Skip to content

Tulevaisuuden perusturvalla täytyy tavoitella köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä

31.1.2019 10.53

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetSosiaaliturvaPerusturvaToimeentulo

Köyhyys on myös Suomessa todellinen ongelma, jonka vähentämiseksi pitää ryhtyä toimiin. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita puolittamaan köyhyyden 2030-luvulle mennessä. Tämä tarkoittaisi yli 400 000 ihmisen tilanteen korjaamista. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli vuonna 2016 849 000 henkilöä. Lisäksi Suomi on EU:n 2020-strategiassa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosien 2010–2020 välisenä aikana. Tavoite siis on, että köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläisi ”vain” 770 000 ihmistä, mutta siitä ollaan edelleen varsin kaukana.

Nämä tavoitteet täytyy ottaa vakavasti. Perusturvan tasoa on korotettava niin, että se takaa kohtuullisen vähimmäiskulutuksen mukaisen elintason kaikille.

Indeksijäädytykset ja -leikkaukset kompensoidaan perusturvaetuuksiin

Perusturvan tason parantaminen täytyy aloittaa välittömästi. Tämä tehdään ensiksi kompensoimalla perusturvaetuuksiin vuoden 2015 jälkeen tehdyt indeksileikkaukset ja -jäädytykset. Esimerkiksi työttömän peruspäivärahaan tämä tarkoittaa noin 29 euron korotusta kuukaudessa. Silloin vuonna 2019 saavutettaisiin taso, jolla etuus olisi ilman tehtyjä indeksileikkauksia ja -jäädytyksiä. Lapsilisässä vastaava korotus on noin 17 euroa ensimmäisen lapsen lapsilisään.

Vuoden 2019 alusta vähimmäismääräisiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja sekä kuntoutusrahaa on päätetty korottaa samalle tasolle työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan kanssa. Jotta vähimmäismääräisten päivärahojen taso saadaan yhtenäiseksi, tulee näiden päivärahojen tasoa korottaa jatkossa yhdessä työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen kanssa.

Keskeistä riittävän perusturvan tason turvaamisessa on, että perusturvaetuuksiin tehdään vuosittain indeksikorotukset, jotta niiden ostovoima ei heikkene. Jatkossa kaikki etuudet tuleekin sitoa indeksiin. Myös erilaisten tulorajojen tulee olla indeksisidonnaisia, esimerkiksi tarveharkinnassa.

Etuudet asteittain kohtuullisen minimin viitebudjettien tasolle

Kun indeksileikkurin jäljet on kompensoitu, perusturvan tasoa nostetaan johdonmukaisesti asteittain niin, että etuudet ovat kohtuullisen minimin viitebudjettien tasolla. Viitebudjetti on esimerkkilaskelma, joka kertoo, kuinka paljon rahaa tarvitaan arjen sujumiseen eli välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Viitebudjettien määrittelemä kulutuksen taso on hyvin maltillinen verrattuna vastaavien kotitalouksien todelliseen, keskimääräiseen kulutukseen.

Vaikka viitebudjettien kattavuus vaihtelee ihmisten tilanteiden mukaan, voidaan niitä hyödyntää perusturvan riittävän tason haarukoinnissa. Viimeisimmässä perusturvan riittävyyden arviointiraportissa todettiin, että esimerkiksi yksin vuokralla asuvien työmarkkinatukea, vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa tai opintotukea saavien perusturvan taso kattoi 71 prosenttia ja työttömien yksinhuoltajien noin 90 prosenttia viitebudjetista. Eli monen ihmisen on tultava toimeen vähemmällä, kuin viitebudjettien laatimiseen osallistuneet kansalaiset, asiantuntijat ja tutkijat ajattelevat olevan mahdollista.

Suoraviivaisesti laskien perusturvaetuuksia tulisi korottaa kautta linjan noin 40 prosenttia. Silloin kaikkien perusturvaetuutta saavien toimeentulo nousuisi kohtuullisen vähimmäiskulutuksen tasolle. Pitkällä aikavälillä tavoite on perusteltu ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen perusturvavision mukainen. Lyhyemmällä tähtäimellä perusturvan tason nostamisen tavoitteiden täytyy kuitenkin olla maltillisempia.

Tulevien vuosien kehittämisen lähtökohta on oltava, että vuoteen 2030 mennessä perusturva kattaa vähintään 90 prosenttia kohtuullisesta vähimmäiskulutuksesta kaikilla perusturvaetuutta saavilla.

Esimerkiksi puhtaasti työmarkkinatuen korotuksena toteutettuna tämä tarkoittaisi, että kymmenen vuoden aikana tasoa korotettaisiin noin 25 prosenttia suhteessa viitebudjettiin. Vuoden 2018 tasolla tämä tarkoittaisi 174 euron korotusta (697 euroa à 871 euroa). Korotuksissa tulee painottaa ensisijaisten etuuksien tason nostamista, jotta viimesijaiseen etuuteen eli toimeentulotukeen joutuisi turvautumaan enää ani harva vuonna 2030.

Lisillä on turvattava riittävä tuki erityismenoihin

Lopulta on hyvä muistaa, että viitebudjetit kuvaavat terveiden ihmisten tasaista elämää. Ne eivät huomioi esimerkiksi pitkäaikaissairaan ihmisen suuria lääkekuluja tai yllätyksellisiä suurempia kuluja. Lisillä ja tarveharkintaisilla osilla on turvattava riittävä tuki esimerkiksi suuriin lääkekuluihin ja muihin terveydenhuollon menoihin.

Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

25.2.2021 10:00

Soten rahoitusmalli palkitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä kuntia että hyvinvointialueita – tulevaisuudessa ne molemmat voivat tukea järjestöjä 

Sote-uudistus Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vakiintunut rooli nykyisten kuntien kumppanina kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille olisi kuitenkin merkittävä muutos. Siksi järjestöjen on hyvä tietää, mitä lainsäädöllisiä muutoksia uudistus tuo hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Järjestöt otettava aiempaa tiiviimmin mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Hallituksen esityksessä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi sekä kuntien että hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. […]

Blogi
erityisasiantuntija

15.2.2021 09:00

Palveluja ja etuuksia yhteensovittamalla järjestelmästä saadaan selkeä, tehokas ja asiakasystävällinen

Perusturva Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan sosiaaliturvakomitean työ on edennyt komitean määrittelemän neljännen ja viimeisen ongelmakokonaisuuden käsittelyyn: Komitean kokouksessa 22.3. keskustellaan palvelujen ja etuuksien yhteensovituksesta. Yhteensovittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvolakäynnin yhteydessä annetaan myös etuusneuvontaa, ei vain jaeta esitettä vanhempainpäivärahan hakemisesta. Komitean alajaostot valmistelevat materiaalia komitean työn tueksi. SOSTE vastasi asumisen jaostolle tammikuussa palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen haasteista. […]

Blogi
specialsakkunnig

4.2.2021 13:00

Nu behövs det nordiska samarbetet mer än någonsin – tredje sektorn måste involveras i diskussionen och beslutsfattandet!

Kansalaisyhteiskunta 2021 är speciellt år gällande det nordiska samarbetet ur Finlands perspektiv. Finland är under detta år ordförande för Nordiska ministerrådet och dessutom firar rådet 50 år. Slogan för Finlands ordförandeskapsprogram är Norden, tillsammans. Tredje sektorn i Finland och övriga Norden har nu möjligheter att lyfta fram nyttan med den nordiska välfärdsstaten och hur viktigt civilsamhällets […]