Skip to content

Työllisyysasteen nostamiseen suuret paineet

11.6.2019 8.30

Työllisyys
Hyvinvoivat ihmisetHallitusohjelma ja budjettiJärjestöilleTyöllisyys

Antti Rinteen hallitusohjelman talous perustuu pitkälti työllisyysasteen nostoon 75 prosenttiin. Se tarkoittaa vähintään 60 000 uutta työllistä. Jotta työllisyysaste saadaan nostettua tähän tavoitteeseen, tarvitaan paljon konkreettisia työllisyystoimia ja panostamista nyt työttömänä olevien työllistymiseen.

Työllisyyspalveluiden kehittäminen ja palkkatukijärjestelmän uudistus jatkuu

Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu hyviä tavoitteita työttömien henkilökohtaisen palvelun ja palvelukokonaisuuksien takaamiseksi. Esimerkiksi palkkatukijärjestelmän uudistaminen on tarpeen, ja kolmannen sektorin palkkatukikaton poisto on hyvä uutinen.

Työllisyyspalveluiden kehittämiseen ja palkkatukijärjestelmän uudistamiseen tähtäävä työ aloitettiin jo viime hallituskaudella. Koska aika ja resurssit menivät tuolloin pitkälti kasvupalveluiden rakenneuudistuksen tekemiseen, on hyvä, että toimenpiteiden konkretisointia jatketaan tällä hallituskaudella. Konkretisoinnin tarvetta on erityisesti palveluiden kehittämisessä.

Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa paljon myös, milloin ja millainen lainsäädäntö saadaan aikaan, sekä mitkä ovat konkreettiset budjettilinjaukset eli paljonko oikeasti on rahaa käytettävissä.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan palkkatukijärjestelmää kehitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Olisi toivottavaa, että tähän työhön osallistetaan myös kolmannen sektorin toimijat ja viime hallituskaudella alkanutta hyvää kehittämisyhteistyötä pystyttäisiin jatkamaan.

Osatyökykyisten työllistymistä edistetään

Eduskuntapuolueet sitoutuivat viime vuoden puolella jatkamaan osatyökykyisten työllistämistä edistäviä toimia. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu työkykyohjelma.

Ohjelmassa mainitaan myös työhönvalmentajien ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen. Myös kuntouttavan työtoiminnan uudistaminen on tarpeen. Hyvää on myös yhteiskunnallisiin yrityksiin panostaminen.

Mutta hallituksen tavoite, että julkisiin hankintoihin asetetaan ehto sosiaalisesta työllistämisestä, jää vielä ylätasolle.

Huomiota kiinnitettävä erityisen tuen tarpeessa oleviin

Erityisen tuen tarpeessa olevien työllistymisen tukemisessa on vielä paljon tehtävää.

Erityisen tuen tarpeessa ovat muun muassa osatyökykyiset, maahanmuuttajat, vammaiset, nuoret ja ikääntyneet. Heidän pääsyään työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin luvataan tehostaa. Ohjelmassa on toimia, joita kohdistetaan nuoriin, ikääntyneisiin ja maahanmuuttajiin, mutta esimerkiksi vammaisten työllistymisen edistämisessä konkreettiset toimet puuttuvat.

Hallitusohjelmassa tuodaan esiin, että sosiaalisesti kestävä hyvinvointivaltio ottaa huomioon myös vammaisten osallisuuden sekä mahdollisuudet itsenäiseen elämään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Kaikki vammaiset eivät ole osatyökykyisiä. Onkin pidettävä huoli, että myös vammaisten työllistymiseen etsitään konkreettisia toimia.

Edunvalvontaa tarvitaan jatkossakin

Hallitus on kirjannut ohjelmaansa tavoitteeksi vähintään 60 000 uutta työllistä. Se on konkreettinen mittari, jonka saavuttamista voimme seurata.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että jos näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta, hallitus ryhtyy määrätietoisiin toimiin tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Hallitus ei tällöin sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle. Unohdetaanko tuolloin heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja pitkäaikaistyöttömät ja ryhdytään hakemaan pikavoittoja nopeasti työllistyvistä? Miten käy työttömien? Siirrytäänkö porkkanoista takaisin keppilinjalle?

Hallitus siirtää monia työllisyyteen vaikuttavista asioita työmarkkinajärjestöjen ratkaistavaksi. Erityisesti vaikeasti työllistyvien palveluita kehittäessä olisi hyvä ottaa mukaan myös sosiaali- ja terveysjärjestöt. Ei saa myöskään käydä niin, että hallituksen kirjausta välityömarkkinoiden kehittämisestä viedään eteenpäin ilman asianosaisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

30.9.2020 10:00

Auttajien taakka kasvoi – koronakevään vaikutukset ruoka-apuun

Kansalaisyhteiskunta Ruoka-apuun turvautuvien määrä kasvoi merkittävästi keväällä 2020 koronakriisin ja sen seurannaisvaikutusten myötä. Ruoka-avun tarjoajat vastasivat lisääntyneeseen hätään muuttamalla toimintatapoja ja tiivistämällä järjestöjen, seurakuntien ja kuntatoimijoiden yhteistyötä. Selvitimme ruoka-aputoimijoiden kokemuksia koronakeväästä Ruoka-apu.fi-sivustolle tuotetussa ja 30.9. julkaistussa Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun 2020 (pdf) -selvityksessä tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden havaintoja koronakeväältä, eli maalis-kesäkuun ajalta. Tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden selviytymiskeinoja koronakeväänä, asiakasmäärien kehitystä, lahjoitetun […]

Blogi

21.9.2020 09:00

Turvaverkko vai hämähäkinseitti

Perusturva Kohtaan työssäni paljon nuoria ja perheitä, joiden elämäntilanteet ovat vaikeita. Nyt sosiaaliturvaa uudistettaessa olen havahtunut miettimään hyvinvointivaltion turvaverkkoa. Sen tavoite on ollut ottaa koppia ja mahdollistaa uudelleen ylös ponnahtaminen, mutta se näyttääkin enemmän hämähäkinseitiltä, johon pudottuaan jää kiinni ja jumiin. Pahimmassa tapauksessa omat mahdollisuudet kapenevat tai väärä valinta heittää kokonaan järjestelmän ulkopuolelle. Asiointivastuu on siirretty […]

Blogi

16.9.2020 09:00

Kuka saa hyötyä rahapelirahoista?

Avustusjärjestelmä Olemme lukeneet viime aikoina sosiaalisesta mediasta, kuinka teemme järjestötyötämme ”Veikkaus-verirahoilla” ja kuinka toimintamme on ”rahapeliriippuvaista”. Veikkaus-varojen jakaminen tieteen, taiteen, nuorisotyön, urheilun, liikunnan, hevosurheilun ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukemiseen on punainen vaate osalle keskustelijoista. Jotkut järjestöt ja henkilöt ovat joutuneet maalittamisen kohteeksi tuotuaan esiin suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän hyviä ja toimivia puolia myös järjestöjen rahoitusmallin suhteen. Osalle kärjekkäistä […]