Skip to content

Vuosi sosiaalisten oikeuksien pilarista – muuttuiko mikään?

12.12.2018 13.51

Hyvinvointitalous
Inhimillisempi EurooppaEuroopan unioniKansainvälinen toimintaSosiaalisten oikeuksien pilariHyvinvointitalous

Havaintoja Sosiaalisten oikeuksien pilarin I seurantakokouksesta Building social Europe -konferenssista 29.-30.11. Lissabonista.

Nykyinen komissio ja sen puheenjohtaja Jean-Claude Junker esittelivät vuosi sitten sosiaalisten oikeuksien pilarin, jonka myötä kansalaiset saivat uusia ja entistä tehokkaampia oikeuksia. Sen kolme keskeistä aihealuetta ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot ja sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Pilarin tarkoitus on tehdä EU-lainsäädännössä jo olevista oikeuksista ja periaatteista näkyvämpiä, ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä ja nostaa ne ylemmäs politiikan asialistalla. Pilarin on jonkinlainen kompassi, jonka avulla sosiaaliasioissa voi suunnistaa eteenpäin tulevina vuosina.

Euroopan sosiaalinen agenda on laaja

Vaikka työllisyyden tulee olla ykkösprioriteetti EU:ssa, sosiaalinen agenda on paljon laajempi kuin työpaikat ja kasvu. Tällä hetkellä ajankohtaisia teemoja ovat mm. työssäkäyvien köyhyys, työelämän epävarmuus ja alityöllisyys. Työllisyys on toki tärkeä sosiaalisen osallisuuden veturi, mutta se ei ole ihmelääke kaikkiin sosiaalisiin ongelmiin eikä se riitä suojelemaan ihmisiä vaikeuksilta. EU tarvitsee laajempaa sosiaalista agendaa, jos se aikoo tarttua tosissaan haasteisiin, jotka koskevat eriarvoisuuden kasvua. Sosiaalisten oikeuksien pilarin on mahdollista edistää sosiaalisempaa Eurooppaa, mutta se tarvitsee taakseen laajasti eri toimijoiden sitoutumisen, resursseja ja kaikki muut olemassa olevat toimeenpanonvälineet niin Euroopan kuin kansallisella tasolla.

Uusi, vahvempi Euroopan sosiaalirahasto plus tukee pilarin toimeenpanoa

Eurooppalainen ohjausjakso sisältää sosiaalisen tulostaulun, joka pitää sisällään indikaattoreita, joilla voidaan mitata edistymistä sosiaalisissa oikeuksissa ja periaatteissa. Jotkut jäsenmaat ovat jo saaneet maakohtaiset suositukset (CSR), jotka liittyvät sosiaalisten oikeuksien pilarissa esiteltyihin periaatteisiin. Uusi Euroopan sosiaalirahasto Plus (ESF+) on osa EU:n talousarviota 2021 – 2027. Sen katsotaan olevan tärkein rahoitusinstrumentti, joka tukee jäsenmaita pilarin toimeenpanossa.

Eurooppa on muutakin kuin yhteinen markkinapaikka

Näin vuosi pilarin julkistuksen jälkeen voi hyvin sanoa, että se on ollut tervetullut avaus ja oikeastaan ensimmäinen sellainen pitkään aikaan, jossa on yritetty avata keskustelua sosiaalisemmasta Euroopasta. Osallistuin marraskuun lopussa Lissabonissa Social Platformin ja Portugalin hallituksen järjestämään pilarin ensimmäiseen seurantakokoukseen ”Building Social Europe”.  Kokouksessa todettiin, että pilarista on ollut toistaiseksi ainakin se hyöty, että nyt on mustaa valkoisella siitä, mitä halutaan ja mikä on Euroopan tahtotila. Pilarin avulla on todistettu myös se, että Eurooppa on muutakin kuin yhteinen markkinapaikka. Todettiin myös se, että vuosi on vielä liian lyhyt aika saada aikaan tuloksia, mutta pitämällä asiaa esillä, seuraamalla tilannetta vuosittain ja vaatimalla muutoksia, voidaan edetä sosiaalisempaan suuntaan. Yksi ongelma pilarin eteenpäin viemisessä on ollut se, että vaikka nykymaailma on globaali niin monet tuntuvat ajattelevan, että ratkaisut löytyvät kansalliselta tasolta ja tämä ei välttämättä ole viisasta. Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on muistuttaa epäkohdista, mutta myös toimia tärkeänä yhteistyökumppanina hallituksille.

