Tunnistatko vaikuttavuuden solmukohtia?

Rintakuvissa Erica Mäkipää ja Mervi Aalto-Kallio, välissä lukee heidän nimensä ja sana SOSTEblogi.

Etusivu / Blogi / Tunnistatko vaikuttavuuden solmukohtia?

Vaikuttavuuden arviointi tai toiminnan tulosten tarkastelu ei ole aina helppoa. Siinä missä me SOSTEssa olemme nähneet oppimista vaikuttavuutta käsitelleissä sparrauksissa ja koulutuksissa, olemme myös itse oppineet niissä erilaisista vaikuttavuuden arvioinnin solmukohdista. Jos jokin tuloksellisuuden arvioinnissa on sinua tökkinyt, olisikohan sinullakin jokin seuraavista kuudesta solmukohdasta avaamatta.

Tiedolliset solmukohdat

Kolme ensimmäistä solmukohtaa ovat kaikille yhteisiä. Niitä voi avata tarvittaessa myös tiedollisia valmiuksia lisäämällä.

1. Tuloksellisuuden logiikan kuvaaminen

Vaikuttavuustyössä on olennaista avata logiikkaa siitä, mihin tarpeeseen ollaan vastaamassa, mitä tavoitellaan, ja miten jokin toiminta saa aikaan haluttuja muutoksia. Puhutaan yleisesti vaikutusketjusta, jonka sisältämät käsitteet on hyvä siis taitaa, jotta osaa kuvata punaisen langan ketjussa näkyviin. Logiikka voi hyvinkin mennä solmuun, kun ketjussa siirrytään isommasta tarpeesta rajatumpaan tavoitteeseen ja sitä kautta oman toiminnan kuvaamiseen. Logiikka voi myös kadota, jos tavoitteet eivät ole linjassa tulosten kanssa.

2. Kirkkaan tavoitteen asettaminen

Tavoitteen asettamista voi selkeästi kutsua solmukohdaksi, koska oikeanlaisen tavoitteen määrittely on kaiken A ja O. Tunnetko jo SMART-muistisäännön? Hyvä tavoite on konkreettinen (spesific), mitattava (measurable), saavutettava (achievable), merkityksellinen (relevant) ja aikaan sidottu (time bound). Tavoitteen asettamiseen kannattaa nähdä vaivaa, koska se on pullonkaula, jonka avulla välttää myös tulevia solmuja.

3. Tavoitteeseen pääsemisen mittaaminen

Mittaamisen vaade aiheuttaa monelle harmaita hiuksia ja onkin erityisen tiukka solmu. Käsitteet, kuten mittari ja seurantaväline, tuottavat sekaannusta. Kysely tai haastattelu on vasta seurantaväline. Itse mittarilla selvitetään aikaansaatua muutosta, esimerkiksi kuinka paljon osaaminen lisääntyi tai toimintakyky vahvistui. Sekoitusta lisäävät puheet tulos- ja prosessimittareista, joista jälkimmäisillä viitataan enemmän toimintojen ja osallistuneiden määriin ja ensimmäisellä varsinaista muutosta osoittaviin mittareihin. Näitäkin voi selkiyttää tietoa lisäämällä.

Tapauskohtaiset solmukohdat

Hankittu teoriatieto ei aina avaa kaikkia solmuja, ja pelkästään vajeet arvioinnin osaamisessa eivät yksinomaan selitä vaikuttavuuden arvioinnin haasteellisuutta. Tämän lisäksi näyttäisi olevan olemassa tapauskohtaisia solmukohtia, joissa tarvitaan räätälöidympää pohdintaa.

4. Muutoksen luonne

Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnissa pyritään lähtökohtaisesti osoittamaan, mitä muutoksia toiminnalla on saatu aikaan, ja miten niillä on vastattu ongelmaan. Solmuja arviointiin aiheutuu tilanteissa, joissa toiminta ei pyrikään poistamaan ongelmaa, tai jos muutos ei ole mahdollinen. Mitä silloin asetetaan tavoitteeksi.

5. Kohderyhmä

Yksinkertaisimmillaan kohderyhmä on selkeästi rajattu ja sellainen, että se tavoitetaan kokonaan. Aina ei kuitenkaan ole näin.

6. Toiminnan muoto

Yksinkertaisimmillaan arvioidaan yhtä toimintaa, jolla on selkeä kesto – eli alku ja loppu. Tämä ei aina toteudu. Erilaiset toiminnan toteutumisen muodot aiheuttavat sen, että arviointiin eivät sovellu samat työtavat kuin yksinkertaisemmissa esimerkeissä.

Pääsääntöisesti kaikenlaiset solmukodat ovat tavalla tai toisella avattavissa! Solmukohtien kuvaamisen ei ole tarkoitus lannistaa vaan mieluummin kannustaa. Parhaiten arviointia oppii tietoa soveltamalla ja vinkkejä toisilta kuulemalla. SOSTEssa onkin tarkoituksena jatkossa järjestää räätälöityjä työpajoja, joissa osaamista ja kokemuksia samojen solmujen ääressä voidaan jakaa.

Vastaa kyselyyn

Auta meitä räätälöimään tuloksellisuuden arvioinnin osaamista edistävää toimintaa entistä paremmin. Kerro, tunnistitko edellä kerrotuista omia solmukohtiasi, tai onko jokin solmu, jota ei mainittu. Vastaa nimettömänä kyselyyn.

 

Rintakuvissa Erica Mäkipää ja Mervi Aaltokallio.

 

Erica Mäkipää
erityisasiantuntija
Mervi Aalto-Kallio
erityisasiantuntija
SOSTE