Vasemmisto­liiton Li Andersson: Vaihto­ehto leikkaus­politiikalle

Li Andersson on kirjoittanut Vieraskynä SOSTEblogin. Kuvassa myös tunniste #eduskuntavaalit2023.

Etusivu / Blogi / Vasemmisto­liiton Li Andersson: Vaihto­ehto leikkaus­politiikalle
Banneri, jossa lukee #eduskuntavaalit2023, eduskuntapuolueiden blogisarja.

Kakkua ei voi syödä ja säästää yhtä aikaa, eikä julkisista menoista voi leikata miljardeja aiheuttamatta vakavaa vahinkoa sosiaali- ja terveyspalveluille. Vasemmiston vaihtoehto on selvä: sosiaali- ja terveyspalveluista on huolehdittava ja varmistettava se, että on riittävästi ammattilaisia niitä tarjoamassa.

Vaalien lähestyessä on aloitettu huutokauppa julkisten menojen tasapainottamisesta, jossa tärkeämpää on ollut esittää mahdollisimman suuria summia kuin miettiä, miten esitetyt leikkaukset realistisesti toteutetaan. Kokoomus haluaa leikata yhden vaalikauden aikana kuusi miljardia euroa kertomatta kuitenkaan riittävän tarkasti, miten tämä tehtäisiin. On selvää, että summa on niin suuri, että se vahingoittaa väistämättä sosiaali- ja terveyspalveluita. Kun kokoomus on vielä antanut ymmärtää, että koulutukseen ja turvallisuuteen ei leikkauksia kohdistettaisi (mikä on tietenkin hyvä asia sinänsä), sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaukset olisivat välttämättä suuret. Vasemmistolle tämä ei käy.

Toinen selvä leikkauskohde oikeistolle on sosiaaliturva. Kun välttämättömyystarvikkeiden, kuten ruoan, hinta on noussut ennätyksellistä tahtia inflaation vuoksi, ja ihmisillä on vaikeuksia selviytyä päivittäisistä menoistaan, tällaisten leikkausten tekeminen on vastuutonta. Kokoomus ajaa esimerkiksi puolen miljardin leikkausta asumistukeen. Se vastaa kolmasosaa yleisen asumistuen menoista vuonna 2021.

Hallituksessa ollessaan vasemmisto on varmistanut viime vuonna sosiaaliturvaetuuksiin ylimääräisen indeksikorotuksen, ja osana elinkustannuspakettia päättänyt myös siitä, että lääkkeiden käyttäjän maksettavaksi jäävää vuosittaista omavastuuta eli lääkekattoa ei tänä vuonna nosteta kansaneläkeindeksin mukaisesti, kuten normaalisti joka vuosi yleensä tehdään. Hallitus on päätöksillään myös laskenut reseptilääkkeiden hintoja, ja lääkkeiden hintakehitys onkin poikennut muista välttämättömyystarvikkeista: niiden hinnat ovat hallituksen päätöksen myötä laskeneet tämän vuoden alusta, keskimäärin 5,7 prosenttia. Vasemmisto haluaa ensi kaudella jatkaa sosiaaliturvan kehittämistä ja sen varmistamista, että ihmiset selviävät nousevista elinkustannuksista.

Tulevaisuuden hyvinvointivaltio

Vasemmistolle tulevaisuuden hyvinvointivaltio on ilmastoviisas ja sosiaalisesti oikeudenmukainen. Se huomioi ihmisten erot ja erilaiset lähtökohdat. Yhteiskunnan moninaisuuden huomioiminen vaatii vahvaa yhteistyötä järjestöjen ja hyvinvointialueiden kesken. Hyvinvointipalveluiden tuottamisesta päävastuun kuuluu olla julkisella sektorilla, mutta järjestöt toimivat tärkeänä kumppanina. On ilmiöitä ja ongelmia, jotka vaativat erityisosaamista ja vahvaa yhteyttä kansalaistoiminnan kenttään, ja näissä järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen on välttämätöntä.

Ilmastonmuutosta on torjuttava investoimalla puhtaaseen energiaan ja uuteen, kestävään liiketoimintaan, ja välttämätön siirtymä on tehtävä reilusti, jokaisen erilaiset lähtökohdat huomioiden.

Tarvitaan reilu veroreformi, joka tiivistää nykyistä veropohjaa harmonisoimalla ansio- ja pääomatuloverotusta niin, että pääomatulojen verotuksesta tulee aidosti progressiivista.

Palveluiden järjestämisessä on panostettava kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja ammattien väliseen yhteistyöhön, jossa myös palveluita käyttävän näkökulma tulee olennaisesti huomioiduksi. Palveluiden on oltava laadukkaita ja niiden kehittäminen tarvitsee tuekseen tutkimusta ja kehittämistyötä. Laadukkaat sote-palvelut vaativat riittävän rahoituksen. Koronapandemian vaikutukset näkyvät järjestelmässä pitkään. Osana lisätalousarviota hallitus on nyt osoittanut yhteensä 500 miljoonaa euroa hoitovelan purkuun.

Sote-alan järjestöjen rahoituksen turvaaminen on myös osa sote-palveluiden resurssien turvaamista, ja rahoituksen riittävästä tasosta on pidettävä huolta tulevallakin hallituskaudella.

Hyvä työelämä turvaa työntekijöiden saatavuuden

Henkilöstön saatavuus haastaa sote-palvelujärjestelmää eikä väestön ikääntyessä tilanne tule helpottamaan. Lainsäädännön tulee varmistaa, että henkilöstön työolot ovat hyvät ja työntekijät voivat tehdä työnsä hyvin, ilman resurssipulan aiheuttamaa eettistä kuormitusta. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on avainkysymys siinä, että alalla jo olevat pysyvät siellä. Tämä tarkoittaa myös osatyökykyisten parempaa osallisuutta työelämään. Tukemalla työkykyä, vahvistamalla osatyökykyisten työelämään osallistumista ja ehkäisemällä työkyvyttömyyttä vahvistamme samalla työllisyyttä ja ratkomme työvoimapulaa.

Hyvän työllisyyskehityksen jatkuminen edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille vahvistetaan. Kaikki tarvitaan mukaan, ja kaikenlainen syrjintä on kitkettävä. Järjestöjen työ työelämäosallisuuden eteen on ollut merkittävää ja tulee olemaan sitä jatkossakin, mutta on varmistettava, että muunlaisetkin työnantajat tekevät osuutensa. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) ehdotti viime elokuussa, että Suomi voisi siirtyä Saksan malliin, jossa yli 20 hengen työpaikoissa vähintään 5 prosentin työntekijöistä tulisi olla osatyökykyisiä.

Sote-järjestöjen tärkeä rooli on tukea ihmisiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistumisessa ja tuoda päätöksentekoon viestiä niiltä ihmisiltä, jotka jäävät helposti katveeseen julkisessa keskustelussa ja sivuun päätöksenteossa. Se, että kaikkien näkökulma tulee esille ja että erilaisissa elämäntilanteissa ja yhteiskunnallisissa asemissa olevien tarpeet huomioidaan, kun päätöksiä tehdään, on edellytys sille, että demokratia toimii. Se on myös edellytys sille, että palvelut toimivat niin kuin niiden pitää.

Li Andersson
opetusministeri, Vasemmistoliiton puheenjohtaja
li.andersson@eduskunta.fi
https://liandersson.fi/


Puolueiden blogisarja: Miten tulevaisuuden hyvinvointi tehdään?
Kevään eduskuntavaaleissa päätetään hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudesta. SOSTEn vaaliblogisarjassa puolueet kertovat keinonsa hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi seuraavalla hallituskaudella. Miten taataan laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ja pidetään huolta niistä, joiden ääni ei kuulu? Miten turvataan ihmisten riittävä toimeentulo, ja miten työmarkkinat huomioivat heidät, jotka eivät pysty kokoaikatyöhön tai joiden työkyky on heikentynyt? Miten ilmastokriisiä torjutaan oikeudenmukaisesti? Mikä on sote-järjestöjen rooli hyvinvointiyhteiskunnassamme? Blogisarja alkaa 1.2.2022 ja jatkuu vaaleihin asti. Kirjoitusten järjestys on arvottu.