Skip to content

Vastaammeko nuorten ilmastohuoleen?

12.1.2021 13.00

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvoivat ihmisetilmastonmuutosHyvinvointi ja terveysKansalaisyhteiskunta

Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan ilmastonmuutos on nuorten suurin tulevaisuutta koskeva huoli. Tällä viikolla Suomella olisi erityinen tilaisuus näyttää, että se vastaa tähän huoleen.

Portugalilaisnuoret ovat haastaneet Suomen ja 32 maata riittämättömistä ilmastotoimista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Suomella on 15.1.2021 asti mahdollisuus lähteä sovintomenettelyyn, myöntää tähän mennessä tehtyjen ilmastotoimien riittämättömyys ja luvata toimia jatkossa paremmin. On ainakin kolme syytä, miksi näin kannattaisi tehdä.

1. Mikään maa ei ole tehnyt riittävästi ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Nuorten valitukselle ilmastotoimien riittämättömyydestä on vahvat perusteet. YK:n ympäristöohjelman Emissions Gap Report 2020 -raportin mukaan nykyisillä ilmastotoimilla maapallo lämpenee yli 3 astetta tämän vuosisadan aikana. Tämä on kaukana Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteesta.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan jo kahden asteen lämpeneminen verrattuna 1,5 asteen lämpenemiseen tuottaa huomattavasti enemmän sään ääri-ilmiöitä ja tekee muu muassa terveyden edistämisessä sekä köyhyyden vähentämisessä onnistumisesta selvästi epätodennäköisempää. Ihmisoikeuksien toteutumisen, kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta nykyiset ilmastotoimet eivät siis ole lainkaan riittäviä.

Myös Suomessa olemme toistaiseksi olleet ilmastotoimissamme liian hitaita. Suomen ilmastopaneelin ja Ympäristöministeriön tuoreimman Ilmastovuosikertomus 2020:n mukaan Suomen toimet eivät vielä riitä toteuttamaan 1,5 asteen tavoitetta tai Suomen hallituksen tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.

2. Nuorten osallisuuden pitää olla todellista

Nuorten ilmastoliike ja -lakot ovat saaneet paljon huomiota. Myös SOSTE palkitsi nuorten ilmastoliikkeen SOSTE-palkinnolla vuonna 2019. Huomio ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret pääsisivät oikeasti vaikuttamaan. Nuorisotutkijoiden ja Sitran selvitys ilmastoasioissa aktiivisten nuorten tulevaisuuden näkymistä kertoo, että nuoret kokevat jäävänsä ilmastokeskustelussa maskotin asemaan. Vaikka nuoria periaatteessa kuullaan, heidän mielipiteensä leimataan monesti epärealistiseksi ja sivuutetaan.

Ilmastotoimien riittämättömyyden myöntäminen vastauksena portugalislaisnuorille viestisi aidosta kuuntelemisesta. Lasten ja nuorten säätiön Olli Alanen ja Sara Peltola toteavat osuvasti nuorten ilmastokannetta käsittelevässä mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa: ”Nyt on tuhannen taalan paikka näyttää, että osallisuuteen ei kannusteta vain silloin, kun se on aikuisten kannalta helppoa ja mukavaa näpertelyä.”

3. Emmekö kuitenkin halua turvata nuorten tulevaisuuden?

On siis selvää, että Suomi ei ole vielä tehnyt riittävästi, kuten eivät muutkaan maat. Portugalilaisnuoret eivät vaadi taloudellisia korvauksia, vaan että toimimme jatkossa paremmin. Meidän täytyy vauhdittaa ilmastotoimia, jos emme halua jättää nuorille perinnöksi ilmastokatastrofeja, epävarmuutta ja suuria kustannuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

24.11.2021 08:00

Ilmastonmuutoksen ratkaisussa on kyse oikeudenmukaisuudesta

M/S SOSTE Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä tutkimusprofessori Minna Kaljonen kannusti sote-toimijoita ilmastotyöhön – oikeudenmukaisuuden vuoksi. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä, sillä edessämme on ennennäkemätön haaste, jonka ratkaisuun tarvitaan yhteiskunnan jokaista toimijaa – erityisesti niitä, jotka puolustavat oikeudenmukaisuutta. Nyt jos koskaan on tärkeää lähteä mukaan ilmastovaikuttamiseen. Uusi IPCC-raportti, Glasgow’n ilmastokokous, valmisteilla oleva ilmastolaki, EU:n ilmastolinjaukset, ensi keväänä tehtävä […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

12.11.2021 12:38

Tiedätkö mitä tapahtuu 23.1.2022?

Aluevaalit No tietysti Suomen ensimmäiset aluevaalit! Niissä valitaan aluevaltuutetut 21 alueelle. Uudet hyvinvointialueet noudattavat pitkälti nykyistä maakuntajakoa, poikkeuksena Uusimaa, joka koostuu neljästä hyvinvointialueesta. Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue, eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Helsinkiläiset jäävät siten paitsi kaikesta vaalihulinasta. Mutta mistä näissä vaaleissa oikein on kyse ja miksi niistä pitäisi olla kiinnostunut? Kaikki juontaa juurensa vuosia veivatusta […]

Blogi
hallintojohtaja

1.11.2021 13:00

Ihmisoikeuksien on toteuduttava myös verkossa

Hyvinvointi ja terveys Elämme keskellä massiivista digitalisaation murroskautta. Koronapandemia on vienyt yhä useammat palvelut verkkoon, ja etäosallistumisen kanavista on tullut arkipäivää yhä useammalle meistä. Siinä missä joidenkin palvelut ovat tehostuneet, helpottuneet ja tulleet digitaalisesti suorastaan kotiin, osalla muutos on ollut täysin päinvastainen. Eri palveluiden sulkeutuminen koronan vuoksi ja yhä useamman kohtaamisen siirtyminen verkkoon on asettanut meidät eriarvoiseen asemaan […]