Skip to content

Väsytystaktiikalla voittoon?

5.2.2018 9.46

Sote-uudistus
Hyvinvoivat ihmisetSote-uudistusValinnanvapausSote-uudistus
yhteiskuntasuhdepäällikkö

Hallituksen valinnanvapausesitys on nyt lainsäädännön arviointineuvoston tarkastelussa. Lausuntokierroksen kriittisen ja osittain murskapalautteen jälkeen olisi kuvitellut, että esitykseen olisi tehty selkeitä muutoksia. Hallitus kyllä poisti pikapikaa kiihkeimmin vastustetut asiakassetelit erikoissairaanhoidosta ja täsmensi tulevien sote-keskusten palveluvalikoimaa, mutta juuri mitään muuta mullistavaa muokattu esitys ei tuonut tullessaan.

Palaute uudesta esityksestä onkin siihen nähden ollut laimeaa. Kisaväsymys alkaa painaa sote-väännöissä: kukaan ei jaksa loputtomasti penkoa pykäliä ja olla hankala epäkohtien esille nostaja. Tähän hallituskin ehkä luottaa.

Esitykseen liittyy kuitenkin edelleen paljon epävarmuustekijöitä ja suoranaisia ongelmia. Näitä on syytä korostaa viimeistään valiokuntien kuulemistilaisuuksissa, jotka käynnistynevät maaliskuussa lakiesityksen tultua eduskuntaan. Terhakoitumista tarvitaan, jotta lopputulos olisi kaikin puolin tyydyttävä.

Tavoite integraatiosta jää tavoitteeksi?

Joulun alla hallitus lupasi, että jatkovalmistelussa lakiesitystä tarkennetaan muun muassa asiakkaan palvelu- ja hoitoketjujen sujuvoittamiseksi sekä eri toimijoiden osaoptimoinnin estämiseksi. ”Sosiaali- ja terveyspalvelut on yhteensovitettava toimiviksi palvelu- ja hoitokokonaisuuksiksi”, todettiin.

Olen perannut tammikuussa annettua valinnanvapausesityksen luonnosta löytämättä uusia esityksiä integraation vahvistamisesta. Lakiteksteihin on lisätty muutamia virkkeitä vahvistamaan viestiä siitä, että integraatio (sujuvat palveluketjut) todella pitäisi toteuttaa ja että tämän varmistaminen on maakunnan vastuulla. Ja että kaikkien palveluntuottajien on sitouduttava asiakassuunnitelmiin.

Sote-keskuksen yhteydessä annettaviin, maakunnan liikelaitoksen palveluihin liittyvissä momenteissa korostetaan aiempaa enemmän laaja-alaisia ja yhteensovitettuja palveluja tarvitsevia asiakkaita (§ 37). Myös ohjaukseen, neuvontaan ja tukeen liittyviä sanamuotoja (§ 32) on jonkin verran täsmennetty ja terävöitetty. Mutta mitään erityistä uutta tai mullistaa esitys ei – odotuksista huolimatta – tarjonnut.

Suurin lupaus löytyikin hallituksen tiedotteesta (22.1.). Sen mukaan eri toimijoiden työ palvelujen integraation varmistamiseksi ja vahvistamiseksi on tarkoitus koota yhteen erilliseksi muutosohjelmaksi. Vielä ei ole sen tarkempaa tietoa siitä, mitä tämä muutosohjelma tulee pitämään sisällään ja minkälaista aikataulua sille suunnitellaan.

Moni ongelma yhä ratkaisematta

Uusista sanakäänteistä ja muutamista uusista virkkeistä huolimatta hallitus ei onnistunut vielä ratkaisemaan valinnanvapauden keskeisiä ongelmakohtia.

Esityksen heikkoudet – palveluiden pirstoutumisen lisäksi – liittyvät järjestelmän monimutkaisuuteen ja siinä navigoimiseen, maakuntien järjestämisvastuun toteuttamisen vaikeuksiin, asiakassetelien velvoittavuuteen (vaikka ne eivät enää koske erikoissairaanhoitoa), toimeenpanon aikataulujen kireyteen ja tietojärjestelmien keskeneräisyyteen. Oma lukunsa ovat tuottajien korvausperusteet, joista tehdään erillinen lausuntokierros keväällä.

Esityksessä on muitakin kohtia, joita ei voi ohittaa vain olkaa kohauttamalla. Yksi tällainen on vuonna 2023 voimaan astuva periaate, jonka mukaan valintaa tekemätön asiakas siirretään lähimpään sote-keskukseen.

Uudesta esityksestä oli myös kokonaan poistettu pykälä, jossa tuottajat olisi velvoitettu korvaamaan palveluunsa liittyneiden hoitokomplikaatioiden ja vastaavien korjaamisen kustannukset. Mitä tälle tapahtui?

p.s. Keskustelu asiakasseteleistä ei jää vielä tähän. Kokoomus ajaa hoitotakuuaikojen lyhentämistä, mikä käytännössä tarkoittaisi maakunnan pakkoa myöntää asiakasseteleitä myös erikoissairaanhoitoon – yksityisten tuottajien hoidettavaksi. Sote-väännöt saavatkin tästä uutta pontta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

18.2.2020 13:00

Kooste State of Health in the EU -seminaarista

Suomen State of Health in the EU -terveysprofiilia 2019 (pdf) tarkasteltiin 12.2.2020 SOSTEn, eduskunnan Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen -ryhmän sekä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkaksen järjestämässä tilaisuudessa eduskunnan Pikkuparlamentissa. EU:n kehityssuuntia Euroopan komission Suomen-edustuston talouspoliittinen neuvonantaja Ismo Grönroos-Saikkala esitteli pääkohtia Euroopan komission EU-maiden terveysprofiilien yhteydessä julkaistusta oheisraportista, jossa esitellään kehityssuuntauksia, joita on useimmissa tai kaikissa […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

4.2.2020 13:15

Järjestöjohdon foorumissa puhuttivat sote, eriarvoisuus ja työllisyys

SOSTEn tammifoorumi 28.–29.1. kokosi ennätyspaljon järjestöjohtajia kuulemaan alansa huippuja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, eriarvoisuuden torjunnasta, työllisyydestä sekä Eurooppa-politiikasta. Tilaisuudessa saatiin myös ripaus tietoa kuntavaaleihin valmistautumisesta ja niihin vaikuttamisesta. Tämä joka toinen vuosi järjestämämme foorumi on tarkoitettu SOSTEn jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajille. Sote-uudistuksen painopiste peruspalveluissa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee jälleen ja tavoitteeksi on asetettu siihen liittyvien lakiesitysten […]

Blogi
erityisasiantuntija

4.2.2020 09:00

Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi perusturvaan tarvitaan lisää panostuksia

Köyhyys on Suomessa vähentynyt 2010-luvulla vain vähän. Lapsiperheissä köyhyys on vuosikymmenen alun laskun jälkeen alkanut uudelleen kasvaa. Köyhyys koskee laskentatavasta riippuen 119 000–150 000 lasta. VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemä tuore selvitys osoittaa, että vuodesta 2015 vuoteen 2019 tulonsiirtojen ja verotuksen muutosten yhteisvaikutus on ollut hyvätuloisia suosiva ja pienituloisille kielteinen. Selvityksen mukaan tämä kehitys kääntyy […]