Skip to content

Vuosi 2018 ekonomistin silmin: luvassa paljon hyvää, mutta eriarvoisuus huolettaa

2.1.2018 14.58

Hyvinvointitalous
Kohti hyvinvointitalouttaHallitusohjelma ja budjettiHyvinvointitalous

Vuosi on vaihtunut ja on jo perinteeksi muodostuneen pääekonomistin vuosikatsauksen aika. Seuraavassa tarkastelen Suomen talouden kehitystä menneenä vuonna sekä alkaneen vuoden talousnäkymiä. Lisäksi arvioin hyvinvoinnin ja hyvinvoinnin edellytysten rakentumista suomalaisessa yhteiskunnassa lähitulevaisuudessa ja käyn läpi sitä, miten SOSTE aikoo vaikuttaa tähän alkaneen vuoden aikana.

Kaikille lienee jo selvää, että vuonna 2017 Suomen talouden kehitys yllätti positiivisesti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että BKT:n kasvu kiihtyi jopa yli kolmeen prosenttiin. Loppuvuodesta myös työllisyys ja työllisyysaste ampaisivat vahvaan kasvuun. Talouden kasvu oli laaja-alaista ja kotimaisen kysynnän rinnalla myös (netto)vienti alkoi kirittää talouden nousua.

Vaikka vuosi sitten olin sitä mieltä, että Suomen taloudessa ei ole syytä liialliseen pessimismiin, näin vahva vientisektorin veto pääsi kieltämättä yllättämään. Globaalissa taloudessa keskuspankkien takaama nousukausi otti sittenkin yhä lisää kierroksia eivätkä poliittiset tai rahoitusmarkkinoihin liittyvät riskit päässeet realisoitumaan.

Suomen talous vuonna 2018

Vuoden 2017 vahva talouskehitys näkyy myös ensi vuodelle tehdyissä virallisissa talousennusteissa. Sekä valtiovarainministeriö että Suomen Pankki näkevät kasvun jatkuvan vahvana ja laaja-alaisena alkaneena vuonna. Kolmen prosentin kasvuvuoden jälkeen noin 2,5 prosentin BKT:n kasvun ennuste on erittäin korkea. Kasvun vahvuutta korostaa ennestään se, että molemmat viralliset ennustajat näkevät Suomen talouden kasvun olevan niin sanotussa normaalitilassa vain prosentin luokkaa.

Vaikka suhdanteen parantuessa olen pyrkinyt etsimään merkkejä ylikuumenemisesta ja mahdollisista kasvun pysäyttävistä tekijöistä, niitä ei toistaiseksi ole löytynyt. Niin kauan kuin keskuspankit ja erityisesti Euroopan keskuspankki pitävät rahapolitiikkansa vahvasti elvyttävänä ja korot lähellä nollaa, nykyiset kulutus- ja investointitasot tuntuvat kestäviltä niin Suomessa kuin Euroopassa yleisemminkin. Suotuisan kysynnän kehityksen on siksi helppo nähdä jatkuvan. Erityisesti kotitalouksien ja yritysten vahva talousluottamus meillä ja muualla tukevat kasvua tulevina kuukausina.

Toki rahoitusmarkkinoiden kriisit voivat syntyä nopeasti ennalta-arvaamattomista syistä ja vaikuttaa nykyisessä velkavetoisessa kasvumallissa Suomenkin talouden kehitykseen ärhäkkäästi. Tällaisella varauksella uskallan kuitenkin povata vuodelle 2018 vahvaa tuotannon ja työllisyyden kasvua valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin tavoin.

Hyvinvointitalouden vuosi 2018

Vaikka talouden näkymät ovat nyt suotuisat, hyvinvointitalouden eli hyvinvoinnin ja hyvinvoinnin edellytysten rakentumisen näkökulmasta alkava vuosi ei vaikuta yhtä hienolta. Huolia aiheuttaa edelleen sote-uudistuksen valmistelu, jossa alkuperäiset tavoitteet palveluiden saatavuuden parantumisesta, terveys- ja hyvinvointierojen kaventumisesta sekä palveluiden syvemmästä integraatiosta tuntuvat jatkuvasti unohtuvan.

Sote-uudistus on ehkä tärkein tulevien vuosien strategisista hyvinvointi-investoinneista, jonka vesittyminen olisi valtava pettymys. Jos tällaisella poliittisella ja yhteiskunnallisella panostuksella ei saada aikaan lopulta hyvinvoinnin edellytyksiä lisäävää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmää, voidaan puhua suuren luokan virheinvestoinnista. Hallituksen olisikin syytä nopeasti palauttaa mieleensä uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ja viedä uudistus toteuttamisvaiheeseen niiden ehdoilla.

