Vakuutuslääkäritoimintaa on kehitetty jo useammalla hallituskaudella. Edelliset kolme vuotta vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukuntaa luotsasi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Kesällä kapula siirtyi hänen seuraajalleen Hanna Sarkkiselle. Neuvottelukunnan uusi kausi on asetettu ajalle 3.5.2021–-30.4.2024.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat edustettuina neuvottelukunnassa neljän järjestön voimin:
- SOSTE
- Aivovammaliitto
- Invalidiliitto
- Suomen Kuluttajaliitto
Usean järjestön mukanaolo on tarpeellista, sillä järjestöt kuulevat ihmisiltä toiminnan herättämästä epäluottamuksesta ja kohtuuttoman pitkistä päätöksenteon vaiheista erityisesti valitusprosesseissa. Korvausratkaisut ovat ihmisten elämän ja toimeentulon kannalta keskeisiä sekä vaikutuksiltaan pitkäkestoisia, usein koko loppuelämän mittaisia. Toiminnan kehittäminen on kuitenkin ollut hidasta ja haastavaa.
Mitä jäi käteen viime kaudelta?
Vuonna 2018 eduskunnan käsiteltäväksi nousi kansalaisaloite, jossa vaadittiin muun muassa vakuutus- ja eläkelaitoksilta poistettavaksi mielivaltainen oikeus kumota hoitavan lääkärin lausunto. Aloite hylättiin. Sen seurauksena eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kuitenkin edellytti, että hallitus valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi.
Esitystä työstettiin neuvottelukunnassa, joskin työstäminen oli hyvin virkamieslähtöistä ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuudet sisältöihin käytännössä rajalliset. Hallituksen esitys annettiin 2020, ja se sisältää vaatimuksen muun muassa parantaa päätösten perusteluja. Lisäksi se asettaa asiantuntijalääkärin antamalle lausumalle entistä vahvemman muotovaatimuksen. Selkeästi kirjatut perustelut ovat hakijoiden kannalta ehdottomasti hyvä asia. Ihmisten oikeusturvan kannalta merkittävimmät uudistukset jäivät kuitenkin tekemättä.
Jatkon kannalta myönteinen asia on eduskunnan valiokuntakäsittelyssä saatu kirjaus siitä, että vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen jatkotyössä arvioidaan muun muassa mahdollisuus korvausprosessissa erikoislääkärin asiantuntemuksen käyttämisestä tapauskohtaisesti. Tämä on yksi järjestöjen esiin nostamista vakuutusasioista, mikä herätti vilkasta keskustelua sekä kannatusta valiokuntakuulemisessa joulukuussa.
Järjestöjen tavoitteita uudelle kaudelle
Neuvottelukunnan uusi kausi käynnistyi syyskuussa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen johdolla. Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin eduskunnan valiokuntalausumaa oikeudesta konsultoida korvausprosessissa tapauskohtaisesti erikoislääkäriä, joka tuntee hakijan sairauden tai vamman. Järjestöt valmistelivat asiasta yhteisen esityksen. Asia ei saanut varauksetonta kannatusta, vaan neuvottelukunnan jäsenten näkemykset jakautuivat. Vakuutuslaitoksia ja asiantuntijalääkäreitä edustavat katsoivat, että nykyiset korvattavuusratkaisujen tekemistavat eläkeyhtiöissä ovat jo nyt riittävän moniammatilliset ja hyvin toimivat. Siksi konsultointioikeuden kirjaaminen lakiin ei kaikkien mielestä olisi tarpeellista.
Järjestöt toivovat kaikesta huolimatta asian etenevän. Konsultointi parantaisi yksilön oikeusturvaa esimerkiksi sairauksien ja vammojen tai niiden hoitojen aiheuttamien myöhäis- ja haittavaikutusten korvattavuuden selvittämisessä.
Järjestöt toivovat tällä kaudella edistettävän monia muitakin asioita, jotka parantaisivat vakuutettujen asemaa. Tällaisia ovat muun muassa:
- kielteisen päätöksen saaneiden asiakasohjaus
- lääkärien kouluttaminen sosiaaliturvaan liittyvistä asioista ja
- vaikeasti hahmotettavaan muutoksenhakujärjestelmään liittyvät asiat
Neuvottelukunnan tulee yhteistyössä eri osapuolia kuunnellen edelleen kehittää toiminnan läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä.
Kirjoittajat ovat SOSTEn edustajia vakuutuslääkäritoimintaa kehittävässä neuvottelukunnassa.
Anu Aalto, lakimies, Neuroliitto
anu.aalto@neuroliitto.fi
Päivi Opari, erityisasiantuntija, SOSTE
paivi.opari@soste.fi