Valtion­avustus­käytäntöjen uudistuksessa otettu askelia hyvään suuntaan

Valtion­avustus­käytäntöjen uudistuksessa otettu askelia hyvään suuntaan

Etusivu / Blogi / Valtion­avustus­käytäntöjen uudistuksessa otettu askelia hyvään suuntaan

Valtio jakaa valtionavustuksia vuosittain noin viisi miljardia euroa yli 90 valtionapuviranomaisen tai vastaavan toimesta.

Avustuskäytäntöjä uudistetaan ja yhdenmukaistetaan, uudistusta johtaa valtionvarainministeriö. Uudistusta tehdään hankkeessa, jossa on useita jaostoja. Yhdessä niistä on mukana kattojärjestöt.

Avustuskäytäntöjen yhdistämiselle ja laajemman kokonaiskuvan saannille avustustoiminnan hyödyistä on ilmeistä tarvetta. Erityisesti kansalaisten on tärkeä tietää, mihin valtionavustukset kohdistuvat, ja mitä niillä saadaan aikaiseksi.

Valtionavustustoiminnan yhdenmukaistamisen on iso operaatio. Toimintakäytännöt poikkeavat toimialoittain. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten hakuja valmistelee hyvin resursoitu toimija STEA, jonka verkkopalvelu on toimiva, ja jonka avustusvalmistelu ja avustuksen käyttöön liittyvä neuvonta on mielestäni hyvää. Ainakin itse toivon, että tuo STEAn työ ei valuisi hukkaan uudistuksen yhteydessä.

Järjestöjen valtionavustuskäytänteiden kehittämisjaosto julkaisi 25.5.2021 valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen järjestöjä koskevat ehdotukset. Raportti sisältää kehittämisehdotuksia.

Lue lisää valtiovarainministeriön sivuilta:

Valtionavustusten kohdistamisen tulee perustua vuorovaikutukseen

Raportti pitää sisällään runsaasti kannatettavia asioita. Valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta on tarkoitus suunnitella yhdessä uudella tavalla. Ministeriöt yhdenmukaistavat prosessejaan, verkkopalvelua kehitetään ja vaikuttavuuden vahvistumista suunnitellaan yhdessä järjestöjen kanssa. Huomionarvoista on esimerkiksi tuo ehdotus yhteistyön lisäämisestä. Järjestöt eivät tietenkään voi päättää kenelle varoja kohdistetaan, mutta ne voivat vaikuttaa yhteistyörakenteen kautta siihen, mille avustettavalle toiminnalle on tarvetta ja miksi.

Ennakoitavuudella ja jatkuvuudella vahvistetaan myös järjestöjen uudistumiskykyä. Vuorovaikutuksen vahvistuminen lisää valtionapuviranomaisten ja järjestöjen keskinäistä luottamusta, joka esimerkiksi voi vähentää turhaa raportointia ja siten tehostaa järjestötyön tuloksellisuutta. Järjestöjen näkökulmasta uudistuksessa on tärkeää, että toimivia tai hyviä käytäntöjä ei muuteta, jos ne eivät oikeasti tuovat hyötyä kokonaisuuden kannalta.

Kansalaistoiminnan vaikutusten arviointi vaatii yhteistyön pohdintaa

Raportti pitää sisällään esityksen siitä, miten yhdenmukaistetaan järjestöjen toiminnan ja vastuullisuuden arviointiperusteita. Järjestöjen toimintaa on tarkoitus arvioida sekä toimintasuunnitelmien että toteutuneen toiminnan perusteella.

Esityksessä on erityisen hyvää perusteluissa mainittu valtionavustustoiminnan yhteiskehittäjyys. Raportissa lukee: ”Jatkossa tuotonjakoministeriöt suunnittelevat valtionavustuksia hakevien järjestöjen kanssa yhdessä, millaisiin yhteiskunnallisiin päämääriin valtionavustuksilla rahoitetulla toiminnalla tai hankkeella on tarkoitus vastata. Suunnittelu aloitetaan jo ennen valtionavustusohjelmien valmistelua ja valtionavustushakujen julkaisua”

Varainhankintaan kannustetaan

Raportissa kannustetaan järjestöjä varainhankinnan kehittämiseen, ja raportti luo jopa edellytyksiä siihen. Raportissa esitetään yleisavustusten yhdenmukaistamiseksi neljä kohtaa:

  1. Rahoitetaan bruttokustannuksia, jolloin toiminnan kustannuksista ei vähennetä tuottoja.
  2. Järjestö voisi käyttää kohdentamatonta yleisavustusta varainhankinnan alijäämän kattamiseen.
  3. Kirjauskäytäntöjä selkiytetään.
  4. Kokonaisvarallisuuden arviointia yhdenmukaistetaan ja tarkastelujaksoa esitettään kaksivuotiseksi.

Onnistuminen on yhteistyötä

Avustuskäytäntöjä uusiva hanke onnistuu, jo hankkeen tuloksena jatkossa toteutuu:

SOSTE antaa raportista lausunnon kesän aikana.