Skip to content

SOSTE esittää Suomeen uutta terveysperusteista valmisteveroa

10.3.2020 8.50

Kansanterveys
TerveysveroHyvinvointi ja terveysKansanterveys

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry esittää Suomeen terveysperusteista veroa, joka kohdistuisi laaja-alaisesti suolaan, sokeriin ja tyydyttyneeseen rasvaan. Vero kohdistuisi valikoituun hyödykeryhmään, ja verorasitus kasvaisi tuotteen sokeri-, rasva- tai suolapitoisuuden lisääntyessä. Veronalaiset tuotteet määräytyisivät sen perusteella, edistääkö niiden verottaminen terveellistä ravitsemusta.

Laaja-alainen vero muuttaisi parhaassa tapauksessa sekä kuluttajien että tuottajien käyttäytymistä ja tekisi saatavilla olevista elintarvikkeista terveellisimpiä. Terveysperusteinen valmistevero keräisi valtiolle verotuloja ja samalla myös säästäisi julkisen vallan kuluja, kun veron myötä terveydelle haitallisten tuotteiden kulutus vähentyy.

”Uuden terveysveron valmistelu on käynnistettävä välittömästi, jotta se voidaan ottaa käyttöön jo tämän hallituskauden aikana. Terveysperusteiselle valmisteverolle ei ole enää olemassa oikeudellisia esteitä, joita esitettiin vielä valtiovarainministeriön sokeriverotyöryhmän selvityksen aikaan vuonna 2013”, muistuttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Veron tavoitteena terveellisen ravitsemuksen edistäminen

SOSTEn esittämässä terveysveromallissa verotettavien tuotteiden valikointi tapahtuisi teknisesti tullitariffinimikkeistöä hyödyntäen. Verotuksen piiriin valikoituvat tuoteryhmät määriteltäisiin veron tavoitteita noudattaen. Se, että elintarvike kuuluu johonkin veronalaiseen tullitariffiryhmään, ei vielä yksin tarkoittaisi, että tuotteesta kuuluu maksaa vero. Suomen terveysvero toteutettaisiin yhdistelmämallin mukaisesti, jossa tuotteen ravintoainepitoisuus määräisi verovelvollisuuden syntymisen ja veron suuruuden.

Veron ulkopuolelle rajattavat tuotteet olisivat sellaisia, joiden verottaminen ei olisi linjassa veron tavoitteen eli terveellisen ravitsemuksen edistämisen kanssa.

”Koska veron tavoitteena on terveellisen ravitsemuksen edistäminen, veropohjasta tulisi jättää kokonaan pois sellaiset tuotteet, joita voidaan pitää terveellisenä, vaikka ne sisältävät luontoisesti paljon esimerkiksi sokeria. Tällaisia veropohjan ulkopuolelle jätettäviä tuotteita olisivat esimerkiksi kasvikset, hedelmät ja marjat. Vastaavasti esimerkiksi pähkinät, avokado ja lohi sisältävät luonnostaan paljon rasvaa”, SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas summaa.

Jotta vero ajaisi tarkoitustaan parhaalla mahdolliselle tavalla, verotukseen sovellettaisiin alarajaa, jonka alittuessa veroa ei kannettaisi. Näin veroa ei kannettaisi tuotteista, jotka sisältävät ainoastaan vähäisissä määrin terveydelle haitallisia ravintoaineita. Samalla vähennettäisiin verotuksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Veroa kannettaisiin veroluokkien mukaisesti, ja ne asetettaisiin siten, että ne kannustavat valmistamaan terveellisempiä tuotteita ja siirtymään alemmalle verotasolle. Tarkempia veroluokkia on tarkasteltava veron valmistelun yhteydessä.

Sokeriveroselvityksen aikaiset esteet ovat vanhentuneet

SOSTEn esittämä malli pohjautuu valtiovarainministeriön sokerityöryhmän loppuraporttiin vuodelta 2013, jossa esiteltiin kolme mallia sokeriverotuksen järjestämiselle: kokonaissokerimäärään perustuva sokeriveromalli, tuotekohtainen makeisveromalli sekä näiden yhdistelmämalli, jossa verotus rajattaisiin tiettyihin tuotteisiin, joita verotettaisiin niiden sokeripitoisuuden perusteella. Sokeriverotyöryhmä näki kuitenkin, että yhdistelmämallin yhdenmukaisuus EU-oikeuden kanssa oli epävarmaa, eikä lähtenyt esittämään mallia. Esityksen jälkeen maailma on muuttunut.

Kansallisen terveysveron on oltava yhteensopiva oikeudellisten reunaehtojen kanssa. SOSTEn näkemyksen mukaan yhdistelmämallin mukaisen terveysveron EU-oikeudellisesta yhteensopivuudesta ei ole enää nykyään epäselvyyttä.

Euroopan unionin jäsenvaltioissa, kuten Unkarissa, on otettu käyttöön terveysveromalleja, joissa verotus kohdistuu yhdistelmämallin kaltaisesti valikoivasti erilaisiin terveydelle haitallisiin elintarvikkeisiin. Mallit ovat saaneet EU:n komission hyväksynnän.

