Skip to content

Tunnistatko vaikuttavuuden solmukohtia?

11.12.2020 11.00

Järjestöille
JärjestöhommissaVaikuttavuusJärjestöilleJärjestöopasKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

Vaikuttavuuden arviointi tai toiminnan tulosten tarkastelu ei ole aina helppoa. Siinä missä me SOSTEssa olemme nähneet oppimista vaikuttavuutta käsitelleissä sparrauksissa ja koulutuksissa, olemme myös itse oppineet niissä erilaisista vaikuttavuuden arvioinnin solmukohdista. Jos jokin tuloksellisuuden arvioinnissa on sinua tökkinyt, olisikohan sinullakin jokin seuraavista kuudesta solmukohdasta avaamatta.

Tiedolliset solmukohdat

Kolme ensimmäistä solmukohtaa ovat kaikille yhteisiä. Niitä voi avata tarvittaessa myös tiedollisia valmiuksia lisäämällä.

1. Tuloksellisuuden logiikan kuvaaminen

Vaikuttavuustyössä on olennaista avata logiikkaa siitä, mihin tarpeeseen ollaan vastaamassa, mitä tavoitellaan, ja miten jokin toiminta saa aikaan haluttuja muutoksia. Puhutaan yleisesti vaikutusketjusta, jonka sisältämät käsitteet on hyvä siis taitaa, jotta osaa kuvata punaisen langan ketjussa näkyviin. Logiikka voi hyvinkin mennä solmuun, kun ketjussa siirrytään isommasta tarpeesta rajatumpaan tavoitteeseen ja sitä kautta oman toiminnan kuvaamiseen. Logiikka voi myös kadota, jos tavoitteet eivät ole linjassa tulosten kanssa.

2. Kirkkaan tavoitteen asettaminen

Tavoitteen asettamista voi selkeästi kutsua solmukohdaksi, koska oikeanlaisen tavoitteen määrittely on kaiken A ja O. Tunnetko jo SMART-muistisäännön? Hyvä tavoite on konkreettinen (spesific), mitattava (measurable), saavutettava (achievable), merkityksellinen (relevant) ja aikaan sidottu (time bound). Tavoitteen asettamiseen kannattaa nähdä vaivaa, koska se on pullonkaula, jonka avulla välttää myös tulevia solmuja.

3. Tavoitteeseen pääsemisen mittaaminen

Mittaamisen vaade aiheuttaa monelle harmaita hiuksia ja onkin erityisen tiukka solmu. Käsitteet, kuten mittari ja seurantaväline, tuottavat sekaannusta. Kysely tai haastattelu on vasta seurantaväline. Itse mittarilla selvitetään aikaansaatua muutosta, esimerkiksi kuinka paljon osaaminen lisääntyi tai toimintakyky vahvistui. Sekoitusta lisäävät puheet tulos- ja prosessimittareista, joista jälkimmäisillä viitataan enemmän toimintojen ja osallistuneiden määriin ja ensimmäisellä varsinaista muutosta osoittaviin mittareihin. Näitäkin voi selkiyttää tietoa lisäämällä.

Tapauskohtaiset solmukohdat

Hankittu teoriatieto ei aina avaa kaikkia solmuja, ja pelkästään vajeet arvioinnin osaamisessa eivät yksinomaan selitä vaikuttavuuden arvioinnin haasteellisuutta. Tämän lisäksi näyttäisi olevan olemassa tapauskohtaisia solmukohtia, joissa tarvitaan räätälöidympää pohdintaa.

4. Muutoksen luonne

Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnissa pyritään lähtökohtaisesti osoittamaan, mitä muutoksia toiminnalla on saatu aikaan, ja miten niillä on vastattu ongelmaan. Solmuja arviointiin aiheutuu tilanteissa, joissa toiminta ei pyrikään poistamaan ongelmaa, tai jos muutos ei ole mahdollinen. Mitä silloin asetetaan tavoitteeksi.

  • Vahvistavassa ja edistävässä työssä vaikutukset ja kustannusten väheneminen näkyvät vasta pidemmällä tähtäimellä, muutokset eivät synnyt hetkessä. Vahvistavassa ja edistävässä toiminnassa vaikuttavuusketjut ovat pidempiä.
  • Toiminnoissa, joissa pyritään hidastamaan etenevää tilaa, esimerkiksi sairautta, ollaan tyytyväisiä, jos tilanne pysyy ennallaan.
  • On myös pysyviä tiloja tai sairauksia, joissa on erilaisten tekijöiden aiheuttamaa vaihtelua, jolloin tilanteen koheneminen tai muutoksen todentaminen ei ole aina tehdyistä toimista riippuvaista.

5. Kohderyhmä

Yksinkertaisimmillaan kohderyhmä on selkeästi rajattu ja sellainen, että se tavoitetaan kokonaan. Aina ei kuitenkaan ole näin.

  • Mikäli kohderyhmä on kovin iso tai kohdejoukkoja on useita, on tarkemmin pohdittava, miten saadaan kerättyä tarvittavaa tietoa. Usein tarvitaan myös kohderyhmän kirkastamista, segmentointia ja toiminnan kohdentamista.
  • Kun kohderyhmä on välillinen, esimerkiksi päättäjät tai ammattilaiset, on vaikutusketju lopulliseen hyödynsaajaan asti pidempi.
  • Vaikka kohderyhmä olisikin rajattu, voi silti olla arviointia haastavia tekijöitä, kuten anonyymiys tai erilaiset kognitiiviset rajoitteet, jotka täytyy huomioida.
  • Mikäli kohderyhmä on kokonaan määrittelemättä, arvioinnin toteuttaminen voi olla haastavaa.

