Tiedätkö mitä tapahtuu 23.1.2022?

Tiedätkö mitä tapahtuu 23.1.2022?

Etusivu / Blogi / Tiedätkö mitä tapahtuu 23.1.2022?

No tietysti Suomen ensimmäiset aluevaalit! Niissä valitaan aluevaltuutetut 21 alueelle. Uudet hyvinvointialueet noudattavat pitkälti nykyistä maakuntajakoa, poikkeuksena Uusimaa, joka koostuu neljästä hyvinvointialueesta. Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue, eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Helsinkiläiset jäävät siten paitsi kaikesta vaalihulinasta.

Mutta mistä näissä vaaleissa oikein on kyse ja miksi niistä pitäisi olla kiinnostunut?

Kaikki juontaa juurensa vuosia veivatusta sote-uudistuksesta, joka saatiin viimein läpi eduskunnasta ennen vuoden 2021 kesälomia. Sote-lakien myötä Suomeen perustettiin hyvinvointialueet, joiden vastuulle sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy vuoden 2023 alusta lukien. Palveluiden tuottamisessa hyvinvointialue voi käyttää apunaan yksityistä ja kolmatta sektoria.

Perimmäinen ajatus on, että nämä niin sanotut leveämmät hartiat pystyvät kuntia paremmin huolehtimaan sote-palveluiden saatavuudesta, yhdenvertaisuudesta ja laadusta sekä hillitsemään kustannusten kasvua. Kyse on siis ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspalvelujemme tulevaisuudesta!

Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla.

Mistä nämä valtuutetut sitten päättävät?

Esimerkiksi hyvinvointialuestrategiasta, jossa linjataan hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Hyvinvointialuestrategia on siinäkin mielessä tärkeä paperi, että siinä määritellään, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutetaan.

SOSTEn yksi vaalitavoite on, että strategiassa päätetään myös järjestöjen ja alueen yhteistyöstä, järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta ja miten sote-järjestöjen matalan kynnyksen toiminta nivotaan osaksi palvelukokonaisuuksia. Järjestämislain kirjaukset yhteistyöstä antavat tähän hyvän selkänojan.

Toinen keskeinen asiakirja on palvelustrategia. Siinä asetetaan tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan. Tuleeko sote-keskus säilymään jokaisessa kunnassa vai miten palveluverkkoa kehitetään?

Palvelujen tuottamisen tavoista päätettäessä keskeistä on, miten pienet ja keskisuuret toimijat, kuten palveluntuottajajärjestöt, aidosti pääsevät mukaan. Se edellyttää hyvää hankintaosaamista, hankintojen osittamista ja laadulla kilpailuttamista hinnan sijaan.

Rahat on saatava riittämään

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä, valtuustot päättävät myös alueen taloudesta. Pääasiassa hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta tietyn laskukaavan mukaan, osin myös asiakasmaksuista. Taloudellinen liikkumavara muodostuu tiukaksi. Vaarana on, että houkutus nostaa asiakasmaksuja kasvaa. Tällaiset ajatukset on ehdottomasti kuopattava, sillä maksujen korotuksista on enemmän haittaa paljon palveluita tarvitseville ihmisille kuin taloudellista hyötyä alueelle.

Paljon tunteita herättävä maakuntaverokin on selvityksessä. Sen on ajateltu tuovan taloudellista liikkumavaraa ja lisäävän itsehallintoalueiden päätösvaltaa omista asioistaan. Maakuntavero kuitenkin jakaa hallituspuolueita, kuten SOSTEn aluevaalipaneelissakin kuultiin.

Katso SOSTEn aluevaalipaneeli 27.10.2021: Sote-uudistus – hitti vai huti?

Kannattaako äänestää?

Kyllä kannattaa! Hyvinvointialueilla päätetään meidän kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluista eli esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti pääsee hoitoon, missä terveyskeskuksen sijaitsevat ja minkälaisia palveluita on tarjolla.

Lisäksi järjestöjen toiminta tarvitsee puolustajia jokaisella hyvinvointialueella. Muista siis äänestää!

Katso myös SOSTEn aluevaalivideo, jossa kerron tavoitteistamme: