Skip to content

Työllisyysasteen nostamiseen suuret paineet

11.6.2019 8.30

Työllisyys
Hyvinvoivat ihmisetHallitusohjelma ja budjettiJärjestöilleTyöllisyys

Antti Rinteen hallitusohjelman talous perustuu pitkälti työllisyysasteen nostoon 75 prosenttiin. Se tarkoittaa vähintään 60 000 uutta työllistä. Jotta työllisyysaste saadaan nostettua tähän tavoitteeseen, tarvitaan paljon konkreettisia työllisyystoimia ja panostamista nyt työttömänä olevien työllistymiseen.

Työllisyyspalveluiden kehittäminen ja palkkatukijärjestelmän uudistus jatkuu

Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu hyviä tavoitteita työttömien henkilökohtaisen palvelun ja palvelukokonaisuuksien takaamiseksi. Esimerkiksi palkkatukijärjestelmän uudistaminen on tarpeen, ja kolmannen sektorin palkkatukikaton poisto on hyvä uutinen.

Työllisyyspalveluiden kehittämiseen ja palkkatukijärjestelmän uudistamiseen tähtäävä työ aloitettiin jo viime hallituskaudella. Koska aika ja resurssit menivät tuolloin pitkälti kasvupalveluiden rakenneuudistuksen tekemiseen, on hyvä, että toimenpiteiden konkretisointia jatketaan tällä hallituskaudella. Konkretisoinnin tarvetta on erityisesti palveluiden kehittämisessä.

Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa paljon myös, milloin ja millainen lainsäädäntö saadaan aikaan, sekä mitkä ovat konkreettiset budjettilinjaukset eli paljonko oikeasti on rahaa käytettävissä.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan palkkatukijärjestelmää kehitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Olisi toivottavaa, että tähän työhön osallistetaan myös kolmannen sektorin toimijat ja viime hallituskaudella alkanutta hyvää kehittämisyhteistyötä pystyttäisiin jatkamaan.

Osatyökykyisten työllistymistä edistetään

Eduskuntapuolueet sitoutuivat viime vuoden puolella jatkamaan osatyökykyisten työllistämistä edistäviä toimia. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu työkykyohjelma.

Ohjelmassa mainitaan myös työhönvalmentajien ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen. Myös kuntouttavan työtoiminnan uudistaminen on tarpeen. Hyvää on myös yhteiskunnallisiin yrityksiin panostaminen.

Mutta hallituksen tavoite, että julkisiin hankintoihin asetetaan ehto sosiaalisesta työllistämisestä, jää vielä ylätasolle.

Huomiota kiinnitettävä erityisen tuen tarpeessa oleviin

Erityisen tuen tarpeessa olevien työllistymisen tukemisessa on vielä paljon tehtävää.

Erityisen tuen tarpeessa ovat muun muassa osatyökykyiset, maahanmuuttajat, vammaiset, nuoret ja ikääntyneet. Heidän pääsyään työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin luvataan tehostaa. Ohjelmassa on toimia, joita kohdistetaan nuoriin, ikääntyneisiin ja maahanmuuttajiin, mutta esimerkiksi vammaisten työllistymisen edistämisessä konkreettiset toimet puuttuvat.

Hallitusohjelmassa tuodaan esiin, että sosiaalisesti kestävä hyvinvointivaltio ottaa huomioon myös vammaisten osallisuuden sekä mahdollisuudet itsenäiseen elämään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Kaikki vammaiset eivät ole osatyökykyisiä. Onkin pidettävä huoli, että myös vammaisten työllistymiseen etsitään konkreettisia toimia.

Edunvalvontaa tarvitaan jatkossakin

Hallitus on kirjannut ohjelmaansa tavoitteeksi vähintään 60 000 uutta työllistä. Se on konkreettinen mittari, jonka saavuttamista voimme seurata.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että jos näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta, hallitus ryhtyy määrätietoisiin toimiin tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Hallitus ei tällöin sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle. Unohdetaanko tuolloin heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja pitkäaikaistyöttömät ja ryhdytään hakemaan pikavoittoja nopeasti työllistyvistä? Miten käy työttömien? Siirrytäänkö porkkanoista takaisin keppilinjalle?

Hallitus siirtää monia työllisyyteen vaikuttavista asioita työmarkkinajärjestöjen ratkaistavaksi. Erityisesti vaikeasti työllistyvien palveluita kehittäessä olisi hyvä ottaa mukaan myös sosiaali- ja terveysjärjestöt. Ei saa myöskään käydä niin, että hallituksen kirjausta välityömarkkinoiden kehittämisestä viedään eteenpäin ilman asianosaisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

18.10.2019 09:00

Päivän tärkein ateria -toimintamalli edistää lapsen ja vanhemman keskinäistä vuorovaikutusta

Pääkaupunkiseudulla pilotoitu Päivän tärkein ateria -toimintamalli on tarkoitettu vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Se on mainio ja käyttökelpoinen tapa tavoittaa niitä vanhempia, joille koulujen vanhempainillat eivät sovi tai niihin osallistumisen motivaatio on alhainen. Yhteinen aamupala oman lapsen kanssa koulussa ennen koulupäivän alkua tarjoaa yhteistä aikaa ja vahvistaa vanhemman ja lapsen keskinäistä vuorovaikutussuhdetta. Järjestöjen kehittämä toimintamalli […]

Blogi

6.9.2019 09:00

Mera kan göras för att förebygga självmord

Då man ser på fakta och statistik om självmord kan man konstatera att år 2017 gjordes 824 självmord i Finland, vilket är 30 mera än år 2016 och 90 mera än år 2015. WHO uppskattar i sin rapport från år 2015 att över 800 000 människor dör årligen till följd av självmord runtom i världen […]

Blogi

23.8.2019 08:05

Digitalisering också på svenska

Inom social- och hälsovården är digitaliseringen på framfart. Digitalisering av tjänster är ett sätt att öka tjänsternas tillgänglighet för klienten, minska kostnaderna för serviceanordnaren och förbättra tjänsternas kvalitet. Digitala tjänster och artificiell intelligens inom sjukvården kan bidra till ökad patientsäkerhet, effektivitet och kvalitet, då genomsökning av information försnabbas avsevärt till exempel i samband med diagnostisering. […]