Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot eivät ole Suomessa vähentyneet. Lähes kaikki terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ongelmat ovat yleisempiä vähän koulua käyneillä ja pienituloisilla kuin korkeasti koulutetuilla ja suurituloisilla.
Koulutusryhmäerot koetussa terveydessä ovat pysyneet merkitsevinä yli 30 vuoden tarkastelussa. Myös tulotason mukaiset terveyserot ovat useilla mittareilla arvioituna pysyneet Suomessa 2000-luvulla merkittävinä
2010-luvulla havaittu sosioekonomisten elinajanodote-erojen kasvun pysähtyminen ja lievä kaventuminen johtui pääosin alkoholiperäisen, tapaturmaisen ja väkivaltaisen kuolleisuuden vähenemisestä alimmassa tuloviidenneksessä erityisesti työikäisillä miehillä.
Köyhimmät ja sairaimmat saavat muita vähemmän palveluja
Terveyspalveluissa epätasa-arvo näkyy siinä, että erityisesti peruspalveluissa julkisten terveyspalveluiden jonot ja asiakasmaksut johtavat siihen, että köyhimmät ja sairaimmat saavat muita vähemmän palveluita. Erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaiset ja työttömät saavat heikommin terveyspalveluita, vaikka heillä tarve olisi muita suurempi. Työntekijät ja suurituloiset voivat hyödyntää toimivaa työterveyshuoltoa ja yksityisiä sairasvakuutuksia.
Tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa
Muut tekijät kuin terveyspalvelut ovat merkitseviä terveyserojen taustalla – koulutus, työllisyys, elintavat, sosiaalinen ja fyysinen elinympäristö. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa yhteiskunnan toimilla, lainsäädännöllä, verotuksella ja myös yhteisöllisyydellä enemmän kuin lääkärien ja hoitajien työllä.
Terveyserojen kaventaminen on välttämätöntä. Terveyserot heikentävät kansanterveyttä, lisäävät palvelutarvetta, heikentävät työkykyä ja aiheuttavat kustannuksia. Suuret terveyserot ovat yksilöiden kannalta epäoikeudenmukaisia ja eettisesti kestämättömiä.
Toteutuvatko kauniit hallitusohjelmakirjaukset?
Orpon hallitusohjelmassa ei löydy selkeitä mainintoja terveys- tai hyvinvointieroista eikä myöskään ohjelmaa näiden erojen kaventamiseksi. Toisaalta eivät erot taida erillisillä hankkeilla kaventuakaan – erilaisia hankkeita on ollut aiemmilla hallituskausilla. Tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja.
Hallitusohjelmaan on kirjattu:
- Rakenteelliset ratkaisut (muun muassa verotukselliset keinot alkoholi-, tupakka-, liikunta- ja ravitsemuspolitiikassa sekä koulutus -ja työllistymismahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen) sekä alueelliset toimet elinolojen ja terveyttä edistävien elintapojen valinnan mahdollisuuksien parantamiseksi.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus on taattava kaikille, ja erityisesti perusterveydenhuollon palveluja on vahvistettava
- Vahvistetaan heikommassa asemassa olevien kykyä selviytyä vaikeissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvan suojaverkon tulee ottaa joustavasti vastaan silloin, kun ihmiset eivät itse kykene huolehtimaan itsestään tai läheisistään. Tukea on oltava saatavilla niin yksityisen, julkisen kuin kolmannen sektorin toiminnoista.
Nyt on syytä lukea hallituksen talousarvioehdotusta ja arvioida, toteuttavatko eurot kauniita hallitusohjelmakirjauksia.
Vastaus kysymykseen
Vastaus otsikon kysymykseen on, että kyllä – terveyseroja on mahdollista kaventaa. Tärkeä kysymys on: HALUTAANKO terveyseroja kaventaa.
Lähde: THL Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023