Skip to content

Turvalliset arkirutiinit ja jaetut ilon hetket suojaavat lapsen mieltä

10.12.2018 12.57

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysLasten terveysfoorumiHyvinvointi ja terveys

Riittävään lepoon, terveelliseen ravintoon, liikuntaan sekä mielekkääseen vapaa-aikaan panostamalla tuetaan lapsen fyysistä terveyttä mutta myös psyykkistä hyvinvointia. Terveelliset elämäntavat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn. Päivän rytmi, rutiinit ja myönteinen vuorovaikutus arjessa luovat turvallisuutta ja tasapainoa lapsen elämään.  Ne myös suojaavat hyvinvointia yllättävien kriisien ja vastoinkäymisten keskellä.

Jokapäiväiset valinnat vaikuttavat tunteisiin ja tunteiden säätelyyn. Väsyneenä ja ilman aamupalaa vastoinkäymiset tuntuvat suuremmilta ja vuorovaikutus muiden kanssa voi olla haastavampaa. Tällöin ristiriitatilanteet syttyvät herkemmin ja ongelmien ratkaisu ei onnistukaan yhtä ketterästi.  Aikuisen turvallinen ohjaus ja hoiva arkisissa tilanteissa on lapselle ensiarvioisen tärkeää, sillä tunteiden säätelytaidot kehittyvät vähitellen ja ne harjaantuvat vain yhdessä koetuissa hetkissä.

Aikuisten avulla ja esimerkillä lapset oppivat jo pienestä pitäen arjen taitoja. Nämä taidot auttavat kiinnittämään huomiota oman kehon ja mielen viesteihin. Lapsen on tärkeää oppia kuuntelemaan itseään, jotta osaa tunnistaa omia tarpeita ja rajoja sekä suojella omaa jaksamistaan. Arjen taidot tukevat lapsen mielenterveyttä ja kehitystä, mutta toimivat mielenterveyttä suojaavina tekijöinä myös tulevaisuudessa nuoruuden ja aikuisuuden poluilla.

Jokaiseen päivään tulisi kuulua myös yhdessä oloa ja läheisyyttä. Sellaista yhdessä tekemistä arjessa, mikä tuottaa iloa ja onnellisuutta. Se voi olla vaikkapa vain keskinäistä hassuttelua, joka saa hymyn huulille tai naurun remahtamaan.  Molemmille iloa tuottavassa vuorovaikutuksessa lapsi kokee olevansa tärkeä ja rakastettu, hän saa ja antaa iloa. Jaetut ilon kokemukset myös suojaavat lasta psyykkisiltä vaikeuksilta ja ne vahvistavat lapsen kykyä selviytyä haastavissa tilanteissa, joita elämä väistämättä tuo eteen.

Terveelliset elämäntavat, käyttäytymismallit ja se, miten olemme suhteessa toisiin, periytyvät yhtä lailla kuin mitä huonot tavat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Turvallinen arki kestää päiviä, jolloin ruokapöydässä on Saarioisten äitien tekemää ruokaa ja kotisohva vetää puoleensa enemmän kuin harmaa marraskuinen ulkoilma. Arjen haasteissa on lohdullista tietää, että lapsen mieli ei kaadu ajoittaisiin einesruokiin tai sohvailtoihin. Vastausta vaille jääminen on paljon haitallisempaa, sillä lapsen mieli kaipaa päivittäin yhteyttä, jossa hänelle kerrotaan, ettei ole mitään hätää, olet turvassa.  Toisinaan riittää, kun sohvan nurkasta tarjoaa kainalon lapselle ja kysyy, mitä kuuluu.

Perusta mielen ja kehon hyvinvoinnille luodaan arjen rutiineilla, myös ihmissuhteissa. Levon, ravinnon ja liikunnan ohella turvalliset ja läheiset ihmissuhteet ylläpitävät mielenterveyttä.

Anniina Pesonen, Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen päällikkö, Suomen Mielenterveysseura

Niina Remsu, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto

Tämä blogi on osa Lasten terveysfoorumin viiden blogin sarjaa, joka käsittelee lasten oikeutta terveellisiin elintapoihin. Teemaa tullaan käsittelemään myös eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa järjestettävässä vuosittaisessa Lasten terveyskäräjät -seminaarissa marraskuun alkupuolella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

16.12.2019 09:40

Vanhemman ja nuoren yhteinen aika ei vaadi ihmetekoja

Näin joulun lähestyessä monet odottavat rauhoittumista ja yhdessäoloa läheisten kanssa. Se, että vanhemmat pysähtyvät arjen kiireistä olemaan läsnä ja keskustelemaan nuoren kanssa, on monelle nuorelle juuri sitä, mitä hän kaipaa. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettavan Friends-ohjelman tiimi haastatteli nuoria Aseman Lapset ry:n ylläpitämässä nuorisokahvilassa ”Parasta on kun ei oo mihinkään kiire, katotaan joku leffa tai uutiset […]

Blogi

28.11.2019 13:00

Tulevaisuuden sote-keskuksiin saatava mukaan brändätyt järjestöpalvelut

Edellisessä sote-valmistelussa järjestöjen palvelujen laajuutta ja monimuotoisuutta ei tunnettu, koska järjestöt eivät olleet kuvanneet ja brändänneet niitä. Jos Minna Kivipellon kanssa hahmottelemamme sote-keskustoiminnan mallinnus etenee, se edellyttää, että järjestöjen arvokkaat ja vaikuttavat toiminnot ja palvelut tunnetaan. Blogini 1. osassa käsittelin: Miten rakentaa Sosiaalibarometri 2019:n mukainen sote-keskus? Nyt tarkastelen, miten järjestöt asemoidaan sinne ja miten ne […]

Blogi

15.11.2019 12:00

Vardagen på halvvägshemmet i Malax

Det är början på en ny vecka i november, höstmörkret är påtagligt över Pixnebacken i Malax. Personalen gör frukost och kaffe, och boende på halvvägshemmet och personer från närområdet droppar in för att delta i den dagliga gruppverksamheten. I skymningen gör sig ljuset på bordet mysigt och man slår sig ner i sofforna för att […]