Turvaverkko vai hämähäkinseitti


Etusivu / Blogi / Turvaverkko vai hämähäkinseitti

Kohtaan työssäni paljon nuoria ja perheitä, joiden elämäntilanteet ovat vaikeita. Nyt sosiaaliturvaa uudistettaessa olen havahtunut miettimään hyvinvointivaltion turvaverkkoa. Sen tavoite on ollut ottaa koppia ja mahdollistaa uudelleen ylös ponnahtaminen, mutta se näyttääkin enemmän hämähäkinseitiltä, johon pudottuaan jää kiinni ja jumiin. Pahimmassa tapauksessa omat mahdollisuudet kapenevat tai väärä valinta heittää kokonaan järjestelmän ulkopuolelle.

Asiointivastuu on siirretty asiakkaalle

’Turvaverkko’ ei aina anna asiakkaalle sitä tukea ja ohjausta, mitä hän tarvitsisi. Monien etuuksien ja käytäntöjen yhteensovittaminen on haastavaa myös ammattilaisille. Etuuksien ja palveluiden käsittelyajat ovat pitkiä, jolloin syntyy tulottomia tilanteita tai kohtuuttoman tuntuisia takaisinperintöjä. Asiointi on jatkuvasti vaikeutunut, ja erityisesti sähköinen asiointi siirtää viranomaisen vastuun asiakkaan harteille.

Asiakkaan tulisi itse ymmärtää, miten eri etuudet vaikuttavat toisiinsa, millä perusteella jotain etuutta voi saada tai jotain voidaan evätä. Hänen tulisi ymmärtää, miten eri tukimuodot eroavat toisistaan sekä se, missä järjestyksessä erilaiset tuet tulee käsitellä. Hänen olisi myös hyvä tietää, miten viranomaiset viestivät keskenään.

Kyse on mielestäni vakavasta kansalaisten yhdenvertaisuuteen ja oikeuksiin liittyvästä rikkeestä. Kaikilla ei ole osaamista, voimavaroja tai läheisiä, joita tarvitaan etuuksien ja palveluiden hakemiseen. Vaikka henkilökohtainen asiointi on aina mahdollista, edellyttää se käytännössä aina kykyä etsiä yhteystietoja ja informaatiota erilaisilta sivustoilta. Kaikilla tätä osaamista tai kykyä ei ole.

Vaikka osaisikin käyttää nettiä, joutuu miettimään, koskeeko asia sairastumista, toimeentuloa, opiskelua, asumista vai velkoja? Tulisiko asioida kunnan vai TE-toimiston vai Kelan sivuilla? Mistä löytyy soittoajat ja oikeat puhelinnumerot, millaisissa asioissa voi soittaa? Mistä tiedän, miten asiani etenee?

Työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat ovat sairastuessaan heikoilla

Kun ihminen sairastuu ja hänen toimintakykynsä laskee, hän harvoin pystyy hoitamaan asioitaan sellaisella taidolla, mitä nykyään vaaditaan. Varsinkin, jos henkilö sairastuu mielenterveyden häiriöön. Silloin sairastuminen ei ala yhtäkkiä, vaan pikkuhiljaa, jolloin asiat jäävät hoitamatta pitkältä ajalta. Sairaus johtaa usein häpeään, eristäytymiseen ja yksinäisyyteen. Sairastunut ei välttämättä pysty itse hakeutumaan hoitoon ennen kuin tilanne on jo vakava.

Kaikki voivat sairastua. Työssä olevien sairastuminen ja hoitoon ohjaus on parhaiten hoidettu. Työnantaja hoitaa suurimman osan yhteydenotoista ja byrokratiasta, myös toimeentulo on selkeimmin turvattu. Työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat, sekä esimerkiksi nuoret, joiden tilanne vaihtelee, ovat paljon heikommassa asemassa. Heidän pitäisi pystyä itse hoitamaan asiansa. Ja myös maksamaan asioinnista aiheutuvat kulut.

Turvaverkko edellyttää saumatonta yhteistyötä ja sitoutumista asiakkaan palveluun

’Turvaverkkoa’ voidaan parantaa ilman merkittävää resurssien lisäämistä. Ensinnäkin tarvitaan käytännön ymmärrystä siitä, mitä on helppo, esteetön ja saavutettava asiointi. Lisäksi tarvitaan selkeitä eri sektoreiden yhteistyökäytäntöjä. Kolmanneksi tarvitaan viranomaisten taholta sitoutumista, parasta asiantuntemusta sekä kykyä kokonaisuuksien koordinointiin. Silloin siirretään asiointivastuu takaisin niille, joille se kuuluu.

Pauliina Lampinen katsoo kameraan ja nojaa kyynärvarsiaan tuolin selkämykseen

 

 

Kirjoittaja Pauliina Lampinen työskentelee toiminnanjohtajana Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiössä ja toimii SOSTEn sosiaaliturvakomitean asumisen jaoston taustaryhmän puheenjohtajana.
pauliina.lampinen(at)vamlas.fi