Yhteiskuntaa ravistelleen koronavirusepidemian jälkeen on hyvä pohtia pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joilla voidaan edistää väestön terveyttä, ehkäistä ja vähentää kansansairauksia ja samalla vahvistaa kansantaloutta. Verotus on yksi tällainen keino.
Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee jäsenmailleen lisättyyn sokeriin, suolaan ja tyydyttyneeseen rasvaan kohdistuvan, kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottoa. Verotuksella voidaan ohjata kansalaisten kulutuskäyttäytymistä terveyttä edistäviin valintoihin, vähentää sairastavuutta, siirtää tuotekehitystä kohti terveyttä edistäviä tuotteita ja välillisesti pienentää myös eri väestöryhmien välisiä sosioekonomisia terveyseroja. Terveysvaikutusten lisäksi tämäntyyppisellä verolla olisi myös suotuisia fiskaalisia vaikutuksia ja se hillitsisi julkisen terveydenhuollon menoja.
SOSTE on esittänyt otettavaksi käyttöön terveysperusteista valmisteveroa, joka kohdistuisi valikoituun hyödykeryhmään. Verorasitus kasvaisi tuotteen sokeri-, rasva- tai suolapitoisuuden lisääntyessä. Verotettavien tuotteiden tekninen valikointi tapahtuisi tullitariffinimikkeistöä hyödyntäen. Yhdistelmämallin mukaisesti kuitenkin vasta tietyn ravintoainepitoisuuden raja-arvon ylittyminen laukaisisi verovelvollisuuden ja määräisi veron suuruuden. Olennaista on määrittää raja-arvot siten, että ne edistävät terveellistä ravitsemusta.
Jotta verotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka ei muodostuisi ylivoimaiseksi, verotukseen sovellettaisiin alarajaa, jonka alittuessa veroa ei kannettaisi. Veron ulkopuolelle rajattaisiin lisäksi tuotteet, joiden verottaminen ei olisi linjassa veron tavoitteen eli terveellisen ravitsemuksen edistämisen kanssa. Tällaisia olisivat esimerkiksi hedelmät, marjat ja kasvikset.
Vuonna 2013 valmistui valtiovarainministeriön selvitys sokeriveron käyttöönoton edellytyksistä. Työryhmä vertaili eri veromalleja ja arvioi niiden soveltuvuutta ja vaikutuksia. SOSTEn selvitys tuo esille, että kyseisen sokeriveroselvityksen aikaiset esteet terveysveron käyttöönotolle ovat poistuneet. Euroopan unionin jäsenvaltioissa, kuten Unkarissa, on otettu käyttöön terveysveromalleja, joissa verotus kohdistuu yhdistelmämallin kaltaisesti valikoivasti erilaisiin terveydelle haitallisiin elintarvikkeisiin. Mallit ovat saaneet EU:n komission hyväksynnän.
Myös muut työryhmän havaitsemat esteet yhdistelmämallin kaltaisen terveysveron käyttöön ottamiseen ovat poistuneet: EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on nyt pakottavaa ja tiedot tuotteen ravintoainepitoisuuksista on helpommin saatavilla. Lisäksi valmisteverotuksen tietojärjestelmät ovat päivittyneet.
Terveysveromallimme ja siitä toivomamme keskustelu jäi syystäkin keväällä iskeneen koronakriisin jalkoihin. Kevään kehysriihi keskittyi aivan oikein koronakriisistä selviämiseen, jonka seurauksena puolestaan syyskuun budjettiriihessä on tarkoitus tarkastella myös rakenteellisia uudistuksia. Tällainen vero voisi olla yksi sellainen. Olemme esittäneet Suomen hallitukselle, että se nimeäsi työryhmän selvittämään terveysveron käyttöönottoa. Asian selvittämisestä on myös maininta pääministeri Marinin hallitusohjelmassa. Tulemme muistuttamaan asiasta osana budjettiriihivaikuttamista.
Haluamme herätellä keskustelua terveysveron ympärille. Olemme myös jatkotyöstämässä selvitystämme hieman tarkemmalla mallilla. Tämän selvityksen on tarkoitus valmistua elokuussa.
Kuuntele myös viime keväänä julkaisemamme podcast-lähetys valmisteveroselvityksestämme. Keskustelen podcastissa SOSTEn erityisasiantuntijan Kirsi Marttisen ja sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Sirpa Sarlion kanssa. Elokuussa julkaisemme myös eri alojen asiantuntijoiden blogikirjoituksia terveysveron terveydellisistä, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.