Skip to content

Turvalliset arkirutiinit ja jaetut ilon hetket suojaavat lapsen mieltä

10.12.2018 12.57

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysLasten terveysfoorumiHyvinvointi ja terveys

Riittävään lepoon, terveelliseen ravintoon, liikuntaan sekä mielekkääseen vapaa-aikaan panostamalla tuetaan lapsen fyysistä terveyttä mutta myös psyykkistä hyvinvointia. Terveelliset elämäntavat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn. Päivän rytmi, rutiinit ja myönteinen vuorovaikutus arjessa luovat turvallisuutta ja tasapainoa lapsen elämään.  Ne myös suojaavat hyvinvointia yllättävien kriisien ja vastoinkäymisten keskellä.

Jokapäiväiset valinnat vaikuttavat tunteisiin ja tunteiden säätelyyn. Väsyneenä ja ilman aamupalaa vastoinkäymiset tuntuvat suuremmilta ja vuorovaikutus muiden kanssa voi olla haastavampaa. Tällöin ristiriitatilanteet syttyvät herkemmin ja ongelmien ratkaisu ei onnistukaan yhtä ketterästi.  Aikuisen turvallinen ohjaus ja hoiva arkisissa tilanteissa on lapselle ensiarvioisen tärkeää, sillä tunteiden säätelytaidot kehittyvät vähitellen ja ne harjaantuvat vain yhdessä koetuissa hetkissä.

Aikuisten avulla ja esimerkillä lapset oppivat jo pienestä pitäen arjen taitoja. Nämä taidot auttavat kiinnittämään huomiota oman kehon ja mielen viesteihin. Lapsen on tärkeää oppia kuuntelemaan itseään, jotta osaa tunnistaa omia tarpeita ja rajoja sekä suojella omaa jaksamistaan. Arjen taidot tukevat lapsen mielenterveyttä ja kehitystä, mutta toimivat mielenterveyttä suojaavina tekijöinä myös tulevaisuudessa nuoruuden ja aikuisuuden poluilla.

Jokaiseen päivään tulisi kuulua myös yhdessä oloa ja läheisyyttä. Sellaista yhdessä tekemistä arjessa, mikä tuottaa iloa ja onnellisuutta. Se voi olla vaikkapa vain keskinäistä hassuttelua, joka saa hymyn huulille tai naurun remahtamaan.  Molemmille iloa tuottavassa vuorovaikutuksessa lapsi kokee olevansa tärkeä ja rakastettu, hän saa ja antaa iloa. Jaetut ilon kokemukset myös suojaavat lasta psyykkisiltä vaikeuksilta ja ne vahvistavat lapsen kykyä selviytyä haastavissa tilanteissa, joita elämä väistämättä tuo eteen.

Terveelliset elämäntavat, käyttäytymismallit ja se, miten olemme suhteessa toisiin, periytyvät yhtä lailla kuin mitä huonot tavat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Turvallinen arki kestää päiviä, jolloin ruokapöydässä on Saarioisten äitien tekemää ruokaa ja kotisohva vetää puoleensa enemmän kuin harmaa marraskuinen ulkoilma. Arjen haasteissa on lohdullista tietää, että lapsen mieli ei kaadu ajoittaisiin einesruokiin tai sohvailtoihin. Vastausta vaille jääminen on paljon haitallisempaa, sillä lapsen mieli kaipaa päivittäin yhteyttä, jossa hänelle kerrotaan, ettei ole mitään hätää, olet turvassa.  Toisinaan riittää, kun sohvan nurkasta tarjoaa kainalon lapselle ja kysyy, mitä kuuluu.

Perusta mielen ja kehon hyvinvoinnille luodaan arjen rutiineilla, myös ihmissuhteissa. Levon, ravinnon ja liikunnan ohella turvalliset ja läheiset ihmissuhteet ylläpitävät mielenterveyttä.

Anniina Pesonen, Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen päällikkö, Suomen Mielenterveysseura

Niina Remsu, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto

Tämä blogi on osa Lasten terveysfoorumin viiden blogin sarjaa, joka käsittelee lasten oikeutta terveellisiin elintapoihin. Teemaa tullaan käsittelemään myös eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa järjestettävässä vuosittaisessa Lasten terveyskäräjät -seminaarissa marraskuun alkupuolella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

22.5.2019 09:00

“Elämmekö nykyisin pidempään – vai kuolemmeko pidempään?”

Kymmenisen vuotta sitten istuin eräässä seminaarissa kuuntelemassa asiantuntija-alustuksia väestöennusteista ja palvelurakenteista, kun joku esitti sen – kysymyksen, jota olen pohtinut siitä lähtien. ”Elämmekö me nykyisin pidempään, vai kuolemmeko me pidempään?” Tuohon vuosia sitten esitettyyn kysymykseen kiteytyy kovin paljon tässäkin ajassa kiinni olevaa, oleellista ja tärkeää. Minkälaista on hyvä elämä? Tulemmeko kuulluiksi? Saammeko apua, kun sitä […]

Blogi

17.5.2019 08:30

Ökande psykiskt illamående kräver en kursändring

År 2018 orsakade störningar i den psykiska hälsan och beteendet för första gången flest sjukpenningdagar av alla sjukdomskategorier. Det året betalades sjukpenning på grund av psykiska orsaker i totalt över 4,6 miljoner dagar (pdf). Det innebär en ökning på nästan 7 procent jämfört med 2017. Efter en längre nedåtgående trend ökade också sjukpensioneringarna igen år 2018. […]

Blogi
erityisasiantuntija

14.5.2019 08:00

Vaikuttavampia sote-palveluja

Sote-uudistus ei mennyt maaliin edellisellä hallituskaudella, ja nyt saamme odottaa, millainen hallitus tällä kertaa tarttuu haasteeseen. Tässä vaiheessa onkin mielenkiintoista seurata, miten muut Euroopan maat, jotka kohtaavat Suomen tavoin ikääntyvän kansan haasteet, ovat asiaa ratkoneet. Osallistuin 28.3. valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Muutosjohdon akatemian järjestämään ”Sote-markkinat ja palvelutuotannon kehittäminen” -seminaariin. Sen yhtenä […]