Skip to content

Verotuksella terveyshyötyjä

15.7.2020 10.00

Kansanterveys
Hyvinvointi ja terveysTerveysveroKansanterveys
yhteiskuntasuhdepäällikkö

Yhteiskuntaa ravistelleen koronavirusepidemian jälkeen on hyvä pohtia pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joilla voidaan edistää väestön terveyttä, ehkäistä ja vähentää kansansairauksia ja samalla vahvistaa kansantaloutta. Verotus on yksi tällainen keino.

Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee jäsenmailleen lisättyyn sokeriin, suolaan ja tyydyttyneeseen rasvaan kohdistuvan, kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottoa. Verotuksella voidaan ohjata kansalaisten kulutuskäyttäytymistä terveyttä edistäviin valintoihin, vähentää sairastavuutta, siirtää tuotekehitystä kohti terveyttä edistäviä tuotteita ja välillisesti pienentää myös eri väestöryhmien välisiä sosioekonomisia terveyseroja. Terveysvaikutusten lisäksi tämäntyyppisellä verolla olisi myös suotuisia fiskaalisia vaikutuksia ja se hillitsisi julkisen terveydenhuollon menoja.

SOSTE on esittänyt otettavaksi käyttöön terveysperusteista valmisteveroa, joka kohdistuisi valikoituun hyödykeryhmään. Verorasitus kasvaisi tuotteen sokeri-, rasva- tai suolapitoisuuden lisääntyessä. Verotettavien tuotteiden tekninen valikointi tapahtuisi tullitariffinimikkeistöä hyödyntäen. Yhdistelmämallin mukaisesti kuitenkin vasta tietyn ravintoainepitoisuuden raja-arvon ylittyminen laukaisisi verovelvollisuuden ja määräisi veron suuruuden. Olennaista on määrittää raja-arvot siten, että ne edistävät terveellistä ravitsemusta.

Jotta verotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka ei muodostuisi ylivoimaiseksi, verotukseen sovellettaisiin alarajaa, jonka alittuessa veroa ei kannettaisi. Veron ulkopuolelle rajattaisiin lisäksi tuotteet, joiden verottaminen ei olisi linjassa veron tavoitteen eli terveellisen ravitsemuksen edistämisen kanssa. Tällaisia olisivat esimerkiksi hedelmät, marjat ja kasvikset.

Vuonna 2013 valmistui valtiovarainministeriön selvitys sokeriveron käyttöönoton edellytyksistä. Työryhmä vertaili eri veromalleja ja arvioi niiden soveltuvuutta ja vaikutuksia. SOSTEn selvitys tuo esille, että kyseisen sokeriveroselvityksen aikaiset esteet terveysveron käyttöönotolle ovat poistuneet. Euroopan unionin jäsenvaltioissa, kuten Unkarissa, on otettu käyttöön terveysveromalleja, joissa verotus kohdistuu yhdistelmämallin kaltaisesti valikoivasti erilaisiin terveydelle haitallisiin elintarvikkeisiin. Mallit ovat saaneet EU:n komission hyväksynnän.

Myös muut työryhmän havaitsemat esteet yhdistelmämallin kaltaisen terveysveron käyttöön ottamiseen ovat poistuneet: EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on nyt pakottavaa ja tiedot tuotteen ravintoainepitoisuuksista on helpommin saatavilla. Lisäksi valmisteverotuksen tietojärjestelmät ovat päivittyneet.

Terveysveromallimme ja siitä toivomamme keskustelu jäi syystäkin keväällä iskeneen koronakriisin jalkoihin. Kevään kehysriihi keskittyi aivan oikein koronakriisistä selviämiseen, jonka seurauksena puolestaan syyskuun budjettiriihessä on tarkoitus tarkastella myös rakenteellisia uudistuksia. Tällainen vero voisi olla yksi sellainen. Olemme esittäneet Suomen hallitukselle, että se nimeäsi työryhmän selvittämään terveysveron käyttöönottoa. Asian selvittämisestä on myös maininta pääministeri Marinin hallitusohjelmassa. Tulemme muistuttamaan asiasta osana budjettiriihivaikuttamista.

Haluamme herätellä keskustelua terveysveron ympärille. Olemme myös jatkotyöstämässä selvitystämme hieman tarkemmalla mallilla. Tämän selvityksen on tarkoitus valmistua elokuussa.

Kuuntele myös viime keväänä julkaisemamme podcast-lähetys valmisteveroselvityksestämme. Keskustelen podcastissa SOSTEn erityisasiantuntijan Kirsi Marttisen ja sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Sirpa Sarlion kanssa. Elokuussa julkaisemme myös eri alojen asiantuntijoiden blogikirjoituksia terveysveron terveydellisistä, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

8.6.2021 13:00

Anna-Maja Henriksson: Hoitojonot lyhyemmiksi palveluseteleillä – kaikkia järjestäjätahoja tarvitaan

Kuntavaalit Kuinka kauan olet saanut odottaa pääsyä kiireettömään hoitoon koronapandemian aikana? Vastaus riippuu täysin siitä, missä päin Suomea asut, sillä pandemia on vaikuttanut hoitojonoihin epätasaisesti eri puolilla Suomea. Koronan aiheuttamia hoitojonoja voidaan purkaa palveluseteleillä On kuitenkin niin, että julkisen terveydenhuollon resurssit on ollut täysin välttämätöntä suunnata koronaviruksen torjumiseen. Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on onneksi selvinnyt koronakriisistä hyvin […]

Blogi

3.6.2021 10:00

Toimiva sosiaaliturva edistää terveyttä ja ehkäisee köyhyyttä ja syrjäytymistä – lisää sotua hyte-pakkiin!

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvan kehittäminen ihmisten tarpeita paremmin vastaavaksi, toimeentulon eri tilanteissa turvaavaksi, joustavammaksi ja kattavammaksi on erinomaista terveyspolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, että suurin vaikuttavuus kansanterveyden tasolla saadaan köyhyyttä ja syrjäytymistä vähentämällä. Esimerkiksi diabetesta, kuten muitakin yleisiä kansansairauksia, esiintyy enemmän alemmissa tuloluokissa. Myös diabeteksen lisäsairaudet kasaantuvat alempiin tuloluokkiin. Alemmissa tuloluokissa myös koetaan oma terveys huonompana. Toimiva sosiaaliturva tekee […]

Blogi
erityisasiantuntija

6.5.2021 13:00

Missä sote-uudistus menee nyt? – jatkossa on syytä kääntää katsetta yhä enemmän tuleville hyvinvointialueille

Sote-uudistus SOSTEa kuultiin hallituksen sote-lakiesityksestä asiantuntijana alkuvuoden aikana kuudessa eri eduskunnan valiokunnassa. SOSTEn perusviesti muun muassa palveluiden yhdenvertaisesta ja esteettömästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta, palveluintegraation tärkeydestä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostamisesta sekä järjestöjen toimintaedellytyksien turvaamisesta pysyi koko ajan samana, mutta sitä kohdennettiin hieman eri tavoin riippuen valiokunnan toimialasta. Lue lisää: SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöhön Valiokunnat […]