Luottamusta pitää rakentaa uudella tavalla

Varmaa lienee se, että tulevien eurovaalien teemoihin kuuluvat sosiaaliset asiat. Tärkeää olisi myös osallistaa kansalaiset sosiaalisia asioita koskevaan keskusteluun. Tätä komissio on yrittänyt tukea mm. järjestämällä vuoden aikana monia keskustelutilaisuuksia kaikissa jäsenmaissa. Eurooppaa kohtaavat myös muut haasteet kuten ilmastonmuutos, nopeat muutokset työmarkkinoilla ja väestörakenteessa. Ympäri Eurooppaa euroskeptisyys nostaa päätään. Eriarvoisuus aiheuttaa epäluottamusta poliittisia järjestelmiä kohtaan ja on uhka demokratialle.  Euroopassa vallitsee tietynlainen luottamuksen puute. Nyt luottamusta pitäisi rakentaa uudella tavalla. Eriarvoisuutta ja köyhyyttä voidaan vähentää oikeilla politiisilla ja taloudellisilla valinnoilla. On tärkeää nähdä panostukset sosiaaliseen suojeluun, sosiaali- ja terveyspalveluihin, terveyden edistämiseen, koulutukseen muunakin kuin kulueränä. Kyse on investoimisesta tulevaisuuteen. Oikeat palvelut oikeaan aikaan voivat vahvistaa ihmisten autonomiaa ja resilienssiä sekä ennaltaehkäistä kuluja pitkällä aikavälillä.

Sosiaalisten ulottuvuuden tapahtuma Helsingissä 2019

Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano toivottavasti jatkuu myös uuden komission toimesta ensi kevään eurovaalien jälkeen. Suomen EU puheenjohtajuuskausi ensi vuoden syksyllä ajoittuu siis erittäin mielenkiintoiseen ajankohtaan. Yhtenä Suomen puheenjohtajuuskauden teemana tulee olemaan hyvinvointitalous. Teema tarjoaa hyvän mahdollisuuden jatkaa keskustelua Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta riippumatta siitä mikä on eduskuntavaalien tai parlamenttivaalien tulos ensi keväänä. Pilarin II seurantakokous on tarkoitus järjestää Helsingissä ensi syksynä.

SOSTE järjestääkaikille avoimen Inhimillisempi Eurooppa -seminaarin maanantaina 17.12. Helsingissä. Tule kuulemaan hyvän elämän visiosta ja haasteista Euroopassa. Seminaarista on myös verkkolähetys.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Inhimillisempi Eurooppa -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

23.4.2021 09:00

Rajat kiinni ja naiset kotiin – näin summaa YK-kokous koronavuodesta

Hyvinvointi ja terveys Kello on 22.30 Suomessa. Tuijotan tietokonenäyttöä ja puhuvat päät vyöryttävät faktoja koronapandemian vaikutuksista. Tiedot avaavat laajempaa näkymää, miten pandemia on eri puolilla maailmaa vaikuttanut. 2/3:lla maailman kouluikäisistä ei ole nettiyhteyttä kotona. Noin 40 prosenttia maailman väestöstä ei käytä internetiä, eikä pysty hyödyntämään sen tarjoamia taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Latinalaisessa Amerikassa 39 prosenttia pienyrittäjänaisista on joutunut […]

Blogi
erityisasiantuntija

16.1.2020 10:00

Sote-järjestöt & Agenda 2030: Järjestöt kestävän kehityksen vahtikoirina – ja tekijöinä

Kansalaisyhteiskunta Pohdin toisena vuonna peräkkäin vuoden aluksi YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita, kuten eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämistä. Pari vuotta sitten en osannut ajatella, kuinka monin tavoin ne voisivat työhöni linkittyä, kun työnkuvaani kuuluvat eriarvoisuuskysymykset. Tavoitteet koskevat kaikkia maailman maita ja kaikkien, myös yksittäisten kansalaisten ja järjestöjen on ponnisteltava niiden eteen, vaikka valtioilla on niiden […]

Blogi
erityisasiantuntija

10.9.2019 11:15

Suomi puhuu huipputuloisista – EU-puheenjohtajuuskausi tuo Helsinkiin köyhyyden asiantuntijoita

Toimeentulo Hiki valuu pitkin punaista naamaani. Edessä loistaa punainen Huipputuloiset-kirjan kansi. Helsingin yliopiston Tiedekulma on tupaten täynnä monen elämänalueen ihmistä kuulostelemassa, mitä Suomen suurituloisimmat ihmiset ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta. Punavärin levittää naamalleni syyskuun alun poikkeuksellinen lämpö, mutta ehkä myös Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan kirjan nostattamat tuntemukset. ”Aloitekyvyttömyyttä tuloluokkien alapäässä” Suomi komeilee monissa kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoilla, mutta […]