettavan ja vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän.
Terveysverotuksen piirissä olisivat kaikki elintarvikkeet, mutta kaikista elintarvikkeista ei maksettaisi veroa. Verovelvollisuus riippuisi tuotteen suolan, sokerin ja kuidun määrästä sekä rasvan laadusta, siis tekijöistä, jotka tutkitusti vaikuttavat suomalaisten terveyteen. Kasvikset, hedelmät ja vihannekset olisivat luonnollisesti verottomia.
Verotus perustuisi Sydänmerkki-kriteeristöön. Vero kasvaa, mitä useampi ravintoaine ylittää Sydänmerkki-kriteeristön raja-arvot.
Sydänmerkin kriteerit perustuvat suomalaisiin ja pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Niiden tarkoitus on ohjata kuluttajia tuoteryhmäkohtaisesti terveyttä edistäviin valintoihin ja elintarviketeollisuutta terveellisempien elintarvikkeiden tuotekehitykseen.
Miksi terveysperusteinen verotus?
Ruoka on eräs konkreettisempia terveyteen vaikuttavia tekijöitä, joihin ihminen pystyy itse valinnoillaan vaikuttamaan. Ruoka ja ruoan laatu ovat muiden elintapojen rinnalla yhteydessä moniin riskitekijöihin ja siten myös sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, syöpään ja muistisairauksiin eli tarttumattomiin tauteihin.
Asian äärelle kannattaa pysähtyä, sillä työikäisistä suomalaisista vähintään joka toisella on kohonnut verenpaine, kolesteroli, ylipainoa tai kaikki nämä. Siksi terveellisiin valintoihin vaikuttaminen tulisi olla myös valtiovallan keskeisiä kiinnostuksen kohteita. Ruokavalintoihin vaikuttaminen lisää potentiaalisesti kansalaisten terveitä elinvuosia.
Vaikka meistä jokainen voi vaikuttaa elintapoihinsa, terveellisten valintojen tekeminen ei saa jäädä vain yksilön kiinnostuksen, aktiivisuuden ja resurssien varaan. Suomessa on suuret terveyserot eri väestöryhmien välillä, eli terveelliset elämäntavat eivät jakaudu tasaisesti. Tiedetään muun muassa, että sosioekonomisesta asemasta ja koulutustaustasta riippuen suomalaisen miehen elinajan odotteessa on 12 vuotta eroa.
Yhteiskunnan tehtävä onkin luoda sellainen ympäristö, missä terveyttä edistävät valinnat ovat helppoja ja kiinnostavia. Terveysvero, joka näkyisi kuluttajille terveellisten ruokien edullisempana hintana, voisi vaikuttaa ruokavalintoihin myös heille, joille ruoan hinnalla on suuri merkitys.
Ohjaus verotuksen keinoin ei ole uusi asia
Kansalaisten elintapojen ”tuuppaaminen” kohti terveellisempää verotuksen keinoin ei ole uusi asia. Esimerkiksi 1980-luvulla noin joka kolmas mies poltti tupakkaa päivittäin, naisista joka viides. Nykyisin miehistä vain 14 prosenttia tupakoi ja naisista 11 prosenttia.
Tulos on saavutettu paitsi kielloilla ja rajoituksilla, myös tupakan hintaa verotuksella nostamalla. Myös alkoholijuomien korkea verotus on maassamme yleisesti hyväksytty keinona ohjata kulutuskäyttäytymistä.
Unkarissa asetettiin vuonna 2011 vero epäterveellisille elintarvikkeille. Tämän seurauksena maan teollisuus on reagoinut, ja jopa 40 prosenttia elintarvikkeiden valmistajista on vähentänyt sokerin määrää tuotteissaan. Ei ole mitään syytä, miksi tämä ei toimisi myös Suomessa.
On selvää, ettei ole olemassa yhtä hopealuotia, joka ratkaisisi kaikki kansanterveyteen liittyvät haasteet. Kokonaisuus tarvitsee kuitenkin motivoinnin ja tiedon jakamisen lisäksi myös hintaohjausta, joka ohjaa ihmisiä terveellisiin arjen valintoihin.
Mikko Pousi
yhteiskunnallisen vaikuttamisen koordinaattori
mikko.pousi@sydanliitto.fi
Anna Kara
ravitsemusasiantuntija
anna.kara@sydanliitto.fi
Sydänliitto