Unelma riskittömästä siirtymisestä työkyvyttömyys­eläkkeeltä työhön kariutui

Unelma riskittömästä siirtymisestä työkyvyttömyys­eläkkeeltä työhön kariutui

Etusivu / Blogi / Unelma riskittömästä siirtymisestä työkyvyttömyys­eläkkeeltä työhön kariutui

Sosiaali- ja terveysministeriö kokosi kolmikantaisen työryhmän pohtimaan työkyvyttömyyseläkkeiden ja ansioiden joustavampaa yhteensovittamista. Työryhmä työsti yhteensovituksen mallia kahdella hallituskaudella, mutta niin sanottua lineaarista mallia on pohdittu jo ainakin kymmenen vuotta. Yritys löytää toimiva malli kariutui kuitenkin viime hetkillä.

Suomessa on yleistä, että vammainen henkilö saa pääasiallisen toimeentulonsa työkyvyttömyyseläkkeestä. Riippuen vammautumisen ajankohdasta ja syystä, eläkettä maksaa joko vakuutusyhtiö, työeläkeyhtiö tai Kansaneläkelaitos. Kaikissa eläkettä maksavien tahojen lainsäädännöissä on hiukan toisistaan poikkeavat säännöt siitä, miten eläkkeet suhtautuvat mahdollisiin työssä tai yrittäjänä ansaittuihin ansiotuloihin. Viime vuosina tavoitteena on ollut kehittää joustavampaa suhdetta työeläke- ja kansaneläkejärjestelmien maksamien työkyvyttömyyseläkkeiden ja ansioiden välille.

Kuluneella hallituskaudella myös Vammaisfoorumi ry sai kutsun mallia pohtivaan työryhmään, koska YK:n vammaissopimus velvoittaa lainsäätäjää osallistamaan vammaisia ja heitä edustavia tahoja lainsäädäntöprosesseihin. Sain kunnian toimia Vammaisfoorumin edustajana työryhmässä.

Tavoitteena joustavuus ja potentiaalin hyödyntäminen

Vammaisfoorumin ensisijaisena tavoitteena on ollut edistää niiden vammaisten henkilöiden asemaa, jotka ovat heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla. Nämä henkilöt saavat päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä nuorella iällä, jolloin eläke maksetaan pääasiassa kansaneläkejärjestelmästä. Kansaneläkettä saavat eivät ole ehtineet kerryttää työeläkettä, joten eläkkeen taso on matala.

Työkyvyttömyyseläkettä saaville on asetettu ansioraja, jonka ylittyessä eläke jätetään maksamatta. Kun nuori ihminen ponnistaa työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään, on ansiotason nostaminen osoittautunut vaikeaksi tiukan ansiorajan takia. Päästäkseen toimeentulossa riittävälle tasolle, tulisi yhtäkkiä kuntoutua täysin työkykyiseksi, mikä Kelan eläkettä saavilla on yleensä mahdotonta. Eläkkeen lepäämään jättämisen mahdollisuus ei ole tuonut ratkaisua tähän ongelmaan.

Näistä lähtökohdista toiveenamme oli kehittää malli, jossa eläke reagoi ansioihin niin, että se pikkuhiljaa vähenee taustalta, mikäli työllä kykenee ansaitsemaan enemmän, ilman että tuloihin muodostuisi yhtäkkistä pudotusta. Mallia pohtivassa työryhmässä olivat mukana ministeriön ja eläkejärjestelmän edustajat sekä työnantajien ja työntekijäpuolen edustajat. Pääarkkitehdit mallin perusperiaatteille olivat työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajat. Pohdintojen ja mallien pohjaksi selvitettiin rekistereistä useita tietoja sekä haettiin kansainvälisiä esimerkkejä. Kun työmarkkinaosapuolet pääsivät mallin perusperiaatteista sopuun, ministeriö alkoi työstää lakiesitystä.

Vammaisfoorumissa olimme toiveikkaita. Työkyvyttömyyseläkkeiden ja ansioiden yhteensovituksen mallista oli syntymässä sellainen, että se olisi hyödyttänyt kansaneläkettä saavien tilannetta. Työansioiden kasvattaminen ei olisi siinä mallissa ollut niin riskialtista kuin se nykyisessä mallissa monen mielestä on. Nykyisessä mallissa eläkettään ei uskalla jättää lepäämään, kun työkyvystään ei voi olla varma.

Keväällä 2022 työryhmä sai luettavakseen valmiita hallituksen esityksen luonnoksia. Valmistelut olivat lausuntokierrosta vaille valmiit, kun työmarkkinaosapuolet eivät enää löytäneetkään yhteistä näkemystä muodostetusta mallista. Hallituksen esityksen valmistelussa toteutetaan aina vaikuttavuusarviointia. Suunnitellun mallin pohjalta tehty vaikuttavuusarviointi näytti, että mallin vaikutukset työllisyyteen olisivat melko vähäiset, ja lisäksi mallissa oli elementtejä, jotka näyttivät vain siirtävän kannustinloukkua osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevilla.

Mahdollisuuksien etsimistä jatkettava

Työryhmän monen vuoden työ valitettavasti vesittyi viime metreillä. Tilanne oli varmasti turhauttava koko työryhmälle. Vammaisfoorumin toive on kuitenkin se, että kansaneläkejärjestelmän ja ansioiden joustavampaa yhteensovittamista edelleen pohdittaisiin ja vietäisiin eteenpäin.

Nyt tarvitaan jälleen uusien eduskuntavaalien jälkeen uudelta hallitukselta tahtoa ja määrätietoisuutta edistää työkyvyttömyyseläkkeellä jo olevien mahdollisuuksia kiinnittyä takaisin työelämään. Suomessa täytyy olla mahdollisuuksia hyödyntää työkyvystään sitä potentiaalia, mikä on olemassa.

Meneillään on laaja parlamentaarinen komitea pohtimassa uudistuksia sosiaaliturvaamme, jonka tulisi tukea ja kannustaa kansalaisia erilaisten riskien toteutuessa elämän varrella. Kaikkien työkyky ei riitä yhteiskunnassamme vallitsevaan oletusarvoiseen työmäärään tai työn tehokkuuteen, joten toimeentuloa on kompensoitava jollain elementillä. Toivottavasti löydetään malli, joka kannustaa ottamaan vastaan lisää työtä tai uusia tehtäviä, jos se osoittautuu työkyvylle mahdolliseksi.

Anne Mäki
asiantuntija, koulutus ja työelämä
Invalidiliitto ry
anne.maki@invalidiliitto.fi