Skip to content

Väsytystaktiikalla voittoon?

5.2.2018 9.46

Sote-uudistus
Hyvinvoivat ihmisetValinnanvapausSote-uudistus
yhteiskuntasuhdepäällikkö

Hallituksen valinnanvapausesitys on nyt lainsäädännön arviointineuvoston tarkastelussa. Lausuntokierroksen kriittisen ja osittain murskapalautteen jälkeen olisi kuvitellut, että esitykseen olisi tehty selkeitä muutoksia. Hallitus kyllä poisti pikapikaa kiihkeimmin vastustetut asiakassetelit erikoissairaanhoidosta ja täsmensi tulevien sote-keskusten palveluvalikoimaa, mutta juuri mitään muuta mullistavaa muokattu esitys ei tuonut tullessaan.

Palaute uudesta esityksestä onkin siihen nähden ollut laimeaa. Kisaväsymys alkaa painaa sote-väännöissä: kukaan ei jaksa loputtomasti penkoa pykäliä ja olla hankala epäkohtien esille nostaja. Tähän hallituskin ehkä luottaa.

Esitykseen liittyy kuitenkin edelleen paljon epävarmuustekijöitä ja suoranaisia ongelmia. Näitä on syytä korostaa viimeistään valiokuntien kuulemistilaisuuksissa, jotka käynnistynevät maaliskuussa lakiesityksen tultua eduskuntaan. Terhakoitumista tarvitaan, jotta lopputulos olisi kaikin puolin tyydyttävä.

Tavoite integraatiosta jää tavoitteeksi?

Joulun alla hallitus lupasi, että jatkovalmistelussa lakiesitystä tarkennetaan muun muassa asiakkaan palvelu- ja hoitoketjujen sujuvoittamiseksi sekä eri toimijoiden osaoptimoinnin estämiseksi. ”Sosiaali- ja terveyspalvelut on yhteensovitettava toimiviksi palvelu- ja hoitokokonaisuuksiksi”, todettiin.

Olen perannut tammikuussa annettua valinnanvapausesityksen luonnosta löytämättä uusia esityksiä integraation vahvistamisesta. Lakiteksteihin on lisätty muutamia virkkeitä vahvistamaan viestiä siitä, että integraatio (sujuvat palveluketjut) todella pitäisi toteuttaa ja että tämän varmistaminen on maakunnan vastuulla. Ja että kaikkien palveluntuottajien on sitouduttava asiakassuunnitelmiin.

Sote-keskuksen yhteydessä annettaviin, maakunnan liikelaitoksen palveluihin liittyvissä momenteissa korostetaan aiempaa enemmän laaja-alaisia ja yhteensovitettuja palveluja tarvitsevia asiakkaita (§ 37). Myös ohjaukseen, neuvontaan ja tukeen liittyviä sanamuotoja (§ 32) on jonkin verran täsmennetty ja terävöitetty. Mutta mitään erityistä uutta tai mullistaa esitys ei – odotuksista huolimatta – tarjonnut.

Suurin lupaus löytyikin hallituksen tiedotteesta (22.1.). Sen mukaan eri toimijoiden työ palvelujen integraation varmistamiseksi ja vahvistamiseksi on tarkoitus koota yhteen erilliseksi muutosohjelmaksi. Vielä ei ole sen tarkempaa tietoa siitä, mitä tämä muutosohjelma tulee pitämään sisällään ja minkälaista aikataulua sille suunnitellaan.

Moni ongelma yhä ratkaisematta

Uusista sanakäänteistä ja muutamista uusista virkkeistä huolimatta hallitus ei onnistunut vielä ratkaisemaan valinnanvapauden keskeisiä ongelmakohtia.

Esityksen heikkoudet – palveluiden pirstoutumisen lisäksi – liittyvät järjestelmän monimutkaisuuteen ja siinä navigoimiseen, maakuntien järjestämisvastuun toteuttamisen vaikeuksiin, asiakassetelien velvoittavuuteen (vaikka ne eivät enää koske erikoissairaanhoitoa), toimeenpanon aikataulujen kireyteen ja tietojärjestelmien keskeneräisyyteen. Oma lukunsa ovat tuottajien korvausperusteet, joista tehdään erillinen lausuntokierros keväällä.

Esityksessä on muitakin kohtia, joita ei voi ohittaa vain olkaa kohauttamalla. Yksi tällainen on vuonna 2023 voimaan astuva periaate, jonka mukaan valintaa tekemätön asiakas siirretään lähimpään sote-keskukseen.

Uudesta esityksestä oli myös kokonaan poistettu pykälä, jossa tuottajat olisi velvoitettu korvaamaan palveluunsa liittyneiden hoitokomplikaatioiden ja vastaavien korjaamisen kustannukset. Mitä tälle tapahtui?

p.s. Keskustelu asiakasseteleistä ei jää vielä tähän. Kokoomus ajaa hoitotakuuaikojen lyhentämistä, mikä käytännössä tarkoittaisi maakunnan pakkoa myöntää asiakasseteleitä myös erikoissairaanhoitoon – yksityisten tuottajien hoidettavaksi. Sote-väännöt saavatkin tästä uutta pontta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

24.1.2022 14:25

Ensimmäiset aluevaalit pidetty: Sote-järjestötaustaisia ehdokkaita valittiin valtuustoihin ympäri maata 

Aluevaalit Suomen historian ensimmäiset aluevaalit käytiin sunnuntaina. Nyt valitut hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa. Kaikkiaan alueita on 21. Helsinki on tästä kuviosta ulkopuolella ja jatkossakin itse järjestää sote-palvelunsa. Onnittelut kaikille työnsä aloittaville aluevaltuutetuille, teette päätöksiä huipputärkeiden asioiden parissa! Vaalituloksen etukäteisarviointi oli hankalaa, koska näitä vaaleja ei ole aiemmin koettu. Eniten jännitti yleinen äänestysprosentti ja toiseksi toki […]

Blogi

21.1.2022 10:00

Vuoroasuvien lasten tilanteita parannettava nopeasti

Sosiaaliturvauudistus Lasten vuoroasumistilanteisiin parannuksia pohtineen poikkihallinnollisen työryhmän toimenpidesuunnitelma nostaa esiin tärkeitä kehittämiskohteita vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä palveluissa ja sosiaaliturvaetuuksissa. Suunnitelma oli lausuntokierroksella vuodenvaihteen molemmin puolin. Järjestöt ovat pettyneitä siihen, että suunnitelmassa ehdotukset jätetään tulevaisuudessa toteutettaviksi tai muiden ryhmien edistettäviksi. Konkreettiset toimenpiteet ja etenemisaikataulu jäävät puuttumaan. Sanna Marinin hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on tasa-arvoisen vuorovanhemmuuden tukeminen ja […]

Blogi

14.1.2022 09:00

Petteri Orpo: Uudistetaan palvelut 2020-luvulle – ihmiset jonoista hoitoon

Aluevaalit Tammikuussa käydään Suomen historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan päättäjät vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja niiden uudistamisesta. Perustettavat hyvinvointialueet ovat vasta hallinto. Itse sote-palvelut uudistetaan todellisuudessa aluevaltuustoissa pala kerrallaan. Tähän työhön kokoomus on täysillä sitoutunut. Kokoomuksen tavoitteena on Suomi, jossa ihmiset voivat hyvin. Me haluamme, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon ja että rajalliset resurssit riittävät […]