Skip to content

Voittoa tavoitellen vai tarkoitusta toteuttaen?

5.2.2019 10.26

Kansalaisyhteiskunta
Väkevästi yhdessäAvustusjärjestelmäKansalaisyhteiskunta

Viime viikkoina on keskusteltu paljon yksityisen tuotannon soveltuvuudesta hyvinvointipalveluihin. Usein keskustelijat ovat niputtaneet kevyellä otteella kaikki ei-julkiset toimijat samaan laariin. Itse pidän hyvin olennaisena erona sitä, millä motivaatiolla palveluja tuotetaan.

Pisin hyvinvointipalvelujen historia Suomessa on voittoa tavoittelemattomilla järjestöillä ja säätiöillä. Niiden historia saattaa olla jopa pidempi kuin julkisen toimijan, kuten kunnan. Myöhemmin osa palveluista on saatettu ottaa kunnan tai valtion tuotantoon, vaikka niiden tausta olisi järjestöissä. Yrityksiä on hyvinvointipalvelujen kentällä ollut isommassa määrin vasta melko lyhyen aikaa.

Järjestöt ja säätiöt on perustettu tiettyä yleishyödyllistä tarkoitusta varten, edistämään jäsentensä hyvinvointia ja terveyttä, tuomaan jäsenten ääni kuuluviin, luomaan parempaa maailmaa. Monesti yksi osa tätä tarkoitusta on palvelujen tuottaminen. Pienessä maassa osaamista on saattanut olla vain järjestöllä, joka on tiukasti kiinni jäsentensä arjessa. Julkinen puoli ei aina ole tunnistanut pienten erityisryhmien tarpeita. Myös isoissa palvelulohkoissa, kuten vanhus-, lastensuojelu- ja vammaispalvelut, järjestöillä on pitkä historia.

Historia on tullut murroskohtaan viime vuosikymmeneltä alkaen. Ajatus siitä, että voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö on kunnan kumppani palveluntuotannossa, kun kumpikin toimii yleiseksi hyväksi, on hämärtynyt. Markkinaneutraliteettiperiaate on jyrännyt alleen kaikki muut arvot, eikä siinä, tavoitteleeko toimija yleistä hyvää vai osinkoja omistajilleen, ole nähty eroa.

Tämä on aika kummallista. Vertailukohtana voisi pitää yksityisiä perusopetuksen järjestäjiä, kuten Kulosaaren tai Suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiöt. Opetuksen järjestämisessä on ollut puoli vuosisataa periaate, jonka mukaan voittoa ei saa tavoitella ja jos sitä syntyy, sitä ei saa jakaa ulos, vaan se pitää sijoittaa toiminnan kehittämiseen, vaikka toimija olisikin yhtiö. Tästä periaatteesta ei liene yksikään puolue Suomessa valmis joustamaan. Sote-järjestöt tuottavat palveluita samalla logiikalla.

Ruotsissa tällä vuosikymmenellä käyty voimakas vinst i välfärden -keskustelu ei ole täällä ottanut tulta, vaikka SOSTE ja muut järjestöt ovat yrittäneet kyseenalaistaa voitontavoittelulogiikan ja halvimmalle hinnalle perustuvan kilpailuttamisvimman. Miksi pidämme itsestään selvänä, että peruskoulua pyörittämällä ei saa tehdä voittoa, mutta vanhusten hoivasta saa puristaa osinkoja, kunhan nyt jotenkin säädösten mukaan toimintaa pyörittää?

Minulla ei tähän ole vastausta, mutta jäljet pelottavat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Väkevästi yhdessä -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

9.4.2019 14:45

Vahva ja vaikuttava sote-järjestöjen yhteisö

Vahva ja vaikuttava sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteisö on kaikkien sote-järjestöjen etu. SOSTE on toiminut reilut seitsemän vuotta. Sinä aikana SOSTEn sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttamistyö ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi on kehittynyt ja vahvistunut. Esimerkiksi edellisen hallituskauden aikana annoimme yli 200 lausuntoa ja olimme eduskunnassa kuultavana kymmeniä kertoja. Toimme sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmia esiin eri työryhmissä ja neuvottelukunnissa […]

Blogi
pääsihteeri

2.4.2019 15:00

Lakisuma odottaa purkamista

Sosiaali- ja terveysministeriöön pöydälle tai eduskunnan valiokuntien sote-ruuhkiin jäi paljon ihmisten hyvinvoinnin kannalta olennaista lainsäädäntöä. On tärkeää, että esimerkiksi asiakasmaksujen uudistuksen ja monen muun osalta kyetään etenemään ripeästi vaalien jälkeen. Jatkossa olisi hyödyllistä välttää muutoin toteuttamiskelpoisen lainsäädännön kytkemistä isoihin reformeihin, nyt meni pesuveden mukana useampia jälkeläisiä. Sote- ja maku-lainsäädäntöpaketit Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi sekä laeiksi […]

Blogi

8.3.2019 13:37

Visioita reilummasta Suomesta

Yhdessä me olemme enemmän.  Siitä lähti ajatukseni keräämälleni kokoelmalle, joka tänään naistenpäivän kunniaksi julkaistaan. Kokoelman visioista reilumman Suomen puolesta. Halusin koota yhteen vahvan joukon vaikuttajia ja päättäjiä, joilla tiedän olevan näkemystä ja valtaa tehdä Suomesta reilumpi paikka. Useimmat sanoivat ilokseni pyyntöön tahdon. Mukana ovat esimerkiksi presidentti Tarja Halonen, eduskunnan puhemies Paula Risikko, Espoon piispa Kaisamari […]