”EU-korttiin vetoaminen ei enää auta. Jos terveysperusteinen vero on mahdollista jossakin toisessa unionin jäsenmaassa, miksi se ei voisi olla mahdollista Suomessa?” Kiukas kysyy.

Myös muut sokeriverotyöryhmän havaitsemat esteet yhdistelmämallin kaltaisen terveysveron käyttöönottoon ovat poistuneet. EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on nyt pakottavaa, ja tiedot tuotteen ravintoainepitoisuuksista ovat helpommin saatavilla. Lisäksi valmisteverotuksen tietojärjestelmät ovat päivittyneet.

Infograafi SOSTEn mallista, jossa kuusi graafia ja niiden alla selittävää tekstiä. Esimerkiksi piirakan kuva ja sen alla lause "Yhdistelmämalli, jossa veron määrittelee hyödyke (tullitariiffinimike) sekä tuotteen sokeri-, suola- tai rasvapitoisuus.

Valtiontukiarvioinnin kannalta verotuksen tavoitteilla ja tosiasiallisilla vaikutuksilla on suuri merkitys. Veron ulkopuolelle voidaan rajata tuotteita vain, jos se on objektiivisesti oikeutettua eikä vapautus rajoita tai heikennä määriteltyjen tavoitteiden toteutumista. Tämän takia on tärkeää, että Suomen terveysveron tavoitteeksi asetetaan fiskaalisten tavoitteiden lisäksi myös terveellisen ravitsemuksen edistämiseen tähtääviä tavoitteita.

On syytä huomioida sokeriverotyöryhmän havaitsema ongelma, joka pelkän sokerin verottamisesta aiheutuu, jos kulutus siirtyy silloin muihin epäterveellisiin tuotteisiin. Veropohjaltaan kapea terveysvero ei täytä terveyden edistämiseen liittyviä tavoitteitaan yhtä tehokkaasti kuin laajempi terveysvero. ”Tästä syystä korostamme, että terveysperusteisen valmisteveron veropohja tulisi säätää mahdollisimman laajaksi ottamalla siihen mukaan myös tuotteet, joissa on korkea suola- tai rasvapitoisuus”, Ahokas muistuttaa.

SOSTEn selvitys ja siihen liittyvä infogratiikka

Lue lisää

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Uutinen

30.6.2020 12:00

Sote-alan ilmastotoimissa tarvitaan kannustimia ja ohjausta

Hyvinvointi ja terveys Asennoituminen ilmastonmuutokseen on muuttunut selvästi sosiaali– ja terveysjärjestöissä. Vuonna 2016 SOSTEn julkaisemassa Järjestöbarometrissa peräti 60 prosenttia järjestöistä vastasi, ettei usko ilmastonmuutoksen vaikuttavan juurikaan järjestön toimintaan. Vuonna 2020 jo lähes 70 prosenttia järjestöistä kertoi, että heillä on toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.  ”SOSTE nosti vuonna 2019 esiin sosiaali- ja terveysalan roolia ilmastonmuutoksessa ja myönsi SOSTE-palkinnon nuorten ilmastolakkoliikkeelle. Järjestöjen aktivoitumisesta huolimatta sote-alalla  kaivataan lisää tietoa ilmastonmuutoksen suorista ja epäsuorista vaikutuksista”, kertoo SOSTEn ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen erityisasiantuntija Ansku Holstila.  MDIn […]

Artikkeli

Ilmastokriisi ei katoa: sosiaali- ja terveysalan rooli reilussa ja kestävässä jälleenrakennuksessa

Kansalaisyhteiskunta Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 26.6.2020 Ansku Holstila erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry   Ilmastonmuutoksen uhka ei ole koronapandemian myötä kadonnut, ja ilmastokysymykset ovat pysyneet esillä niin korona-ajan yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin SOSTEn skenaariotyössäkin. Poikkeusolot ovat vähentäneet päästöjä väliaikaisesti, mutta olennaista ilmastokriisin torjumisessa on, miten jatketaan tästä eteenpäin. Haasteena on nopeiden ratkaisujen samanaikainen tarve sekä koronakriisin […]

Uutinen

16.6.2020 09:48

Järjestöt tarvitsevat tarkempia ohjeita – Ikäihmisten ja riskiryhmiin kuuluvien lähitoiminta pysyy kiinni

Hyvinvointi ja terveys SOSTE selvitti kesäkuun alussa, miten lähitoimintojen hallittu avaaminen on onnistunut järjestöissä 1.6. muutettujen koronarajoitusten jälkeen. Pääsääntöisesti vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä viranomaisten ohjeistuksiin. Peräti 71 prosenttia vastasi, että viranomaisten ohjeistukset olivat riittäviä. SOSTEssa ollaan kuitenkin hyvin huolestuneista ikäihmisten ja riskiryhmiin kuuluvien lähitoiminnan tulevaisuudesta. Suurin osa näistä lähitoiminnoista pysyy edelleen kiinni. Kiinni pysyvät myös toimintamuodot, joissa vapaaehtoisina […]