Kuten viime vuonna, myös tänä vuonna huolta aiheuttaa yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanne ja sen myötä yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Esimerkiksi vuoden 2018 valtion talousarviossa on tehty monia valintoja, jotka edelleen heikentävät vaikeassa asemassa olevien tilannetta. Epäilin vuosi sitten, että ne yhteiskuntapoliittiset periaatteet, joihin Juha Sipilän hallitus on sitoutunut, saattavat estää eriarvoisuuden vähentämisen. Tämä epäily ei ole lainkaan vähentynyt viime vuoden aikana. SOSTEn yhtenä tärkeänä tehtävänä alkavalle vuodelle on tehdä eriarvoisuuden kipupisteitä näkyväksi ja esittää yhteiskuntapolitiikkaan korjauksia, joiden myötä eriarvoisuutta pystytään aidosti vähentämään.

SOSTEssa pyritään muutoinkin vahvistamaan hyvinvointitaloutta vuoden 2018 aikana monin tavoin. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän vaikuttamistyön lisäksi SOSTE valmistelee yhdessä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa esityksiä perusturvan kehittämiseksi, tarjoaa ehdotuksia työllisyys- ja työvoimapolitiikkaan, on mukana kehittämässä asiakasmaksu- sekä kuntoutusjärjestelmiä sekä vahvistamassa kansalaisyhteiskuntaa järjestöjen toimintaedellytyksiä parantamalla.

Järjestötyön vaikuttavuuden lisääminen sekä sen monipuolinen arviointi ovat keskeisessä roolissa alkavanakin toimintavuonna. Muun muassa suositut SROI-koulutukset jatkuvat.

Lisäksi käynnistämme viisi vertaissparrausryhmää järjestöjen kustannusvaikuttavuusosaamisen parantamiseksi. Hyvinvointitaloustyössä keskitymme lisäksi hyvinvointi-investointien näkyväksi tekemiseen sekä järjestöjen ennakointiosaamisen vahvistamiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kohti hyvinvointitaloutta -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
pääekonomisti

16.5.2019 09:15

Hyvinvointitalous hallitusneuvotteluissa

Sain kutsun Säätytalolle alustamaan Suomen talouspolitiikan näkymistä, investoinneista sekä hyvinvointitaloudesta hallitusneuvottelujen ryhmään, jonka tehtävänä on linjata kestävän talouden valinnat tulevalle hallituskaudelle. Kutsu oli sisällöltään erittäin kiinnostava, ja näistä teemoista olisi ollut mahdollista puhua muutaman luennonkin verran. Neuvottelujen tiukka aikaraami edellytti kuitenkin tiukkaa rajaamista ja terävää jäsentämistä. Tällä ”budjettirajoitteella” päätin keskittyä esityksessäni niihin finanssipolitiikkaan liittyviin tekijöihin, […]

Blogi
pääekonomisti

26.4.2019 11:40

Investointiajattelun paluu?

Kirjoitin vuonna 2014 julkaistuun Hyvinvointitalous-kirjaan artikkelin yhteiskuntapoliittisesta investointiajattelusta. Artikkelin keskeinen sanoma oli se, että suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen toisen maailmansodan jälkeen perustui merkittävissä määrin ajatukseen investointien tärkeydestä. Toisin sanoen tuolloin ajateltiin yhteiskunnallinen edistyksen nojaavan monialaisiin ja monipuolisiin investointeihin – sekä yksityisiin että julkisiin. Artikkelin toinen väite oli se, että 1980-luvun jälkeen investointiajattelu on hiipunut ja tilalle […]

Blogi
pääekonomisti

14.2.2019 11:57

Perustulokokeilu paljasti taloudellisten kannustimien pienen merkityksen pitkäaikaistyöttömien työllistymisen taustatekijänä

Paljon kansainvälistä kiinnostustakin osakseen saaneesta Suomessa vuosien 2017 ja 2018 aikana toteutetusta perustulokokeilusta saatiin viime viikolla ensimmäisiä tutkimustuloksia. Vaikka tulokset olivat vasta alustavia, ne kirvoittivat viikonlopun yli jatkuneen laajamittaisen julkisen keskustelun sosiaaliturvakysymyksistä. Tuloksia tulkittiin moneen suuntaan ja niillä perusteltiin monenlaisia perusturvan kehittämiseen liittyviä kantoja. Keskustelu tulee varmasti vielä jatkumaan, kun uusia tutkimustuloksia kokeilusta tulevina kuukausina […]