Skip to content

Tulevaisuuden järjestö – julkisten palvelujen jatke vai itsenäinen palvelujen ja tuen tarjoaja?

31.5.2021 13.00

Järjestöille
Elinvoimaiset järjestötKoronavirus ja järjestöjen toimintaedellytyksetVapaaehtoistoimintaJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on lähes vertaansa vailla. Olemme monilla mittareilla yksi tasavertaisimmista ja onnellisimmista kansoista.

Vaikka yhteiskunnan virallinen turvaverkko on tiivis, siinä on myös aukkoja, joihin ihminen voi pudota. Etenkin psykososiaalisen hyvinvoinnin aukkoja. Monimuotoisiin avun ja tuen tarpeisiin, kuten päihde- ja mielenterveysongelmiin, palvelujärjestelmämme on hidas ja jäykkä. Viranomaisstatuksen, lainsäädännön ja määrärahakehyksen taakse on helppo mennä, vaikka työtään tekevä ammattilainen ei sitä haluaisikaan.

Uusi keino järjestöille varainhankintaan

Järjestötoiminnan uhkana on rahoituksen väheneminen. Sitä kautta vapaaehtoisten resurssit ja etenkin halu auttaa voi vähentyä tai auttamishalulle ei löydy riittävästi sopivia väyliä. Matalan kynnyksen ihmiseltä ihmiselle -toimintaa tarvitaan, ja sen tarve pitää tehdä näkyväksi. Nyt se jää sinänsä positiivisen mutta hiljaisen hyminän varjoon.

Järjestöjen rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan myös uusia vaihtoehtoja. Goodwill ry:n kehittämä uusi lahjoituspalvelu lahjoittamo.fi tuo yhteen lahjoittajat, järjestöt ja apua tarvitsevat. Palvelussa on jo mukana monia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, joiden kautta voi auttaa avun tarpeessa olevia.

Virtuaalisuusko pelastaa järjestöt?

Kulunut vuosi on lisännyt etenkin sähköisten palvelujen käyttöä ja kehittämistä. Olemme läsnä toisillemme sähköisten viestikanavien kautta. Vaihdamme kanavia ja keskustelukumppaneita nopeasti kuten some-aikaan kuuluu. Virtuaalisuusko pelastaa myös järjestöt? Ainakin virtuaalisille palveluille on nyt kysyntää. Monet järjestötoiminnan kohderyhmät hyötyvät niistä myös koronan jälkeen.

Keskitytään ydintoimintoihin, tehostetaan tukipalveluja

Järjestöjen tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan järjestöjen omaa panosta. Pitää kysyä, miksi olemme olemassa ja toisaalta mitkä ovat elinehtomme. Millaisia odotuksia nousee jäsenistöstä, kohderyhmiltä, kumppaneilta, sidosryhmiltä ja yhteiskunnasta?

Järjestöjen tulee myös keskittyä ja priorisoida. Tarvitaan prosessien tehostamista, etenkin universaalien tukipalveluiden osalta. Näin voimavarat – taloudelliset ja inhimilliset resurssit ja innovaatiot – voidaan keskittää järjestön ydintoimintoihin ja -tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, kuten missä tahansa tavoitteellisesti toimivassa organisaatiossa.

Miksi kuitenkin tuntuu, että tehokkuus ja vapaaehtoisuus eivät oikein sovi samaan lauseeseen?

Ehkä Esko Valtaojan ajatus, että tulevaisuuden haasteet ovat vaikeita, mutta ihmisellä on kyky vaikka mihin, on vastaus. Tulevaisuutta voidaan tehdä. Ja luottaa ihmiseen.

 

Rintakuvassa Anne Ylönen

Kuvaaja MAURI RATILAINEN

 

Anne Ylönen
toiminnanjohtaja
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry
anne.ylonen(at)mtlh.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

29.4.2022 09:00

Millainen on koronan jälkeinen uusi aika vapaaehtoistoiminnassa?

Kansalaisyhteiskunta Monta kertaa ohimenneeksi toivottu korona on kiertänyt väestöä kevättalvella hurjalla tavalla. Samaan aikaan ovat järjestöjen erilaiset kasvokkaiset toiminnot päässeet uudelleen käyntiin. Isojakin tapahtumia vapaaehtoisille on jo voitu järjestää hetken aikaa. Uskon vakaasti, että tämä kaksivuotinen osittainen horros on nyt oikeasti päättymässä. Järjestöelämän vuosikellossa kevät on edellisen vuoden toiminnan raportoinnin, arvioinnin ja yhteenvetojen aikaa. Koronavaikutuksista pystyy […]

Blogi

23.2.2022 08:30

Vapaaehtoinen – ikuisesti uusiutuva luonnonvara?

Järjestöille Mitä yhteistä on olympialaisilla ja kansalaisjärjestöillä? Vastaus: Kummankin onnistuminen edellyttää vapaaehtoisten työpanosta – olipa olympia-instituutiosta tai -urheilusta muuten mitä mieltä hyvänsä, ja olivatpa kaikki Pekingin kisojen vapaaehtoiset aidosti vapaaehtoistöissä tai eivät. Järjestöjä ei siis ole ilman vapaaehtoisia, ellei takana ole kohtalaisen suurta omaisuusmassaa, ja silloin ollaankin pikemmin säätiöiden maailmassa. Vapaaehtoisilla on myös valtaa, koska he […]

Blogi

30.9.2021 10:30

Järjestöt toivovat hyvinvointialueilta yhteyshenkilöä, aktiivista viestimistä ja tiivistä kumppanuutta

Sote-uudistus Järjestöjen sote-muutostuen elokuisessa Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarissa pureuduttiin siihen, miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sote-palveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa. Webinaarissa oli noin 400 osallistujaa, joten se oli myös oiva tilaisuus kerätä tietoa laajalta vastaajajoukolta. Yhteisessä webinaaripuheenvuorossamme käsittelimme sitä, miten liittojen aluetyöntekijät voisivat olla mukana […]