6. Toiminnan muoto

Yksinkertaisimmillaan arvioidaan yhtä toimintaa, jolla on selkeä kesto – eli alku ja loppu. Tämä ei aina toteudu. Erilaiset toiminnan toteutumisen muodot aiheuttavat sen, että arviointiin eivät sovellu samat työtavat kuin yksinkertaisemmissa esimerkeissä.

  • Jos toiminta on lyhytkestoista, vaihtelee osallistujakohtaisesti tai kohtaaminen on esimerkiksi kertaluonteinen, tiedonkeruu pitää miettiä huolella.
  • Usein kysymyksiä aiheuttaa myös vaikuttamistoiminnan ja kampanjatyyppisen viestinnän tuloksellisuuden arviointi. Herää kysymys: mikä on meidän osuutemme tuloksesta? Saatiinko aikaan muutoksia ihmisten käyttäytymisessä? Näitäkin on pohdittava ja tehtävä arviointia ja logiikan kuvaamista niin hyvin kuin kyetään, vaikka ei samaan tarkkuuteen päästäisikään kuin selkeämmin arvioitavassa toiminnassa.
  • Arvioinnin yksinkertaisuutta vähentää myös se, jos muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan monenlaista toimintaa joko yhden tai useamman organisaation toteuttamana. Tällaisessa kokonaisuudessa arvioinnille on luonnollisesti varattava hieman enemmän aikaa ja vaivaa.

Pääsääntöisesti kaikenlaiset solmukodat ovat tavalla tai toisella avattavissa! Solmukohtien kuvaamisen ei ole tarkoitus lannistaa vaan mieluummin kannustaa. Parhaiten arviointia oppii tietoa soveltamalla ja vinkkejä toisilta kuulemalla. SOSTEssa onkin tarkoituksena jatkossa järjestää räätälöityjä työpajoja, joissa osaamista ja kokemuksia samojen solmujen ääressä voidaan jakaa.

Vastaa kyselyyn

Auta meitä räätälöimään tuloksellisuuden arvioinnin osaamista edistävää toimintaa entistä paremmin. Kerro, tunnistitko edellä kerrotuista omia solmukohtiasi, tai onko jokin solmu, jota ei mainittu. Vastaa nimettömänä kyselyyn.

 

Rintakuvissa Erica Mäkipää ja Mervi Aaltokallio.

 

Erica Mäkipää
erityisasiantuntija
Mervi Aalto-Kallio
erityisasiantuntija
SOSTE

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Järjestöhommissa -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija, koulutukset ja tapahtumat

16.3.2021 13:00

Huomaatko virtuaalitapahtuman hyvät puolet?

SOSTEtalk! SOSTEtalk! 2021 järjestetään virtuaalitapahtumana koronapandemiatilanteen ja -rajoitusten vuoksi. Virtuaalitapahtumassa emme saa samaa osallistumisen ja elämysten kokemusta kuin livetapahtumassa. Toisaalta, asian voi kääntää toisin päin ja voimme kysyä, mitä uutta tai parempaa virtuaalitapahtuma tarjoaa? Osallistua voit mistä vain Tapahtumaan osallistut oman tietokoneen tai mobiililaitteen kautta, lisäksi tarvitset vain nettiyhteyden. Sinun ei tarvitse matkustaa tapahtumapaikalle halki Suomen […]

Blogi

10.11.2020 10:00

Mitä eroa on tietosuojalla ja tietoturvalla?

Sote-järjestöt Tietosuojasta ja tietoturvasta puhuttaessa nämä käsitteet menevät usein sekaisin keskenään, samoin kuin näiden käsitteiden sisältämät asiat. Käsitteiden sekoittuminen puhekielessä ei ole vaarallista, mutta helpottaa keskustelua ja omaa ymmärrystä, kun hahmottaa, mitä milläkin käsitteellä tarkoitetaan. Tietosuojan tavoite on rekisteröidyn eli yksittäisen henkilön, jonka tietoja käsitellään, luottamuksen ja oikeuksien – kuten yksityisyyden – turvaaminen henkilötietoja käsiteltäessä. Tietoturvan […]

Blogi

14.10.2020 10:15

Strategisen johtamisen avulla järjestö luo haluttua tulevaisuutta

Järjestöille Sopiiko strategia järjestöihin? Kannattaako liike-elämän käsitteitä ylipäänsä tuoda järjestötoimintaan? Eikö samalla kadoteta jotain olennaista järjestötoiminnan luonteesta? Strategiaa voidaan määritellä monella tavalla. Sitä voidaan kutsua pitkäjänteiseksi tavaksi saavuttaa asetetut päämäärät tai vaikkapa toiminnan juoneksi ja punaiseksi langaksi. Johtamisteoreetikko Peter F. Drucker on todennut, että jos strategia johonkin sopii, niin voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin. Hän kutsuu strategiaa puskutraktoriksi, […]