Skip to content

Vaivaisukoista leipäjonoihin

6.8.2019 10.00

Avustusjärjestelmä
Hyvinvoivat ihmisetAvustusjärjestelmäToimeentulo
Maakunta-amanuenssi Risto Känsälä ja vaivaisukko.

Maakunta-amanuenssi Risto Känsälä on perehtynyt monipuolisesti vaivaisukkojen historiaan ja esitteli pyöräilyn yhteydessä Vetelin museossa olevaa vaivaisukkoa.

Vaivaisukot ovat hienoa suomalaista kulttuuriperintöä. Suomessa on 145 vaivaisukkoa ja yksi vaivaisakka. Vaivaisukot esittävät yleensä kerjuulla olevaa sotainvalidia, jolla on vaivaisuuden symbolina puujalka ja vasemmassa kädessä tukea antava keppi. Yli sata vaivaisukkoa tekee yhä alkuperäistä työtään: anoo rahaa kirkon tai tapulin seinustalla. Rahat käytettiin aikanaan oman seurakunnan köyhien ja vähäosaisten auttamiseen. Vaivaisukot ovat erikoinen suomalainen ilmiö ja niillä on edelleen vahva symboliarvo ja niihin kertyvät rahat ohjataan yleensä kirkon diakoniatyöhön.

Vaivaisukkoseminaari Kaustisen kansanmusiikkijuhlien yhteydessä pidettiin ensi kerran v 2015 puuhamiehenä THL:n tutkija Jouko Karjalainen. Eri vuosina on pohdittu vaivaisukkoutta hyväntekeväisyyden näkökulmasta, tasa-arvoa, valinnanvapautta vaivaisen näkökulmasta sekä mitä jää vaivaisukolle käteen rahapeliuudistuksessa.  Mukana järjestelyissä on ollut suuri joukko  eri tahoja ja henkilöitä: Raha-automaattiyhdistyksen edustajia, järjestöjä mm sosiaaliturvayhdistyksiä, Kaustisen innokas kirkkoherra sekä muita toimijoita. Seminaarin yhteydessä pidettyyn Vaivaisukkopyöräilyyn on osallistunut satoja henkilöitä tavoitteena pyöräillä vaivaisukot  Unescon maailmanperintökohteeksi. Lähiseudun vaivaisukot ovat tulleet osallistujalle pyöräillessä tutuksi ja jättäneet lähtemättömän kaipuun bongata vaivaisukkoja missä tahansa nykyisin liikkuukin!

Ihan ensimmäisessä seminaarissa kirjailija, pastori, historioitsija Jaakko Heinämäki muistutti, että luterilaiset halusivat aikanaan purkaa kulttuurin, jossa köyhyyttä pidettiin jalona, koska Jumala suhtautuu köyhiin aivan erityisellä suopeudella. Samalla  varakkaille  tarjoutui mahdollisuus ansiollisiin tekoihin. Olennaista luterilaisuudessa oli  sen sijaan korostaa avun kasvottomuutta, jolloin suositaan verotusta almujen sijaan. Tämä on myös hyvinvointivaltion vahva ydin: verotukseen ja tulonsiirtoihin perustuva auttamisjärjestelmä, jossa nöyryyttävän almujen anomisen sijasta sosiaaliturva takaa ihmisille pärjäämisen.

Tänä vuonna vaivaisukkoseminaarin organisoi Kuka kuuntelee köyhää-verkosto. Seminaarissa puhuttiin osallistavasta sosiaalityöstä, josta alusti THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto ja seurakunnan ruokajakelun vapaaehtoiset pohtivat omaa rooliaan auttamistyössä.

Seminaari sai miettimään yhteyttä Vaivaisukkojen ja leipäjonojen välillä. Autettavalle toivotaan kasvot. Siksi Vaivaisukoistakin tehtiin henkilöitä alkuperäisten vaivaistukkien sijasta.  Leipäjonossa on vaikeaa olla kasvoton, vaikka haluaisi. Avun vastaanottaminen edellyttää julkista näyttäytymistä, jonoon asettumista, avun pyytämistä. Leipäjonoista ilmiöinä ja niiden vaikutuksista on jo tutkimustietoa ja jonoista pyritäänkin jo yhteisiin pöytiin ja muihin enemmän ihmisyyttä kunnioittaviin ja osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä vaaliviin avun muotoihin. Anonyymin verotukseen pohjautuvan, kustannustehokkaaksi arvioidun  auttamisjärjestelmän ja eettisesti kestävän hyvän tekemisen yhdistäminen on vaikea yhtälö, mutta siihen pitää silti pyrkiä. Aktiivimallista käytävä keskustelu on hyvä esimerkki siitä miten eri tavalla hyvinvointi-Suomessa nähdään kepin ja porkkanan vaikutus. Kun työtä ja säällistä toimeentuloa ei ole näköpiirissä, ihmistä ei auta nöyryyttäminen vaan arvostus ja riittävä tuki.  Hyvän tekeminen kuuluu ihmisyyteen, hyväntekeväisyys ilman arvostusta palauttaa meidät Vaivaisukkojen aikaan.

 

Elina Pajula
toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
elina.pajula@pksotu.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

21.9.2020 09:00

Turvaverkko vai hämähäkinseitti

Perusturva Kohtaan työssäni paljon nuoria ja perheitä, joiden elämäntilanteet ovat vaikeita. Nyt sosiaaliturvaa uudistettaessa olen havahtunut miettimään hyvinvointivaltion turvaverkkoa. Sen tavoite on ollut ottaa koppia ja mahdollistaa uudelleen ylös ponnahtaminen, mutta se näyttääkin enemmän hämähäkinseitiltä, johon pudottuaan jää kiinni ja jumiin. Pahimmassa tapauksessa omat mahdollisuudet kapenevat tai väärä valinta heittää kokonaan järjestelmän ulkopuolelle. Asiointivastuu on siirretty […]

Blogi

16.9.2020 09:00

Kuka saa hyötyä rahapelirahoista?

Avustusjärjestelmä Olemme lukeneet viime aikoina sosiaalisesta mediasta, kuinka teemme järjestötyötämme ”Veikkaus-verirahoilla” ja kuinka toimintamme on ”rahapeliriippuvaista”. Veikkaus-varojen jakaminen tieteen, taiteen, nuorisotyön, urheilun, liikunnan, hevosurheilun ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukemiseen on punainen vaate osalle keskustelijoista. Jotkut järjestöt ja henkilöt ovat joutuneet maalittamisen kohteeksi tuotuaan esiin suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän hyviä ja toimivia puolia myös järjestöjen rahoitusmallin suhteen. Osalle kärjekkäistä […]

Blogi
erityisasiantuntija

7.9.2020 11:00

Sosiaaliturvan uudistus käynnistyi, ensiksi käsittelyyn järjestelmän monimutkaisuus ja tosiasiassa työkyvyttömien tilanne

Perusturva Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva parlamentaarinen komitea aloitti työnsä viime keväänä, ja työ jatkuu vuoteen 2027 saakka. Sosiaaliturvakomitean puheenjohtajana toimii tutkimusprofessori Pasi Moisio. Komiteassa on jäsenenä kansanedustaja kaikista eduskuntaryhmistä. Lisäksi mukana on pysyviä asiantuntijoita. Komitean työtä tukee viisi jaostoa: työllisyyden ja osaamisen jaosto, työ- ja toimintakykyjaosto, asumisen jaosto, hallintojaosto ja tutkimus- ja arviointijaosto. SOSTEa komiteassa pysyvänä asiantuntijana edustaa […]