Skip to content

Voittoa tavoitellen vai tarkoitusta toteuttaen?

5.2.2019 10.26

Kansalaisyhteiskunta
Väkevästi yhdessäAvustusjärjestelmäKansalaisyhteiskunta

Viime viikkoina on keskusteltu paljon yksityisen tuotannon soveltuvuudesta hyvinvointipalveluihin. Usein keskustelijat ovat niputtaneet kevyellä otteella kaikki ei-julkiset toimijat samaan laariin. Itse pidän hyvin olennaisena erona sitä, millä motivaatiolla palveluja tuotetaan.

Pisin hyvinvointipalvelujen historia Suomessa on voittoa tavoittelemattomilla järjestöillä ja säätiöillä. Niiden historia saattaa olla jopa pidempi kuin julkisen toimijan, kuten kunnan. Myöhemmin osa palveluista on saatettu ottaa kunnan tai valtion tuotantoon, vaikka niiden tausta olisi järjestöissä. Yrityksiä on hyvinvointipalvelujen kentällä ollut isommassa määrin vasta melko lyhyen aikaa.

Järjestöt ja säätiöt on perustettu tiettyä yleishyödyllistä tarkoitusta varten, edistämään jäsentensä hyvinvointia ja terveyttä, tuomaan jäsenten ääni kuuluviin, luomaan parempaa maailmaa. Monesti yksi osa tätä tarkoitusta on palvelujen tuottaminen. Pienessä maassa osaamista on saattanut olla vain järjestöllä, joka on tiukasti kiinni jäsentensä arjessa. Julkinen puoli ei aina ole tunnistanut pienten erityisryhmien tarpeita. Myös isoissa palvelulohkoissa, kuten vanhus-, lastensuojelu- ja vammaispalvelut, järjestöillä on pitkä historia.

Historia on tullut murroskohtaan viime vuosikymmeneltä alkaen. Ajatus siitä, että voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö on kunnan kumppani palveluntuotannossa, kun kumpikin toimii yleiseksi hyväksi, on hämärtynyt. Markkinaneutraliteettiperiaate on jyrännyt alleen kaikki muut arvot, eikä siinä, tavoitteleeko toimija yleistä hyvää vai osinkoja omistajilleen, ole nähty eroa.

Tämä on aika kummallista. Vertailukohtana voisi pitää yksityisiä perusopetuksen järjestäjiä, kuten Kulosaaren tai Suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiöt. Opetuksen järjestämisessä on ollut puoli vuosisataa periaate, jonka mukaan voittoa ei saa tavoitella ja jos sitä syntyy, sitä ei saa jakaa ulos, vaan se pitää sijoittaa toiminnan kehittämiseen, vaikka toimija olisikin yhtiö. Tästä periaatteesta ei liene yksikään puolue Suomessa valmis joustamaan. Sote-järjestöt tuottavat palveluita samalla logiikalla.

Ruotsissa tällä vuosikymmenellä käyty voimakas vinst i välfärden -keskustelu ei ole täällä ottanut tulta, vaikka SOSTE ja muut järjestöt ovat yrittäneet kyseenalaistaa voitontavoittelulogiikan ja halvimmalle hinnalle perustuvan kilpailuttamisvimman. Miksi pidämme itsestään selvänä, että peruskoulua pyörittämällä ei saa tehdä voittoa, mutta vanhusten hoivasta saa puristaa osinkoja, kunhan nyt jotenkin säädösten mukaan toimintaa pyörittää?

Minulla ei tähän ole vastausta, mutta jäljet pelottavat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Väkevästi yhdessä -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
pääsihteeri

18.2.2020 10:00

Kansalaisyhteiskunta tärkeä puheissa – säädösten valmistelussa marginaalissa

Puolueet, jotka istuivat Juha Sipilän hallituksen aikana oppositiossa, pitivät ennen viime kevään eduskuntavaaleja ääntä siitä, että Sipilän hallitus valmisteli lakeja kapea-alaisesti. Oppositiopuolueet tukivat kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta ja halusivat ihmisten – palveluiden ja sosiaaliturvan käyttäjien – äänen kuuluviin. Oppositiopuolueet halusivat parantaa järjestöjen toimintaedellytyksiä ja keventää byrokratiaa. Tämä henki jatkui vaalien yli, Antti Rinteen ja myös Sanna […]

Blogi
pääsihteeri

11.2.2020 13:30

Järjestöt tarvitsevat yhteistyötä muuttuvassa sotessa – miten se organisoidaan?

SOSTE on koordinoinut muutaman vuoden laajaa hankekokonaisuutta, Järjestö 2.0:aa, joka on tarjonnut järjestöille jokaisessa maakunnassa tukea maakunta- ja sote-uudistukseen valmistautumisessa ja vaikuttamisessa. Lähtiessään aikanaan hakemaan tätä koordinaatiohanketta SOSTE teki selkeän poikkeuksen: tämä on ainut raha-automaatti- tai veikkausvoittovaroin rahoitettu hanke, jota SOSTE on hakenut. Haasteena hajanaiset tavoitteenasettelut Hankekokonaisuus oli SOSTEn näkökulmasta alusta alkaen haasteellinen. Itsenäiset maakuntahankkeet […]

Blogi
pääsihteeri

10.12.2019 09:40

Monipuolinen osaaminen takaa parhaan lopputuloksen

Suomessa on pitkä perinne valmistella asioita laaja-alaisesti. Tämä on ollut vahvuus. Monitahoiset asiat selkenevät monelta kantilta pohdittaessa ja lopputuloksesta tulee yleensä ajassa kestävämpi ja arjessa toimivampi. Onkin harmi, että järjestöjen avustusjärjestelmää on lähdetty uudistamaan mahdollisimman suppealla ja yksipuolisella työryhmällä. Tällainen menettelytapa on aiemmin sovitun vastainen. VA-digissä valtionavustusprosessit digitalisoidaan Edellisen hallituksen – tai nyt kai pitää […]